Tavattiin viisi vuotta sitten Juhannuksena ihan sattumalta ja tulit heti iloisesti esittäytymään, olin siitä todella kiitollinen...ihan vaan senkin takia et olin hukannut kaverini ja saanut melkein turpaan.
Olit kuulemma nähnyt mut yksissä bileissä sillon joskus, mut en muistanut sua sieltä. Oltiin koko loppupäivä yhdessä ja vaihdettiin numerotkin.
Tapailtiin hetki ja oli kyllä aina kivaa olla sun seurassa, mut mua alko ahdistaa tai jtk. joten jätin sut koska olin menossa inttiin ja en muka olisi halunnut ikävöidä sua siellä...vaikka asian laita oli aivan toinen. Olis ollut niin siistiä kun pääsee lomille et olis ollu joku todella tärkeä ja kaunis olento odottamassa ja pitämässä huolta.
Ollaan oltu aika kausiluonteisesti yhteyksissä ja miksikäs ei...tullaan niin hyvion juttuun ja keskustelujen loputtua alkaa heti odottaa seuraavaa.
Oli hieno kuulla susta tänään kun otit yhteyttä ja olisi taas voinut jatkaa loputtomiin.
Mua vituttaa aivan perkeleesti et jaksan vieläkin ajatella sua ja toisinpäin, mut minkäs vittu teet...jätä se sun poikaystäväs jos sellast viäl pitelet tai jätä mut kokonaan rauhaan, vaikkakin alitajunnassani kummittelet vielä varmaan vuosikymmentenkin päästä.
Sanoin sulle jo kerran et olis ehkä parempi et ei enää juteltais, koska se ei tee hyvää minulle. Ja kyllä siinä menikin 2kk et ei oltu yhteyksis. Mun tekis mieli soittaa sulle nytkin, mut ei anna selkäranka periksi.
Olit kuulemma nähnyt mut yksissä bileissä sillon joskus, mut en muistanut sua sieltä. Oltiin koko loppupäivä yhdessä ja vaihdettiin numerotkin.
Tapailtiin hetki ja oli kyllä aina kivaa olla sun seurassa, mut mua alko ahdistaa tai jtk. joten jätin sut koska olin menossa inttiin ja en muka olisi halunnut ikävöidä sua siellä...vaikka asian laita oli aivan toinen. Olis ollut niin siistiä kun pääsee lomille et olis ollu joku todella tärkeä ja kaunis olento odottamassa ja pitämässä huolta.
Ollaan oltu aika kausiluonteisesti yhteyksissä ja miksikäs ei...tullaan niin hyvion juttuun ja keskustelujen loputtua alkaa heti odottaa seuraavaa.
Oli hieno kuulla susta tänään kun otit yhteyttä ja olisi taas voinut jatkaa loputtomiin.
Mua vituttaa aivan perkeleesti et jaksan vieläkin ajatella sua ja toisinpäin, mut minkäs vittu teet...jätä se sun poikaystäväs jos sellast viäl pitelet tai jätä mut kokonaan rauhaan, vaikkakin alitajunnassani kummittelet vielä varmaan vuosikymmentenkin päästä.
Sanoin sulle jo kerran et olis ehkä parempi et ei enää juteltais, koska se ei tee hyvää minulle. Ja kyllä siinä menikin 2kk et ei oltu yhteyksis. Mun tekis mieli soittaa sulle nytkin, mut ei anna selkäranka periksi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.