HS 21.02.07 Teemua syytetään mm.veneen luovuttamisesta henkilölle, jolla ei ollut ajolupaa!!?? Millaisen ajoluvan tuo Teemun vene olisi vaatinut? Itse olen veneillyt noin 10 vuotta, eikä minulla mitään lupaa ole ollut. Veneeni on kyllä oma ja varusteltu sääntöjen mukaisesti. Minulla on sellainen luulo, että Teemunkaan vene ei vaadi ajolupaa H:gin edustalla, josko sitten muualla. Olenkohan tietämätön säännöistä?
T.Selänne saa
syytteen.
315755
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Kuljettajalta vaaditaan ammattitutkinto, jos vene on yli 24 metriä tai koneteho on yli 500kw, Selänten vene on 17 metriä ja koneteho on 1200kw. Eli koneteho ylittää reilusti annetut ehdot. Sitten on vielä säännös kuljetettavan veneen hallinnasta, eli on OSATTAVA ajaa...
Itselläni 50hv ja kai olen osannut jotenkin ajaa, kun ei ole vahinkoja sattunut 10 vuodessa. Myönnän kyllä, että puuteita on, esim. merimerkkien tuntemuksessa. Viitathan osaa hölmömpikin.
Asetusteksti on hiukan vinoon kirjoitettu, mutta silti sanoo selkeästi niin, että huviveneen ollessa alle 24 m tai alle 500kW miehitystodistusta ei tarvita. Eli vahingon aikaan voimassa olleiden säännösten mukaan Selänteen veneen kuljettamiseen ei tarvinnut mitään pätevyystodistusta (alle 24 m).
Ongelmana koko homman puimisessa on se, että viranomaiset ei jutun alkuvaiheessa viitsineet/osanneet lukea asetusta niinkuin se on kirjoitettu. Jälkikäteen kun lukivat niin eivät kehtaa myöntää lukutaidottomuutta. Juttu on edelleen syyteharkinnassa, mutta syyttäjä on ilmeisen lukutaitoinen ja ei tietenkään voi nostaa syytettä kun lakia ei ole rikottu. Homman sössi merenkulkulaitos. Ovat itse valmistelleet asetustekstin, mutta eivät osaa sitä lukea.
Tuo asetusteksti, jonka perusteella Selänteen veneen kuljettajalta vaadittaisiin ammattipätevyys on vahintäänkin epäselvä. Mutta Selänteen kannalata on tärkeintä, että missä on se lakiteksti, joka kieltää luovuttamasta yksityisomistuksessa olevaa venettä yksityisessä tarkoituksessa toiselle henkilölle ilman että on varmistunut näistä pätevyyksistä. Ikä on se asia mistä pitänee varmistua. Syyte Selänteen osalta tulee menemään nurin, lupaan syödä hatullisen sitä ihtiään jos toisin käy. Kysymys on varmaankin vakuutusyhtiön painostuksesta. Vakuutusyhtiö aikoo jättää vahingon korvaamatta ja haluaa hylkäävän päätöksensä tueksi jotain oikeuden lausumia. Heidän kannattaa yrittää. Luin tässä tuoreen jutun Selänteestä, missä hän ilmoitti jäävänsä USA:han jääkiekkouransa jälkeenkin, ja ymmärrän todella hänen päätöksensä. Tämä on ollut yhtä julkisuuden ajojahtia.
Veneen kuljettajana toiminutta syytetään hyvän merimiestavan rikkomisesta. Hänen kannattaisi keskittyä puolustuksessaan siihen, oliko kyseinen matalikko tosella loogisen yksiselitteisesti merkitty. Kardinaaliviitoituksen ja lateraaliviitoituksen yhtäaikaiseen käyttöön perustuvat tilanteet ovat aiheuttaneet ennenkin sotkuja väylillä, erityisesti Suomenlahden merenkulkupiirin alueella. Tökerösti se oli ajettu, ilman muuta, mutta syytetyllä on länsimaisen oikeuskäsityksen mukaan myös oikeus puolustautua kaikin keinoin.
Suomessa on tapana tieliikenteessä, että jos autosi lipsahtaa ojaan olosuhteiden ollessa normaalit, niin poliisi kirjoittaa sakkolapun varomattomuugesta liikenteessä. Mutta tämä on tieliikennelainsäädännön nojalla.
Merivoimissa on tapana, että jos laiva lipsahtaa karille, niin päällikkö saa rangaistuksen, muodossa tai toisessa ja syyllisyydestä riippumatta. Opettaa suhtautumaan palvelustehtäviin riittävällä vakavuudella. (Ilmavoimissa ei ymmärtääkseni ole voimassa tämä brittiläisestä laivastosta peräisin oleva perinne, siellä sallitaan, että ihminen on erehtyväinen, kunhan oppii erehdyksistään.)
En ole missään vaiheessa tullut huomaamaan, että kauppamerenkulussa olisi päällikölle oltu työntämässä syytettä kaikissa tilanteissa, jos laiva lipsahtaa ahtaassa väylässä karille.
En ole kuullut, että huviveneilijöille, jotka ovat olleet totaalisesti eksyksissä, tai laiminlyöneet huolehtia polttoaineen riittävyydestä, olisi tarjottu syytettä tai sakkoja huonosta merimiestaidosta.
En tiedä millaisesta hyvän merimiestaidon laiminlyönnista Selänteen veneen kipparia syytetään, mutta jos ainoa näyttö asiasta on, että vene törmäsi kariin, niin ajojahdilta vaikuttaa. Ei ole kansalaisten tasapuolista kohtelua. Tökeröä merimiestaitoa, mutta jos ollaan johdonmukaisia, niin kohta ovat oikeusistuimet pullollaan vastaavia juttuja.
Oleppa tarkkana laki on niinkuin se luetaan ja Teemun veneen kuljettamiseen ei tarvita mitään lupaa. Lakiteksti ei myöskään ole mitenkään epäselvä tässä tapauksessa ja tulkinnan varaa ei siinä ole. Eri asia on sitten jos ruvetaan pyörittelemään jotakin lausumia jotka ovat vähän sinne päin kuin se varsinainen lakiteksti.
Lukutaito hoi !!
Oikeasti asetus (Asetus aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta 19.12.1997/1256, 1§, 3.kohta) sanoo että
"Tätä asetusta ei kuitenkaan sovelleta:
3) huvialukseen, jonka pituus on enintään 24 metriä tai koneteho enintään 500 kW, jos merenkulkulaitos ei, ottaen huomioon aluksen käyttöön ja muut asiaan vaikuttavat tekijät, muuta vaadi;"
Eli ammattitutkintoa EI vaadita jos pituus on alle 24m TAI koneteho alle 500kW. Riittää siis kun toinen ehto täyttyy. Merenkulkulaitos ei tiettävästi ole esittänyt mitään vaatimuksia Selänteelle, ennen turmaa siis.
Tuo osaaminen onkin hankalampi juttu. Syyttäjän pitäisi pystyä osoittamaan OSAAMATTOMUUS, ja Selänteen kohdalla pitäisi vielä osoittaa että osaamattomuus on ollut tiedossa. Ei näytä kovin vahvalta tuo syyttäjän keissi, joskin on hyvä että juttu menee tuomioistuimen ratkaistavaksi.
BTW, viikonlopun Ilta-Sanomassa (joka kaiketi on ollut tämänkin kirjoituksen alulle paneva voima) oli taas tuo sama asiavirhe. Ei ollut toimittaja tarkistanut taustoja....
Syyttäjäkään ei osaa lukea. Viikonlopun IS:n mukaan Selänne nimenomaan saa syytteen.
Tuo merenkulkulaitoksen osuus on aika jännä, julkisuudessa olivat vedonneet siihen mitä asetuksessa PITI lukea, mutta teksti oli kuulemma väärin kirjoitettu.
Fu***ng great!
...sinulla jotain lähdeviitettä tuollaiseen vetoamiseen, vai sekoitatko kenties muiden kuin MKL:n kommentteja asiaan?
Vene-lehden sivuilla mainitaan tänään, että Turussa on käräjäoikeus lätkäissyt sakot juuri tämän pykälän perusteella. Silloin on ilmeisesti niin, että syyttäjän oli oikeastaan pakko nostaa syyte, koska on olemassa häntä korkeamman oikeusinstanssin ennakkotapaus. Mutta siitä Turun tapauksesta on valitettu, joten näemme aikanaan, miten käy.
... nyt hyvä päivittää että ammattipätevyyttä vaaditaan enää vain jos alus on yli 24m pitkä, lokakuu 2007 on siis asetus muuttunut, eli KONETEHON RAJOITUS ON POISTUNUT.
Asetus aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja
vahdinpidosta
Aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta annettua asetusta
(1256/1997) sovelletaan huviveneisiin, joiden pituus on yli 24 metriä tai joiden koneteho on yli
500 kW (680 hv). Tästä syystä näille huviveneille tulee hakea miehitysasetuksen säännösten
mukaisesti miehitystodistus, jossa vahvistetaan lopullisesti vaadittava miehityksen määrä ja
laivaväen pätevyydet.
Asetuksen 24 §:ssä säädetään, että yli 24 metrisen huviveneen päälliköllä tulee
kotimaanliikenteessä pääsääntöisesti olla vähintään kotimaanliikenteen laivurinkirja ja
kansainvälisessä liikenteessä vähintään vahtiperämiehenkirja sekä 12 kuukautta meripalvelua
kansipäällystössä.
Asetuksen 31 §:ssä säädetään, että huviveneen, jonka koneteho on yli 500 kW (680 hv) mutta
alle 750 kW (1020 hv), konepäälliköllä tulee olla koneenhoitajankirja. Huviveneessä, jonka
koneteho on vähintään 750 kW (1020 hv) mutta alle 1500 kW (2040 hv), konepäälliköllä tulee
olla vahtikonemestarinkirja sekä Itämerellä lisäksi 12 kuukautta meripalvelua
konepäällystössä. Asetuksen 24 ja 31 § ovat tämän asiakirjan liitteenä 1.
Johtopäätökset:
Miehitysasetusta ei tällä hetkellä valvota huviveneiden osalta, koska säädöksen valvonnan
vastuuviranomaisena olevalla Merenkulkulaitoksella ei ole käytännössä voimavaroja eikä
sopivaa kalustoa huvialusten miehitysmääräysten valvontaan.
Miehitysmääräys on lisäksi rakennettu liian vaativaksi ja vaadittavan pätevyyden saaminen
liian raskaaksi huvialuksen päällikölle ja konepäällikölle. Suuret huvialukset ylittävät
asetuksessa määritellyt rajat nykyisin hyvin usein ja edes veneiden myyjät eivät tunne
asetuksen vaatimuksia. On käytännössä epärealistista vaatia huvialukseksi rekisteröitävälle
alukselle ammattimerenkulun pätevyyksiä, vaikka alus olisikin suurikokoinen ja moottori
tehokas.
Työryhmä esittää, että:
�� Miehitysasetuksessa olevia huviveneitä koskevia määräyksiä tulisi muuttaa.
Lainsäädäntöön tulisi luoda korvaava ja käytännössä helpommin toteutettava ratkaisu
suurehkojen ja nopeiden huviveneiden osalta.
�� Huviveneessä, jonka pituus on yli 24 metriä, kuljettajalta vaadittaisiin vähintään
kansainvälinen huviveneen kuljettajan pätevyyskirja (liite 2). Tämän kokoisille huviveneille
tulisi hakea miehitystodistus Merenkulkulaitokselta, joka määrittäisi mahdollisen laivaväen
pätevyyden ja lukumäärän harkintansa mukaan.
�� Huviveneessä, jonka pituus on enintään 24 metriä ja jonka koneteho on yli 200 kW (272
hv), kuljettajalla tulee olla vähintään kansainvälinen huviveneenkuljettajan pätevyyskirja
(liite 2).
Sellaisen uppoumarunkoisen veneen käsittely, jonka koneteho on yli 200 kW, on vaativaa
erilaisissa sää- ja liikenneolosuhteissa. Tällainen vene voi suuren massansa vuoksi
aiheuttaa vaaraa muille vesilläliikkujille, luonnolle ja muulle ympäristölle. Sellaisen
liukuvarunkoisen veneen käsittely, jonka koneteho on yli 200 kW, vaatii erityistä osaamista
suuren nopeuden takia. Venerekisterissä olevasta 189 336 huviveneestä säännöksen
soveltamisalaan tulisi 2 094 huvivenettä. Luku 189 336 pitää sisällään sellaiset
venerekisterissä olevat huviveneet, jotka ovat ilmoittaneet konetehon.
12
�� Yli 30 solmua kulkevien vesikulkuneuvojen kuljettajilla tulisi olla kansallinen huviveneen
kuljettajan pätevyys (”venekortti”) (liite 4). Tällaista pätevyyttä ei toistaiseksi ole
olemassa, mutta sen luominen olisi perusteltua. Tutkinto sisältäisi vain välttämättömät
merenkulkuun liittyvät turvallisuussäännökset ja niiden osaamisen. Tutkinto olisi osa
kansainvälisen huviveneen kuljettajan tutkintoa. Pätevyysvaatimuksen tulisi olla pakollinen,
yli 30 solmua kulkevien vesikulkuneuvojen kuljettajille, mutta rikkomuksesta ei aiheutuisi
rangaistusta ainakaan alkuvaiheessa. Säännöstä sovellettaisiin siis toistaiseksi kuten
polkupyörän kypäräpakkoa.
Nopeiden veneiden kuljettajan tulee kapeilla ja mutkaisilla kulkuvesillä reagoida nopeasti
erilaisiin tilanteisiin, jolloin kuljettajalla tulee olla perustietämys merenkulun säännöistä ja
navigoinnista. Työryhmän näkemyksen mukaan tähän vaatimukseen liittyy sekä
valvontaongelma että veneilijän käytännön ongelma. Valvovan viranomaisen ja veneilijän
on erittäin vaikea tietää saavutetaanko veneellä (veneen ja moottorin yhdistelmällä) yli 30
solmun nopeus. Veneen nopeus selviää ainoastaan koeajon yhteydessä.
Säädökset tulisi laatia siten, että edellä esitettyjä huviveneen kuljettajan
pätevyysvaatimuksia valvoisivat poliisi, rajavartiolaitos ja Merenkulkulaitos.
Esimerkki suuren huvialuksen kuljettajan pätevyysvaatimuksista:
Aluksen pituus: 15,0 metriä
Koneteho: 800 kW (1088 hv)
Miehitys- ja pätevyysvaatimukset asetuksen (1256/1997) mukaan:
Kotimaanliikenne
Tehtävä nykyiset vaatimukset ehdotetut vaatimukset
Päällikkö kotimaanliikenteen laivurinkirja kansainvälinen huviveneen kuljettajan
kirja
Konepäällikkö vahtikonemestarinkirja ei vaatimuksia
Kansimies kansimiehenkirja ei vaatimuksia
Kansainvälinen liikenne
Tehtävä nykyiset vaatimukset ehdotetut vaatimukset
Päällikkö vahtiperämiehenkirja kansainvälinen huviveneen
kuljettajan kirja
Konepäällikkö vahtikonemestarinkirja ei vaatimuksia
Kansimies vahtimiehenkirja/kansimiehenkirja ei vaatimuksia
Kotimaanliikenteessä pätevyyserivapauden myöntäminen päällikölle ja konepäällikölle on
mahdollista. Kansainvälisessä liikenteessä pätevyyserivapauden myöntäminen päällikölle ja
konepäällikölle ei ole mahdollista.
Vahtiperämiehen- tai vahtikonemestarikirjan saaminen edellyttää vähintään kolmen vuoden
koulutuksen ja vuoden työkokemuksen ammattimerenkulun parissa. Kotimaanliikenteen
laivurinkirjan tai koneenhoitajankirjan saaminen edellyttää 4 kuukauden koulutusta sekä 16
kuukauden työkokemusta ammattimerenkulun parissa. Vuokraveneen kuljettajankirja on
suoritettavissa huomattavasti helpommin kuin edellä mainitut pätevyyskirjat. Tilanne on
johtanut siihen, että suuria veneitä on rekisteröity vuokraveneiksi, jolloin kuljettajan
pätevyysvaatimukset ovat huomattavasti helpommat. Kansainvälisen huviveneen kuljettajan
pätevyyskirjan vaatimuksista on kerrottu liitteessä 2.
Tuo on työryhmämuistion tulkinta, mutta jos siitä muistiosta lukeekin tulkinnan sijasta sen asetustekstin oikeasti niin tilanne on toinen. Sivu 11 tulkinta, sivu 33 asetusteksti.
Tällaisessa merenkulun turvallisuuden hallintamuistiossa, jonka esipuheen on allekirjoittanut Paawo Wihuri on seuraava teksti sivulla 42.
"Lain
soveltamisalaa koskevan 1 § 2 momentista ilmenee välillisesti, että asetus saattaisi
koskea myös huviveneitä, mutta kyseisen lainkohdan mukaan ei kuitenkaan hu-
vialusta, jonka pituus on enintään 24 metriä tai koneteho enintään 500 kW. Suur-
ten huviveneiden käytössä noudatettaneen näin ollen, mitä asetuksessa säädetään
päällikön pätevyydestä ja miehityksestä. Säännöksen soveltamisesta huviveneisiin
ei liene täyttä yhteisymmärrystä. Asia erikseen on, pitäisikö lainkohtaa huvivenei-
den osalta selventää tai vielä tiukentaa tai lieventää."
Oman turvallisuuteni tähden olen hankkinut pätevyyden ajaa isompiakin pelejä kuin tuo Teemun Ellionore on,pari talvea siinä meni opiskellessa mutta pätevyys on pätevyys teoriassa ainakin.Eipähän ainakaan vakuutusyhtiö penää mittään jos selvinpäin karille kopsauttaa.Käytäntö onkin sitten ihan eri juttu.
Paikka http://kotisivu.mtv3.fi/cmap/
on muuten Helsingin tunnetuimpia kiviä,joten inhimillisestä erehdyksestä tässäkin lienee kysymys.Luulen että syyte raukeaa,koska lainsäädäntö on vähointäänkin epäselvä.Viranomaiset haluavat eri oikeusasteiden tulkinnan epäselvään lakiin.
Teemu ja hänen oikeusavustajansa selvittivät aikoinaan venettä hankittaessa vaaditaanko sen kuljettamiseen papereita ja jos niin minkälaisia.
Silloisen viranomaisten tulkinnan mukaan ko. papereita ei vaadita. Mikäli Teemulla ja/tai oikeusavustajallaan on dokumentit kirjallisena tallessa, on tilanne syyttäjän kannalta todella kiharainen.
Tämä menee arvovaltakiistaksi pahimmassa tapauksessa jossa yritetään pestä käsiä jälkikäteen kun kohuonnettomuus pääsi mediaan.
mielestäni tulisi vaatia kansallinen huviveneenkuljettajan kortti jos:
-veneen koneteho on yli 20hv
siinä olisi selvä raja, eikä tarvitsisi miettiä nopeuksia.
Lisäksi voisi olla viiden vuoden siirtymäaika jonka jälkeen saa sakot jos ei kuskilla ole korttia.
Laissa on tehon yksikkönä kilowatti.
Tiedän termin "hyvä merimiestaito", mutta onko se LAKI ??
Vain lakipykälän rikkomisesta voi syyttää...
Mistä nyt siis tässä tapauksessa syytetään, mistä tuomitaan, jos tuomitaan???
Syyttäjä näköjään hakee ennakkopäätöstä laintulkinnalle, joka on kieltämättä epäselvä. Merenkulkuhallitus näköjään haluasisi tiukemman tulkinnan.
Outoa sinänsä, jos Selänteen syyte menee läpi. Veikkaanpa, että viranomaiset eivät pysty osoittamaan, että tiukempaa tulkintaa olisi sovelluttu yleisesti. Yli 500kw:n veneitähän on vaikka kuinka.
Syyte joko kaatuu, tai Selänne saa vain hyvin pienet sakot. Mutta jos tuomio tulee, alkaa viranomaiset pakostakin valvomaan tiukempaa laintulkintaa, joka tietää vaikeuksia monille isojen veneiden omistajille.
Merilaki 99 §
Hyvän merimiestaidon noudattaminen
Päällikön on huolehdittava siitä, että alusta kuljetetaan ja käsitellään hyvän merimiestaidon mukaisesti.
Lipsajti ysi liikaa. Pykälä on siis yhdeksäs.
vaan on syynä,sattui olee iso vene ja rahakas omistaja niin helppo kyhätä sensaatiojuttu siihen ympärille,kappas kun kukaan ei ole kirjottanut lehteen kun oon muutaman venen ajanu kivelle ja ollut pelti kii samaan aikaan,reilu tonni tullu sakkoo per kerta..
Ei luulisi olevan ylivoimaista hankkia huviveneenkuljettajan papereita merenkulkulaitokselta. Nehän vaaditaan muutenkin jos vaikka haluat käydä ulkomailla vuokraamassa venettä.
Parhaimmillaan parerit saa rannikkolaivutin tutkintoa ja pientä veneilykokemustenttausta vastaan.
En muista hintaa, yli 100€ kuitenkin...
Mitäpä iloa siitä on kun MKL miehitysasetustulkinnan mukaan aluksen päälliköllä tulee olla vahtiperämiehen kirja ja konemestarilla vahtikonemestarin. Vuokravenekikkailulla kai vähempikin riittäisi.
Tuskin tässä mikään ajajahti kuitenkaan on kysymyksessä. Merenkulkuhallitus ja syyttäjä haluvat pelisäännöt selvemmäksi.
Selänteen veneessä oli 23 henkilöä. En yhtään ihmettelisi, että joillakin kävi mielessä suuronnettomuuden riski, joka väistämättä on olemassa.
Olen sitä mieltä, että Selännettä ei tästä oikeastaan voisi tuomita ja peruste on se sama, jonka jo esitin. Eli viranomaiset eivät todennäköisesti pysty osoittamaan, että valvonta olisi koskenut yli 500kw:n veneitä, pituudesta huolimatta.
Mutta silti, olisihan tuota turvallisuutta mietittävä.
ns. kansainvälinen huvineveen kuljettajan todistus ei auta Teemun veneen kaltaisissa tapauksissa. Se ei ole lain pykälän edellyttämä ammattitutkinto!! Jota ei alkuperäisen asetustekstin mukaan edes vaadita.
Parin talven istumisilla työväenopistossa suoritetuilla kipparikursseilla ei ole mitään tekmistä sen oikean kipparinkirjan kanssa. Oppi on silti aina hyödyksi.
Ne maksaa 88 egee.
...ällistyneeni syyttähän ratkaisusta ja erehtyneeni, kun aiemmin jämäkästi veikkasin, ettei syytettä nosteta. Mutta yhä uskon, että tuomiota ei tule, koska ei ole yksiselitteisesti säädetty, että jokin pätevyyskirja pitäisi tuossa tilanteessa olla.
kovin yksinkertainen, mutta näyttää ettei Teemulle koidu ikävyyksiä enempää. Oikeastaan hyvä niin, hyvälle miehelle. Jotkut ovat törttöilleet aiemminkin Teemun veneellä, mutta eiköhän se korjaannu.
http://www.venelehti.fi/ajankohtaista/selanne-selvinnee-ilman.aspx
Minulle on opetettu että (aikaisemmin mainittujen 24 m ja 500 kw rajojen lisäksi) ammattimerenkulun tunnusmerkit täyttyvät jos henkilöitä aluksella on yli 12, jolloin vaaditaan ammattipätevyys. Eikö tässä haverissa ollut yli 12 hlö veneessä?
Lisäksi: Mikä pelastuskoulutus ja radiokoulutus Teemun Viron-matkan "miehistöllä" oli ? Aivan varmasti eivät olisi saaneet pelastuslauttaa laskettua veteen ja käännettyä eikä hälytetty apua jos veneelle olsisi tapahtunut jotain keskellä Suomenlahtea. (Merellä ei voi luottaa kännykkään vaan hätäsanoma annetaan vhf:llä).
Kyllä Teemulla ja sen kavereilla pitäis olla sen verran vastuuntuntoa jos vie kavereitaan noin isolla veneellä Suomenlahdelle tai ajelee lujaa sisäsaaristosssa 56 jalkaisella Princessillä että palkkaa joko ammattilaisen tai käy itse kurssit ja harjoitukset.
Sitäpaitsi, jos Selänteen kaveri olis käynyt esim. kuljettajakirja kurssin Merenkulkuopistossa se ei olis ajanut tuolla vauhdilla tuosta kohdasta sekä (tärkeämpi) ei luottanut karttaohjelmaa vaan navigoinut optisesti. GPS:n ja karttaohjelman tarkkuus ei riitä saaristonavigoinnissa vaan tuollaisesta paikasta mennään optisella navigoinnilla tai tutkan avulla.
On hyvä että näitä pykäliä on ja ne pitäis myös tiukentaa.
kyllä riittää kaikkiin ruotsinlauttoja pienempiin hyvin, vastaa aika lähelle ammattioppilaitoksen merikapteenin tutkintoa.