Hei!
Löytyisiköhän täältä tietäväisiä seuraavaan ongelmaan: tyttökissamme harrastaa alituiseen ikävää säärien kimppuun hyökkäämistä, vieläpä kynnet esillä. Toisinaan kissaneitimme hiippailee myös öiseen aikaan sängyn päätyyn ja hyökkää jomman kumman jalkoihin juosten iskunsa jälkeen salamannopeasti karkuun (eli tietää kyllä tekevänsä ilkeästi).
Yöllisillä vessareissuilla joudun kietomaan peiton ympärilleni, sillä olen kyllästynyt säikähtelemään kynsien porautuessa sääriini. Eikä kintut ole todellakaan nätin näköiset tämän kissaneidin jäljiltä...
Olisi helpompaa olla ja ymmärtää kissan motiiveja jos tietäisi mistä tällainen johtuu. On toisinaan hermoja raastavaa joutua aina varmistamaan oma kulkureittinsä, ettei kissa vaan ole jossain lähettyvillä vaanimassa ja valmistautumassa hyökkäykseen.
Kissa on n. parivuotias, tarkkaa ikää en osaa sanoa sillä kissa tuli meille paikallisen löytökissakodin kautta, ja on kuulemma elänyt aika kurjissa oloissa (myös väliaikaisissa huostaanottoperheissään, mm. kylpyhuoneeseen suljettuna).
Kisu on meille todella rakas, mutta olisi tarpeen löytää keino jatkuvan kinttujen raatelun loppumiseksi. Toruminen ei paljoa auta, sillä kissa on umpikuuro - ilmeisesti peruja pentuajan huonoista oloista. Myös kissan alaleuka on hieman "sijoiltaan", joten veikkaan että sitä on läksytetty joskus niin kovalla kädellä että kuulo on lähtenyt ja leuka murtunut :( Pahoinpitelyn todennäköisyyttä lisännee sekin, että alkuaikoina kissamme pelkäsi käsiä todenteolla.
Kissa on ollut meillä nyt n. vuoden päivät, ja muuttunut kyllä päivä päivältä ihmisläheisemmäksi, ja antaa toisinaan jopa silittää itseään, mikä ei alkuaikoina ollut lainkaan mahdollista. Luottamus ihmiseen on siis onneksi kasvanut, mutta mistä ihmeestä tämä hyökkäily johtuu, ja kuinka sen saisi - jos ei nyt loppumaan, niin ainakin vähenemään?
Kiitos neuvoistanne jo etukäteen!
Löytyisiköhän täältä tietäväisiä seuraavaan ongelmaan: tyttökissamme harrastaa alituiseen ikävää säärien kimppuun hyökkäämistä, vieläpä kynnet esillä. Toisinaan kissaneitimme hiippailee myös öiseen aikaan sängyn päätyyn ja hyökkää jomman kumman jalkoihin juosten iskunsa jälkeen salamannopeasti karkuun (eli tietää kyllä tekevänsä ilkeästi).
Yöllisillä vessareissuilla joudun kietomaan peiton ympärilleni, sillä olen kyllästynyt säikähtelemään kynsien porautuessa sääriini. Eikä kintut ole todellakaan nätin näköiset tämän kissaneidin jäljiltä...
Olisi helpompaa olla ja ymmärtää kissan motiiveja jos tietäisi mistä tällainen johtuu. On toisinaan hermoja raastavaa joutua aina varmistamaan oma kulkureittinsä, ettei kissa vaan ole jossain lähettyvillä vaanimassa ja valmistautumassa hyökkäykseen.
Kissa on n. parivuotias, tarkkaa ikää en osaa sanoa sillä kissa tuli meille paikallisen löytökissakodin kautta, ja on kuulemma elänyt aika kurjissa oloissa (myös väliaikaisissa huostaanottoperheissään, mm. kylpyhuoneeseen suljettuna).
Kisu on meille todella rakas, mutta olisi tarpeen löytää keino jatkuvan kinttujen raatelun loppumiseksi. Toruminen ei paljoa auta, sillä kissa on umpikuuro - ilmeisesti peruja pentuajan huonoista oloista. Myös kissan alaleuka on hieman "sijoiltaan", joten veikkaan että sitä on läksytetty joskus niin kovalla kädellä että kuulo on lähtenyt ja leuka murtunut :( Pahoinpitelyn todennäköisyyttä lisännee sekin, että alkuaikoina kissamme pelkäsi käsiä todenteolla.
Kissa on ollut meillä nyt n. vuoden päivät, ja muuttunut kyllä päivä päivältä ihmisläheisemmäksi, ja antaa toisinaan jopa silittää itseään, mikä ei alkuaikoina ollut lainkaan mahdollista. Luottamus ihmiseen on siis onneksi kasvanut, mutta mistä ihmeestä tämä hyökkäily johtuu, ja kuinka sen saisi - jos ei nyt loppumaan, niin ainakin vähenemään?
Kiitos neuvoistanne jo etukäteen!
Vastaukset 6
Vanhimmat
...suihkepulloo. Se auttaa meillä joka tilanteessa, myös koirii. Riittää että ne kuule äänen ku otan sen kätee, ni heti ollaa nätisti. Teillä tosin kisu ei kuule, mut jospa oppis yhdistää "parin" hyökkäyksen jälkee. Vesisuihku ei varmaa ainaka innosta sitä enempää.
mutta todennäköisesti kurjista oloistaan ennen teille tuloaan johtuen ei tajua, että tuollainen leikkiminen on kiellettyä. Kun se hyökkää sängyssä jalkoihinne ja juoksee pois, se ei suinkaan tiedä tekevänsä pahojaan, vaan todennäköisesti odottaa, että joku lähtee vuorostaan jahtaamaan häntä itseään. Kokeilepa leikittää kissaa pari kolme kertaa päivässä n. 15 min ajan tavalla, joka muistuttaa oikeaa metsästystä: onkilelu tai narun päässä oleva paperitollo (naru ja "onki" antaa välimatkan käsillesi ja kissan kynsille) on hiiri, joka juoksee karkuun, piiloutuu, mutkittelee... Kissan tulisi saada hiiri kiinni mahdollisimman usein, niin sen mielenkiinto säilyy ja sillä sekä saaliilla pitäisi olla paljon piiloutumis- ja väijymispaikkoja. Leikin loppua kohti hiiri väsyy ja lopulta kuolee kun kissa tappaa sen. Saalistuksen päätteeksi voit antaa vaikka vähän syötävää, niin metsästyksen "illuusio" on täydellinen. Pari kertaa päivässä riittää ja viimeisein kerran voisit kokeilla leikittää kisua juuri ennen nukkumaanmenoanne.
Muita keinoja, joita voit käyttää tuon leikkitekniikan ohella, on että aina kun kissa hyökkää, työnnät jonkun lelun sen suuhun. Tai voit ottaa onkilelun ja alkaa leikkiä tuolla em. tavalla aina kun se edes näyttää ajattelevankaan hyökkäämistä. Aluksi se voi tarkoittaa, että sinulla on onkilelu mukanasi joka paikassa, tai ainakin niin hyvin saatavilla, että saat sen käsiisi heti kun tarvetta tulee. Tällä tavalla saat varmasti tuloksia ja kissa alkaa myös samalla luottaa sinuun enemmän, se yhdistää hauskat leikkihetket leikittäjään. En tiedä tuleeko siitä ikinä sylikissaa (ikävän menneisyyden huomioonottaen), mutta huomaat varmasti muutoksen parempaan. Onnea matkaan!
Tämä interaktiivinen leikkitekniikka on peräisin kissojen käyttäytymistieteilijä Pam Johnson-Bennettin kirjasta Think Like a Cat.
Meidänkin kisumme tekee samalla lailla, hyppää nurkantakaa suoraan jalan kimppuun... Minun mielestä se on ihan hauska tapa :)
Elikkä: Laitoin nilkkojen ympäri polviin asti kierittäen piikkilankaa. Kissa hyökkäili vielä 3 kertaa sen jälkeen,mutta lopetti sitten. Kannattaa laitta esim.pitkät kalsarit alle,muuten omiin jalkoihin voi nipistellä.
Minunkin kissani teki tuota pentuna; meni piiloon rappusten alle väijymään ja hyökkäsi rappusten alta jalkaan kiinni kun joku meni rappusissa.
Onneksi se loppui kun kasvoi isommaksi :)
Mutta luulisin että vesipullo ja/tai leikkiminen auttaisi.
kissamme hyökkäilee jalkoihin.
Onko kissa päivisin paljon yksin??
Se saattaa olla yksinäinen tai tympääntynyt!
Se tarvitsee huomiota ja sen kanssa pitää leikkiä!!!
Mittanauha on oiva leikkikalu.
(ainakin meidän Tiuku kissa siitä kovasti pitää)