MItä hittoa tämän päivän maailmassa tekee lääkäri noilla matikkalinjan aineilla?
Pillerit on valmiiksi tehtaissa tuotettu, ei muuta ku katteleen vain lääkeoppaasta mitä kirjottelee reseptiin.
Ei siinä monen vuoden matikka ja fysiikkapänttäystä tarvita.
Lääkäreiltä puuttuuvat useimmiten sekä empaattinen ote potilaaseen, psykologian tietämys ja hyvät vuorovaikutustaidot.
Tuollaiset lääkärit ovat hengenvaarallisia potilailleen.
Eivätkä he osaa johtaakaan, koska heiltä puuttuu johtajankoulutuskin.
Pillerit on valmiiksi tehtaissa tuotettu, ei muuta ku katteleen vain lääkeoppaasta mitä kirjottelee reseptiin.
Ei siinä monen vuoden matikka ja fysiikkapänttäystä tarvita.
Lääkäreiltä puuttuuvat useimmiten sekä empaattinen ote potilaaseen, psykologian tietämys ja hyvät vuorovaikutustaidot.
Tuollaiset lääkärit ovat hengenvaarallisia potilailleen.
Eivätkä he osaa johtaakaan, koska heiltä puuttuu johtajankoulutuskin.
Vastaukset 10
Vanhimmat
alasta taida tietää.
Olet varmaan sellainen nysvääjä, joka haluaisi lääkäriksi mutta ei noita aineita osaa.
Ohhoijakkaa. Taas tätä huonosti tuotettua provoa. Muiden puolesta vastaan että lääketiede on biologiaan, kemiaan ja fysiikkaan pohjautuva luonnontiede. Useimmat lääketieteen käyttämät diagnosointi-, terapiamuodot ja teoriat pohjautuvat "matikka-aineiden" avulla todettuihin seikkoihin.
Vuorovaikutustaitoja on helpompaa opettaa luonnontieteissä lahjakkaalle kuin luonnontieteitä kukkahattutädille. Toisaalta hyvät vuorovaikutustaidot eivät kaikilla lääketieteen aloilla ole mitenkään välttämättömiä, eivätkä edes tarpeellisia. Kyse on ensisijaisesti tieteellisestä koulutuksesta, ei vuorovaikutuskoulusta - joskin vuorovaikutustaitoja toki tarvitaan osalla aloista joille lääkiksestä suuntaudutaan.
Kuten varmaan olet jostain lukenut ,että lääketieteelliseen tiedekuntaan on paljon hakijoita ja vain harvat pääsevät sisään.
Tiedekunnalla on varaa valita fiksuimmat tyypit.
Ja eiköhän nämä fiksut tyypit juuri löydy tuolta mat.fys.kem linjoilta.
Jos olet kiinnostunut psykologiasta , psykiatri on lääkärikoulutuksen eräs haarauma.
Jos et osaa kemiaa, et ymmärrä esimerkiksi entsyymien toimintaa elimistössä. Jos et osaa fysiikkaa, et voi päästä läpi audiologian tentistä. Jos et osaa kemiaa, et voi tajuta laboratoriolääketiedettä. Jos et osaa fysiikkaa et ikinä opi fysiologiaa. Jos et hallitse kemian perusteita jäävät esimerkiksi elektrolyytti- ja muiden häiriöiden hoitoperiaatteet pelkäksi hauki on kala -tyyppiseksi opetteluksi etkä osaa soveltaa taitojasi tosipaikan tullen. Ilman fysiikkaa olet aivan urpo kun pitäisi valita sopivin kuvantamismenetelmä ja pohtia eri menetelmien tuottamien säderasitusten eroja. Lisäesimerkkejä olisi lukemattomia.
Lääkiksen opiskelijavalinnan suurin haaste on saada karsittua jo ennen pääsykokeita ne haihattelijat jotka luulevat että tämä on mummonpaijailua jossa tarvitaan vain empatiaa.
Ilman fy ja ke ei voi oppia lääkärin tarvitsemia perustietoja hoidoista ja elimistön toiminnasta.
Ilman näiden aineiden perustietoja ei pääse sisään lääkikseen eikä kuulukaan päästä. Muutenhan kävisi niinkuin AMK:n tietyillä linjoilla että valmistuvat eivät osaa mitään koska sisään otetaan pohjatiedottomia ihmisiä joiden vuoksi opetuksen on alettava niin naurettavan perustasolta että asiaan ei päästä ikinä. Tämä ei onneksi ole tilanne lääkiksessä.
Kiva provo sinänsä.
Siinä mielessä olen samaa mieltä, että jokin psykologinen testi pitäisi olla nykyisen pääsykokeen LISÄKSI. Mutta kyllä fy/ke on ihan ehdottoman tärkeitä lääketieteessä, niinkin laaja ala kumminkin. Plus tietty karsii ne haitattelijat pois, josta joku jo sanoikin. Jos olet esim. katsonut lukion fy/ke kirjoja, ei niistä ehkä osaa yhdistää asioita lääketieteeseen, mutta kun katsoo taas lääketiede aiheisia asioita, ei niistä ilman noita aineita kyllä selviä.
En ole lääkiksesä, mutta sinne pyrkimässä. Ja musta on ihan hyvä, kun pääsykokeessa noita aineita kysytään. Jos en niitä osaa, enkä ikinä sisälle pääse, on se ihan hyvä juttu niin - tuskin musta sillon hyvää lääkäriä olisi tullutkaan, koska noi aineet on niin oleellisia. (Kun fysiikka ja kemia on toki muutakin kun laskuja!)
Fysiikka ja kemia ovat ehdottoman tarpeellisia, mutta ei pidä unohtaa, että ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen olento. Ei pelkällä ruumiin mekaniikan tuntemisella aina auteta ihmistä. On mahdollista, että jotkin sairaudet voivat olla psykosomaattisia, jolloin esim. ruumiillinen kipu on vain "varjo-oire", siis psyykkiset ongelmat siirretään hyväksyttävämpään muotoon jne.
Lääkärit, jotka eivät ymmärrä ihmistä kokonaisvaltaisena olentona, vaan luottavat pelkkään "mekaniikkaan", eivät osaa ohjata potilasta esim. psykologille, mikäli tarvetta on.
Potilaalle kirjoitetaan vain lääkkeitä, vaikka tosiasia on, että lääkehoiden ohella olisi syytä käydä myös säännöllisessä terapiassa. Lääkehoito ja terapia tukevat toisiaan, jolloin potilaalla on parhaat mahdolliset edellytykset parantua.
Kyllä lääkiksissä opetetaan huomioimaan potilas kokonaisvaltaisesti, autetaan opiskelijoita kehittämään vuorovaikutustaitoja, puhutaan empatiasta ja vaikeiden asioiden kertomisesta oikein...
Mutta minkäs teet: opiskelijoihin mahtuu paljon niitä joille koko juttu on vitsi ja jotka lintsaavat kaikilta muilta paitsi "kovan medisiinan" luennoilta.
Kyllä hevosen voi taluttaa veden ääreen mutta ei sitä voi pakottaa juomaan...
Psykologithan mieluiten haluaisivat, että potilaat ravaisivat kalliissa ja tehottomissa terapioissa vuositolkulla. Itkun sekaista selittelyä on siltä suunnalta kuultu viime vuosina, kun psykiatrisistakin sairauksista on löydetty fysiologisia muutoksia. Onneksi jonkinlaista kehitystä on tapahtunut psykologiankin puolella, ja rohkeimmat ovat jo pikku hiljaa luopumassa dualistisista näkemyksestään.
Myös Freud ja muut huru-ukot on muualla jo unohdettu, ja miehen viimeiset tukijat taitavatkin löytyä Suomesta. Muualla maailmassa psykologia on hyvää vauhtia siirtymässä pseudotieteestä oikean tieteen suuntaan, eiköhän siihen päästä täälläkin, kun sukupolvet yliopistoissa vaihtuvat.
Mielestäni tuo sinun ajatuksesi ei nyt ollut kovin toimiva. On totta, että monen lääkärin soisi olevan empaattisempi, mutta muuttuuko ihminen sellaiseksi lukemalla psykologiaa? Enemmänkin kyse lienee jokaisen omasta persoonasta.
Lääketieteessä fysiikan ja kemian hallitseminen on mielestäni edelleen tärkeää. Lääkkeitähän lääkärit eivät ole kymmeniin vuosiin valmistaneet, mutta edelleen on ymmärrettävä lääkkeen toimintaperiaate, jotta lääkkeitä osaisi käyttää. Lisäksi fysiikkaa ja kemiaa tarvitaan mm. elimistön toimintojen, sairauksien patogeneesin ja erilaisten diagnostisten tutkimusten toiminnan ymmärtämiseen. Toisin sanoen, näillä kahdella perinteisellä luonnontieteellä on edelleen vahva asema lääketieteessä.