Harkitsin aborttia ihan ekoilla raskausviikoilla, silloin kirjoittelin palstalle, oli menossa noin 6 viikkoa. Olin shokissa raskaudesta joka tuli niin huonoon tilanteeseen ja pisti kuviot ihan uusiksi. En kuitenkaan lopulta tehnyt aborttia ja nyt masuasukki huitelee jo viikoilla 14 5! Ihanaa!
Ajatukseen lapsesta kasvaa pikkuhiljaa, mutta olen jo ihmeekseni huomannut kuinka luja side on alkanut kasvaa minun ja pienokaisen suhteen.
Toivon kaikille iloa ja onnea vaikeistakin ratkaisuista huolimatta. Minulle abortin tekeminen olisi ollut kaamea tragedia ja virhe mutta en tuomitse naisia jotka valitsevat toisin.
Ajatukseen lapsesta kasvaa pikkuhiljaa, mutta olen jo ihmeekseni huomannut kuinka luja side on alkanut kasvaa minun ja pienokaisen suhteen.
Toivon kaikille iloa ja onnea vaikeistakin ratkaisuista huolimatta. Minulle abortin tekeminen olisi ollut kaamea tragedia ja virhe mutta en tuomitse naisia jotka valitsevat toisin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Otsikkosi vain eka säikäytti, että onko joku taas jättäny abortin noin myöhäsille viikoille!! ;)
"Minulle abortin tekeminen olisi ollut kaamea tragedia"
Sama täällä! (poikani 10v.)
kaikkea hyvää teille!
Tulee iana hyvä mieli kun lukee että joku on tehnyt päätöksen jonka kanssa on tyytyväinen, eikä jossittele.
Kuvioit menevät aina uusiksi ja suunnitelmat on tehty muutettaviksi, tärkeintä on vahinkoraskauskysymyksessä Aina se haluaako sen lapsen vai ei. Ulkopuoliset seikat järjestyvät aina jos tahtoa riittää :D ja suunnitelmien uusiksi tekeminen on joskus mukavaakin.
Onnea asukista, ja onnea loppuun saakka. tai siitähän se tosin vasta alkaa, niinkuin todettua :D
***
olin itse han samassa tilanteessa,viikolla 6 kun sain tietää vauvasta.päätin myös pitää lapsen ja nyt mennään jo kovaa vauhtia eteenpäin viikolla 24!
mies ei lapsesta ilahtunut juurikaan mutta päätin että miehen kanssa tai ilman.eihän ole lapsen vika että on saanut alkunsa =)
tsemppiä odotukseen!!!
abortti on jokaisen oma asia,mielipiteitähän löytyy yhtä monta kun ihmisiäkin on.
Haluan onnitella Sua vastuullisesta valinnasta!
Ja satavarmaa on että kun lapsi on sylissäsi
et enää MILLÄÄN antaisi pois. Kaikkea hyvää
sinulle!
Ai eikö koskaan muka ole käynyt mielessä että tuon huutavan uhmaikäisen voisi vaikka myydä eniten tarjoavalle...? Aika enkeli olet! Mutta ei vaiskaan, kyllä ne lapset silti ovat elämäni paras suoritus. Negatiivisiakin tunteita vanhemmuuteen liittyy ja saakin liittyä, eriasia menevätkö tunteet tekojen tasolle.
Viimeksi eilen sille eniten tarjoavalle olisin tuon kaksivuotiaan kiukkupussin kyllä myynyt :D mies vain totesi että tuota kukaan huoli :D palautettaisiin kahden päivän päästä ja vaadittaisiin vain korvauksia kivusta ja särystä.
*kahteen uhmikseen väsynyt*
***