Eikö meditaatio olekin sopeutumista olosuhteisiin? Ja kätevää valtaapitävien kannalta, kun kansalaiset hoitavat omat vihantunteensa meditaatiotyynyllä. Buddhalaiset haluavat vaikuttaa esimerkillään, mutta olemmeko kuitenkin jo aika lailla todellisen elämän sivussa, sellainen ihan kiva juttu itsellemme, ja muille ihan kiva ilmiö, josta joku hollywood-tyyppi kääräisee kivat rahat kivalla elokuvalla.
Toisekseen karman laki haiskahtaa vahvasti siltä, ettei tarvitse ottaa elämäänsä ja tekojaan omalle vastuulleen, tai sietää hemmenystä siitä, että jokainen tekee välillä tyhmästi, on mustasukkainen ja typerä, siis inhimillinen. Ihmisestä katoaa särmä, ja mielenkiinto, jos sillä ei ole virheitä. Onko buddhismi siis täydellisyydentavoittelijoiden turvasatama?
Buddhismi kuitenkin sisältää paljon hyvää ja siksipä tuon epäilykseni avoimen keskustelun aiheeksi. Jälleensyntymisoppiin on kovin vaikea uskoa, ja silloinhan koko hommasta putoaa pohja pois. On pakko itse kostaa, jos ei voi uskoa karman lakiin.
Toisekseen karman laki haiskahtaa vahvasti siltä, ettei tarvitse ottaa elämäänsä ja tekojaan omalle vastuulleen, tai sietää hemmenystä siitä, että jokainen tekee välillä tyhmästi, on mustasukkainen ja typerä, siis inhimillinen. Ihmisestä katoaa särmä, ja mielenkiinto, jos sillä ei ole virheitä. Onko buddhismi siis täydellisyydentavoittelijoiden turvasatama?
Buddhismi kuitenkin sisältää paljon hyvää ja siksipä tuon epäilykseni avoimen keskustelun aiheeksi. Jälleensyntymisoppiin on kovin vaikea uskoa, ja silloinhan koko hommasta putoaa pohja pois. On pakko itse kostaa, jos ei voi uskoa karman lakiin.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kirjoituksesi perusteella olet niin tamassa, että kanssasi keskustelu olisi pään hakkaamista seinään. Ei muuta kommenttia.
Meditaatio ei ole sopeutumista mihinkaan olosuhteisiin. Miksi niin luulet? Meditaatio on hengityksen tarkaamista. Miten se liittyy olosuhteisiin? Mika se sinun todellinen elama on, josta olemme sivussa?
Kuinka karman laista voisi seurata se, ettei tarvitse ottaa vastuuta teoistaan? Painvastoin. Krishnamurti sanoo usein: "Jos todella uskoo jalleensyntymaan, niin ottaa oman elamansa hyvin vakavasti, koska tietaa vastaavansa teoistaan". Me synnymme koko ajan uudestaan. Ei tarvitse odottaa viimeista henkaysta jalleensyntyakseen
Buddhalainen ei tavoittele taydellisyytta, vaan harjoittamisen saannollisyytta. Han luottaa, etta saannollinen harjoitus saa aikaan tuloksia.
Googlaas vähän meditaatio-sanalla ja myös karmasta juttuja netistä; onhan sulla tietsikka edessäsi! Sitten, kun olet vähän enemmän ymmärtänyt kummastakin asiasta, niin tee aloite tänne sitten uudelleen!
Mikä ihmeen jälleensyntymä?
Ei ole syntymää eikä kuolemaa, ei ole ei kuolemaa eikä ei syntymää. Ei ole mitään mikä syntyisi tai kuolisi. Tajuutsä ei oo yhtään mitään. On vain tyhjyys.
olen minäkin lukenut kirjoja
Buddhalaisuudesta uskontona minulla ei ole juurikaan havaintoa, siksi kerron tässä omia havaintojani buddhalaissävytteisen maailmankatsomukseni puitteissa.
Olen tavoitellut oikeasti täydellisyyttä. Aloin paradoksaalisesti huomaamaan yhä enemmän virheitä ja puutteita persoonassani tässä täydellisyydentavoittelussa. Mitä enemmän koetin raakata pois virheitä sitä enemmän niitä ilmestyi lisää. Aloin yhä enemmän erottamaan virheitä ja puutteita. Kokemukseni on että liiallinen ja tietoinen täydellisyydentavoittelu tuo stressiä kun näyttää etääntyvän yhä kauemmaksi ideaalistaan. Kristityt sanovat, että synnintunto kasvaa. Sama tapahtuu täydellisyydentavoittelijamietiskelijällä.
Huomaa olevansa yhä keskeneräisempi. Siinä onkin koko jutun juoni; tulee samaistua vähitellen pois egostaan ja havaita sen keskeneräisyys. Tulee lopettaa täydellisyydentavoittelu ja keskittyä olennaiseen. Ego on kuin tyhjä tynnyri joka kalisee. Sanotaan että tyhjät tynnyrit kalisevat eniten.
Sikäli kuin olen buddhalaisuutta ymmärtänyt, niin sen harjoittajien tarkoituksena on lopettaa kaikenlainen takertuminen. Myös tavoitteluun takertuminen on lopetetttava.
Jälleensyntymisoppiinkaan ei tule takertua vaikka se olisi totta. Kostamiseen tulee olla takertumatta, uskomiseen tulee olla takertumatta, karman lakiin samoin, lista on loputon..
Onko valaistunut munkki ylineutraali? Jos mikää ei järkytä elämässä tai ei edes oikein kiinnosta. Sen ymmärrän jos joku tulee pistään aseen ohimolle niin cool munkki saattaisi vain hymyillä vienosti, mutta jos taasen joku kuulan ipanan kalloon ja munkki hymyilee vienosti niin se on aika omalaatuista.
Ovatko munkit edes hyviä munkkeja? Mielestäni se ei tee ihmisestä hyvää jossei puutu mihinkään asioihin vaan kerjää ruokaa ja asuu luostarissa rukoillen suurimman osan päivästä.
kyllä munkit puutuu asioihin. käytännön tilanteessa munkki on velvoiutettu (valojensa takia) estämään ipanan murhaa, jopa oman elämänsä uhalla.
se että hän ei osaa on inhimmillistä. Buddhat taas osaavat paremmin mutta eivät voi kokonaan estää koska se on sekä ipanan että ampujan karmasta kiinni , mikä lopputulos on.
Toinen tapa jolla munkki yrittää saada maailma paremmakis on rituaalit luostareissa (ruokoukset ym.)
Nämä auttavat omilla tasoillaan mutta eivät pysty kuitenkaan muuttaa toisten ajattelua, mikäli toinen ei kiinnitä huomionsa tähän munkin toimintaan, suorasati tai epäsuorasti.
Meditaatio on kaiken sisäisen pelon voittamista.
http://www.fwbo.fi/buddhalaisuus.htm
"Eikö meditaatio olekin sopeutumista olosuhteisiin? Ja kätevää valtaapitävien kannalta..."
-> Ei kai maailmankuvaansa voi muodostaa valtaapitävät keskiössä. Eikös jokaisen universumin keskiössä ole oma itse?
"Ihmisestä katoaa särmä, ja mielenkiinto, jos sillä ei ole virheitä."
-> Tuskin kukaan virheistään pääsee. Eiköhän kyse ole enemmänkin pyrkimyksestä.
"Onko buddhismi siis täydellisyydentavoittelijoiden turvasatama?"
-> Eikös rehellinen peiliin katsominen ole omien vikojensa tunnustamista, kaukana täydellisestä siis. Turvasatama onkin hassu termi valaistumiselle. Valaistunut ei tarvitse turvaa. Eikä kyllä satamaakaan :)))