on tummaa melaniinin muodostusta ihossa niissä kohdin, jossa miehillä on viikset.
Arvatkaapa, miltä minusta tuntuu? Ei lohduta yhtään se televisiosta tullut tietoiskukaan, vai oliko se jokin mainos, jossa naisellinen nainen oli kulmakynällä piirtänyt viikset ja hihitteli naisellisesti.
Hän tietää voivansa poistaa ne, minä en voi. Ne eivät peity edes peitepuikolla.
Minulla ei ole ollut koskaan yhtäkään lesbosuhdetta, mutta aina aitoja tunteita kohdatessani - joskus minuun kohdistetaan jopa aitoa rakkautta - tunnen vastarakkautta. Sellaista kohdatessani minulle on aivan samantekevää, mitä suuntausta kukin edustaa.
Olen valmis tekemään kohtaamani ihmisen hyväksi jotain, mitä huomaan hänen salaisesti toivovan. Paitsi en kyllä itseäni myy, enkä tee mitään, mitä en halua.
Viimeksi lähikapakassa kanssani tuli juttelemaan eräs nainen, jonka tiesin asuneen yhdessä toisen naisen kanssa. Juttelimme niitä näitä.
Sitten hän katsoi minua silmiin ja lauloi; anna mulle tähtitaivas, anna valo pimeään....
Koska tiesin hänen riitaantuneen ja asuvan erillään entisestä asuinkumppanistaan, jolla on uusi suhde, ajattelin hänen tarvitsevan uutta suhdetta.
- Etsitään sulle internetistä uusi lesbokaveri! sanoin ja hän innostui ajatuksesta.
Menimme meille. Kone oli jo ennestään auki ja istutettuani hänet viereeni, otin esille sellaista, minkä ajattelin lesboja kiinnostavan, hänellä kun ei ole tietokonetta, eikä hän taitaisi osata sitä käyttääkään.
Yllätyksekseni hän aika pian sanoi tahtovansa hiukan levätä sohvallani.
- Mikäs siinä, nuku vaan! sanoin ja itse menin nukkumaan omaan huoneeseeni.
Kun aamulla heräsin, hän oli lähtenyt, enkä ole häntä sen koommin nähnyt.
Minä ihastun miehiin. Ja silloin tunnen "viiksieni" kohdilla olevat tummennukset kiusallisiksi, rajoittavaksi.
Olen kohdannut hyvännäköisen miehen ja vaikka häntä en saa, niin eihän kukaan muukaan mies voi minua vilkaistakaan, kun minulla on nuo saakelin viirut.
Sanokaa jotain, vaikka vaikeaahan se tietysti on, sekin!
Arvatkaapa, miltä minusta tuntuu? Ei lohduta yhtään se televisiosta tullut tietoiskukaan, vai oliko se jokin mainos, jossa naisellinen nainen oli kulmakynällä piirtänyt viikset ja hihitteli naisellisesti.
Hän tietää voivansa poistaa ne, minä en voi. Ne eivät peity edes peitepuikolla.
Minulla ei ole ollut koskaan yhtäkään lesbosuhdetta, mutta aina aitoja tunteita kohdatessani - joskus minuun kohdistetaan jopa aitoa rakkautta - tunnen vastarakkautta. Sellaista kohdatessani minulle on aivan samantekevää, mitä suuntausta kukin edustaa.
Olen valmis tekemään kohtaamani ihmisen hyväksi jotain, mitä huomaan hänen salaisesti toivovan. Paitsi en kyllä itseäni myy, enkä tee mitään, mitä en halua.
Viimeksi lähikapakassa kanssani tuli juttelemaan eräs nainen, jonka tiesin asuneen yhdessä toisen naisen kanssa. Juttelimme niitä näitä.
Sitten hän katsoi minua silmiin ja lauloi; anna mulle tähtitaivas, anna valo pimeään....
Koska tiesin hänen riitaantuneen ja asuvan erillään entisestä asuinkumppanistaan, jolla on uusi suhde, ajattelin hänen tarvitsevan uutta suhdetta.
- Etsitään sulle internetistä uusi lesbokaveri! sanoin ja hän innostui ajatuksesta.
Menimme meille. Kone oli jo ennestään auki ja istutettuani hänet viereeni, otin esille sellaista, minkä ajattelin lesboja kiinnostavan, hänellä kun ei ole tietokonetta, eikä hän taitaisi osata sitä käyttääkään.
Yllätyksekseni hän aika pian sanoi tahtovansa hiukan levätä sohvallani.
- Mikäs siinä, nuku vaan! sanoin ja itse menin nukkumaan omaan huoneeseeni.
Kun aamulla heräsin, hän oli lähtenyt, enkä ole häntä sen koommin nähnyt.
Minä ihastun miehiin. Ja silloin tunnen "viiksieni" kohdilla olevat tummennukset kiusallisiksi, rajoittavaksi.
Olen kohdannut hyvännäköisen miehen ja vaikka häntä en saa, niin eihän kukaan muukaan mies voi minua vilkaistakaan, kun minulla on nuo saakelin viirut.
Sanokaa jotain, vaikka vaikeaahan se tietysti on, sekin!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ihokarvojen poistovoidetta! Karvat kasvaa kyllä uudelleen, muttei karheina kuin parta, joka tapahtuu silloin,kun ajaisit karvanpoistokoneella. Minä käytän sääriin voidetta n.1X/ 2vkoa, ja sileinä ja siisteinä pysyy!
Tummennus on ihossa, ei ihokarvoissa. Olen ajatellut, että onkohan luonto tarkoittanut minut uuden ladun avaajaksi kun en ole koskaan kohdannut kaltaistani.
minulta poistettiin munasarjat alle 50- vuoden ikäisenä ja estrogeenia ei annettu, vaikka oireita oli jos jonkinlaisia.
Gynekologi, jolta munasarjojen poiston jälkeen jälkitarkastuksessa melkein rukoilin estrogeenia, ei määrännyt sitä minulle ja kiroan hänet. Ja kiroan sitä pahemmin, kun ex- mieheni veli kertoi hänen olevan entisiä juopottelukavereitaan.
En tietenkään ole varma siitä, johtuuko ihon tummennus estrogeenin silloisesta, vähän yli 3:n vuoden paussista.
Nykyisin käytän estrogeenia ja olo on kohentunut kohtalaiseksi muuten, mutta tämä miehekäs "viiksekkyys" ei naurata.
Jos Sinulla on sähköpostiosoite ilmoita se, niin kerron mikä saattaisi auttaa. Täällä on vähän hankalaa kertoilla mitään tarkempaa.
sähköpostiosoitetta jostain syystä.