Kiinnostaa kovasti tietää, moniko on onnistunut kolmannella tai neljännellä alkionsiirtokerralla??
Tehtiinkö alkiokuoren avausta?
Meille tehty 1 tuoresiirto ja 1 pas ja molemmilla kerroilla hyvät onnistumisenedellytykset, mutta molemmista puhdas nega. Mieli maassa, kun en ikinä ole yhtään päivää ollut raskaana. Onkohan vielä toivoa??
Tehtiinkö alkiokuoren avausta?
Meille tehty 1 tuoresiirto ja 1 pas ja molemmilla kerroilla hyvät onnistumisenedellytykset, mutta molemmista puhdas nega. Mieli maassa, kun en ikinä ole yhtään päivää ollut raskaana. Onkohan vielä toivoa??
Vastaukset 6
Vanhimmat
Toivoa on....
Mulla takana aivan älytön määrä alkionsiirtoja. ja älyttömästi negoja. Punktioita 4 joten siirtoja sekä tuore että pas kertynyt jotakuinkin enemmän tai vähemmän 10 (tarkkaa määrää ei kertakaikkiaan kykene muistamaan).
Olin jo luopua toivosta ja väsynyt kaikkeen, valmis luovuttamaan,kun reilu vuosi sitten saatiin . Se tosin päätyi keskenmenoon, mutta antoi toivoa ja uskoa tulevaan.
Tällä hetkellä ties kuinka monennen siirron jälkeen raskaana ja viime to nähtiin ekan kerran pikkuinen ultrassa ja kaikki toistaseksi hyvin. Hirveästi kyllä jännittää ja pelottaakin, kaikki vielä niin alussa että mitä vaan voi sattua. Eli ei kannata menettää toivoaan. tie on pitkä ja raskas, mutta se kannaattaa silti ponnistella
Hei Ina,
ensinnäkin onnittelut plussasta, milloin aloititte lapsettomuushoidot ekan kerran? Nähtävästi hoidot tepsii kun vaan jaksaa olla kärsivällinen. Meillä on vasta puoli vuotta takana, nyt eka clomikuuri, toiveet korkealla. Puolen vuoden itsekseen itkeskelyn jälkeen löysin tän palstan ja oikeastaan eka kerran tajusin etten ole yksin ongelmieni kanssa. Jotenkin sitä ei ole tajunnut vaikka on jonotellut perhesuunnittelun polille ja käytävä on täynnä nuoria naisia.
Tammikuussa 2004. Ton keskenmenon jälkeen oli suunnilleen vuoden paussi, kun kaikki ei mennytkäänihan odotusten mukaan.
Muistan kanssa kuinka tuntu että on yksin asian kanssa. Välillä on tosiaan tuntunut että kiitti nyt riitti. en jaksa enää yhtään piikkiä tai lääkettä. Olin valmis luovuttamaan kun saatiin se eka plussa. Jotenki se sitten vaikutti että olin taas valmis aloittaa piikitykset ja muut. Piikkejä ei nyt tarttettu, kun pakkaseen oli jääny alkioita joita siirrettiin ja nyt ollaan tässä tilassa.
Kärsivällisyys on välillä tosi tiukassa. Jotenki sitä hoidot aloittaessa ajatteli että nyt siirretään ja se on siinä sitten - helppo homma. Ei se vaan niin helppoa ole ollut. Itselle pitää vaan sallia kaikki ne tulevat tunteet, itkut, syytökse ja jopa se että on valmis luovuttamaan. Luovuttamis ajatus (mun kokemuksen mukaan) kannaattaa sanoa ääneen. Sen jälkeen helpottaa ja näkee taas asian monet puolet. Niin kauan on toivoa kun lääkäri toteaa ettei hoitoja jatketa. Ilman tota ekaa plussaa meille olis tod.näk todettu sen kerran jälkeen.
Jaksamista ja plussahaleja :)
Kiitos teille kaikille rohkaisijoille!!!
Antaa kyllä toivoa, kun tuntuu että on ollut toivo ja usko hukassa mutta eiköhän se tästä.
on nyt sitten siirto perjantaina. Se on viimeinen pass. Varasin varmuuden vuoksi hoitosuunnitteluajan kesäkuulle, jos sitten joutuu kuitenkin aloittamaan kaiken alusta. Se saa sitten olla viimeinen. Ihanaa kuitenkin, että joku jaksaa yrittää useamman kerran. Minusta ei siihen olisi.
Ilmoittele miten hoidot etenee. Jos haluat, niin voisi kirjoitella ihan sähköpostillakin.
Mooooi Elmeri! Tsemppiä ja voimia perjantaisen siirron odotteluun!! Miten monta teillä olikaan vielä pakkasessa?
Minäkin tulin juuri ultrasta, ja MIKÄLI alkiot (pakkasessa 2 alkiota + yksi blastokysta) selviää sulatuksesta ja kaikki menee hyvin, niin mulla on alkionsiirto ens ma eli vappuaattona. Limakalvo oli kasvanut hyvin.
Jos nämä 2 kpl 8-vaiheessa olevaa alkiota molemmat selviävät, siirretään nämä molemmat ja toiseen tehdään alkiokuorenavaus, koska sitä toivoimme. Jos ei kumpikaan selviä niin sitten on vielä se blastokysta, sitten jonka selviämis% on 50.
Eli tällaisilla pelimerkeillä nyt etenemme. Ei auta muutakun toivoa parasta. Lääkäri muuten sanoi, että sellaisilla henkilöillä (kuten minä) joilla ollut epäsäännöllinen kierto niin on hyvin yleistä että ekoilla siirtokerroilla ei ehkä onnistu, elimistö ei jotenkin ole "tottunut" säännölliseen hormonaaliseen kiertoon.
TOIVOTAAN todella että nyt olisi meidän vuoro onnistua! Olisi kyllä mukavaa kirjoitella sähköpostilla!!!
Lähden tästä juuri työmatkalle, joten seuraavan kerran pääsen "langoille" vasta to illalla.