Mitä tekisitte tilanteessani?
Nyt on sattunut niin, että epäilen olevani raskaana. ensiviikolla se selviää, mutta en saanut viime yönä unta kun miljoonat asiat painavat mieltä.
Eli, tilanteeni on seuraava: Olen tapaillut jo muutaman kk miestä, jolla on lapsi edellisestä suhteesta. Jos nyt olen raskaana, en tiedä kuinka asian hänelle ilmaisisin. En haluaisi pitää lasta vastoin hänen tahtoaan (eli en tiedä vielä kuinka hän suhtaustuisi, sen tiedän että lapsia haluaa), mutta keskenmenon kokeneena (minulla myös yksi lapsi) en tiedä pystyisinkö aborttiin. Tai ehkä pystyisin koska en haluaisi toista epämiellyttävään tilanteeseen, mutta vihaisin itseäni koko lopun elämääni. Samalla tavalla kuin suren yhä vuosia sitten tapahunutta keskenmenoani.
Tilannetta vaikeuttaa se, että minun ei edes pitänyt periaatteessa tulla raskaaksi. Ei ainakaan "näin helposti", ts. perinteisesti. Syitä en jaksa tässä kertoa. Sen verran vielä kerron itsestäni, etten harrasta mitään yhdenillan juttuja ja edellinen (edelliset) lapseni on saanut alkunsa pitkässä suhteesta.
Mielipiteitä tilanteesta?
Nyt on sattunut niin, että epäilen olevani raskaana. ensiviikolla se selviää, mutta en saanut viime yönä unta kun miljoonat asiat painavat mieltä.
Eli, tilanteeni on seuraava: Olen tapaillut jo muutaman kk miestä, jolla on lapsi edellisestä suhteesta. Jos nyt olen raskaana, en tiedä kuinka asian hänelle ilmaisisin. En haluaisi pitää lasta vastoin hänen tahtoaan (eli en tiedä vielä kuinka hän suhtaustuisi, sen tiedän että lapsia haluaa), mutta keskenmenon kokeneena (minulla myös yksi lapsi) en tiedä pystyisinkö aborttiin. Tai ehkä pystyisin koska en haluaisi toista epämiellyttävään tilanteeseen, mutta vihaisin itseäni koko lopun elämääni. Samalla tavalla kuin suren yhä vuosia sitten tapahunutta keskenmenoani.
Tilannetta vaikeuttaa se, että minun ei edes pitänyt periaatteessa tulla raskaaksi. Ei ainakaan "näin helposti", ts. perinteisesti. Syitä en jaksa tässä kertoa. Sen verran vielä kerron itsestäni, etten harrasta mitään yhdenillan juttuja ja edellinen (edelliset) lapseni on saanut alkunsa pitkässä suhteesta.
Mielipiteitä tilanteesta?
Vastaukset 15
Vanhimmat
sanoin..minä en pystyisi aborttiin nyt kun minulla on oma lapsi..jos on lapsi rumbaan lähtenyt aikoinaan, on minusta outoa abortoida seuraava lapsi...kullakin oma tapauksensa enkä syyllistä ketään mutta minä en pystyisi kun tietäisin mitä menetän..nuorena oli eri asia kun oli kesken opiskelut ja miehen kanssa tunnettu 1kk eikä työelämästä kokemusta melkein yhtään...
itsekin. Mutta pohdin myös, että olenko itsekäs. Vaikka toisaalta, enhän vielä tiedä vastapuolenkaan reaktiota. saattaahan se olla positiivinenkin, mutta sitä kun murehtii ja pelkääö etukäteen aina pahinta.
Tiedän, että vihaisin itseäni lopun elämääni jos abortin tekisin.
Kyllä asiat järjestyvät. Mies ei voi kiukutella. Hänhän ei huolehtinut ehkäisystä.
jos se saisi sinut itseäsi vihaamaan. Ja mahdollisesta itsekkyydestä huolehdit turhaan; valtaosan kaikista ratkaisuistaan ihminen kuitenkin yleensä tekee pohjimmiltaan itsekkäin perustein. Ja hyvä niin, itsehän sitä pitää niiden ratkaisujen kanssa elääkin.
Oot varmasti jo päätöksen tehnyt. Jos koet, että vihaisit itseäsi loppuelämäsi, raskauden keskeytys sinun kohdallasi ei taida olla oikea vaihtoehto.
Sinun on punnittava itsellesi tärkeitä asioita. Mikäli tosiaan vihaisit itseäsi abortin takia on melko selvää että silloin sinun on lapsi pidettävä siitäkin huolimatta että saatat menettää miehesi. Aloita kuitenkin keskustelemalla miehesi kanssa, voihan olla että hän on vain ilahtunut uutisesta.
et voi varmuudella tietää, elätkö tämän miehen kanssa lopun elämääsi. Mutta varmuudella voit tietää, että olet tämän vauvan äiti aina, jos päätät antaa hänelle mahdollisuuden elämään. Ja äitinä tiedät, ettei mikään maailmassa ole suurempaa kuin rakkaus omaan lapseen. Sinä päätät omasta kehostasi ja elämästä, jota kohdussasi luot. Älä tee aborttia. Älä koskaan miehen vuoksi. Se saisi sinut vihaamaan myös miestäsi ennen pitkää. Mutta varmista raskaus ensin ja murehdi tai iloitse vasta sitten. Kaikki menee varmasti hyvin ja juuri niinkuin pitää.
vielä piti sanoa, että suru abortin jälkeen on ilkeämpi kuin keskenmenon jälkeen (molemmat kokenut), sillä aborttiin liittyy myös syyllisyys ainakin usein ja sinun tapauksessasi luulen, että syyllistäisit itseäsi siitä pitkään.
lasta sellaisen ihmisen kanssa joka ei sitä halua!!! Kokemusta on! Jos toinen osapuoli ei lasta halua vielä niin teillä ei ole mitään tulevaisuutta!!! Mies jättää sinut aivan varmasti, koska on niin katkera siitä ettet kunnioittanut hänen päätöstään! Jäät muuten aivan yksin.. Kokemuksen syvällä rintaäänellä, tee abortti!! Voimia!
Onko mies ja hänen rakkautensa abortin arvoista? Jos miehen rakkaus ei kanna sitä, että lapsi tulee, kantaako se sitten muutenkaan. Yksin jääminen voi olla vaikeaa, mutta ei mahdotonta kestää. Entä jos tekee abortin miehen vuoksi VASTOIN OMAA TAHTOAAN ja mies lähtee lopulta kuitenkin?
päättää!!! Kukaan ei voi tehdä tuollaista päätöstä yksin vaan se on tehtävä yhdessä!!!! Vaikka se äidin ruumiissa onkin, on silti isällä oikeuksia!!
Lulen että kyseessä oleva nainen ansaitsisi jotain paljon parempaa!! Miehen joka haluaa hänet ja lapsia. Mies ei ole oikea jos hänen mielipidettään ei kuunnella! Itserakkautta tehdä tuollaisia päätöksiä yksin!
pitää kuunnella ja se pitää ottaa huomioon mutta oman tahdon vastaisesti miehen mieliksi ei lisäännytä tai olla lisääntynmättä. Kuka sen potentiaalisen lapsen kantaa, synnyttää ja imettää? Mieskö??
***
miehellä on oikeus, toki. Mutta välillä täällä tulee sellainen kuva että lapsi pidetään jos mies niin tahtoo ja abortti tehdään jos mies ei lasta tahdo! Entäs sitten naisen oikeus? Eikö sellaista ole? Toimitaanko vain miehen tahdon mukaan?
nainen joka siitä päättää.. Yritänkin tässä nyt sanoa, että jos oikeasti haluaa jotain suhteelta, on miestäkin kuunneltava! Tehkää päätös yhdessä! Jos mies ei halua vielä lasta, voitte tehdä sen aivan varmasti myöhemminkin. Silloin kunnioitatte toinen toistanne ja voitte elää yhdessä lopun elämän. Mutta jos toiselta puuttuu kunnioitus toista kohtaan ei suhde tule pidemmän pälle kestämään. Lapsella on oikeus syntyä maailmaan, jossa äiti ja isä ottavat hänet avosylin vastaan!!!!!!!!!!!!!!!!
Vai että miehen mieliksikö tapattaa mahdollisesti ainoan lapsen jonka koskaan saa..
Onneksi itse en aikoinaan tuota virhettä tehnyt. Ero tuli mutta lapsi jäi!
Mahtaisi nyt vituttaa "hieman" enemmän ku en näytä enää toista kertaa raskaaks tulevankaa..