Seuraavassa pohtimani asia ei liity suoranaisesti äitiyteen. Ajattelin silti laittaa tekstini tänne koska naisiahan tällä palstalla enimmäkseen on.
Olen itsekin pienen lapsen äiti ja aviopuoliso. Omasta mielestäni olen hyvin terveillä arvoilla varustettu nainen, ja lapsi on tällä hetkellä tietysti elämäni keskipiste. Minulle on kuitenkin aina ollut hyvin tärkeää huolehtia itsestäni ja ulkonäöstäni tärkeiden asioiden ohella.
Olen ollut aina hoikka, ja olen liikkunut jo nuoresta lähtien paljon. Haluan meikata, laittaa hiukset ja hemmotella itseäni säännöllisen epäsäännöllisesti erilaisissa hoidoissa. Vaatteet, kengät, alusvaatteet ja asusteet ovat olleet aina intohimoni. Nautin siitä, kun päälläni on ihanat ja laadukkaat vaatteet, ja tunnen itseni upeaksi ja naiselliseksi.
Mutta minkä vuoksi erityisesti Suomessa tällaisia kiinnostuksenkohteita joutuu erikseen selittämään?
Hyvin usein ihmiset ihmettelevät, kuinka minulla on varaa ostaa vaikkapa laukku Longchampilta. Ja moni ihmettelee, minkä vuoksi ostin kalliit ja hemaisevat alusvaatteet. Saan suorastaan syyllistäviä kysymyksiä siitä, miksi sijoitin viimeiset pennoseni juuri ulkonäköön! Ja sitten vain monet marttyyrimaisesti sanovat, että ei vaan minulla ole varaa.
En ole missään tapauksessa rikas tai edes hyvätuloinen. En elä yltäkylläisyydessä. Minun käsitykseni mukaan ihmiset kuitenkin satsaavat ylimääräiset asumisesta ja syömisestä sekä lapsista jäävät rahat siihen, mistä he nauttivat. Olenko väärässä?
Minulla ei ole hyvää autoa. En sijoita kodin elektroniikkaan: En omista esimerkiksi digikameraa ja digiboksikin on pitkässä lainassa kaveriltani, joka sai niitä työnsä puolesta useamman. Minulla ei ole varaa syödä ulkona, tupakoida tai ostaa lapselleni uusimpia markkinoilla olevia leluja. Lapsemme saa kuitenkin uudet ja puhtaat vaatteet, turvalliset lelut ja hyvät vaipat. Eli hän elää hyvin turhamaisuudestani huolimatta.
Ihmettelenkin, miksi kukaan ei tunnu kyseenalaistavan sitä, jos kaveri ostaa kämpän täyteen hienoja kodinkoneita. Eikä tupakoinnista ole soveliasta huomautella, koska kessuttelu on jokaisen oma asia. Ulkona syöminen on jokaisen väsyneen äidin perusoikeus... Mutta minkä vuoksi ulkonäköön panostava nainen on yleistä riistaa, jota jokainen kunnon protestanttinen nainen saa paheksua!
En ole koskaan huomautellut ylipainoisille ihmisille heidän painostaan. En koskaan painosta ihmisiä ottamaan yhteyttä kampaajaan. Enkä uskalla antaa tilaamiani muotilehtiä eteenpäin vaikka voisinkin, sillä pelkään äiti-ihmisten ja yleensä naisten vihaisia reaktioita! En siis ole sitä mieltä, että ulkonäöstään huolehtiva ihminen on muita parempi!! Enkä ylikorosta millään tavalla "ulkonäköharrastuneisuuttani", mutta kyllähän nätit vaatteet yleensä huomataan.
Valaiskaa nyt minulle lisää tätä ilmiöitä. Ja kertokaa, mikä meissä hiljaisesti (tosimaailmassa) ulkonäöstään huolehtivissa naisissa on niin ärsyttävää, että meidän kulutustottumuksistamme saa huomautella. (Tämä ei ole sitten haaste riitaan vaan haluan fiksuja näkemyksiä.)
Olen itsekin pienen lapsen äiti ja aviopuoliso. Omasta mielestäni olen hyvin terveillä arvoilla varustettu nainen, ja lapsi on tällä hetkellä tietysti elämäni keskipiste. Minulle on kuitenkin aina ollut hyvin tärkeää huolehtia itsestäni ja ulkonäöstäni tärkeiden asioiden ohella.
Olen ollut aina hoikka, ja olen liikkunut jo nuoresta lähtien paljon. Haluan meikata, laittaa hiukset ja hemmotella itseäni säännöllisen epäsäännöllisesti erilaisissa hoidoissa. Vaatteet, kengät, alusvaatteet ja asusteet ovat olleet aina intohimoni. Nautin siitä, kun päälläni on ihanat ja laadukkaat vaatteet, ja tunnen itseni upeaksi ja naiselliseksi.
Mutta minkä vuoksi erityisesti Suomessa tällaisia kiinnostuksenkohteita joutuu erikseen selittämään?
Hyvin usein ihmiset ihmettelevät, kuinka minulla on varaa ostaa vaikkapa laukku Longchampilta. Ja moni ihmettelee, minkä vuoksi ostin kalliit ja hemaisevat alusvaatteet. Saan suorastaan syyllistäviä kysymyksiä siitä, miksi sijoitin viimeiset pennoseni juuri ulkonäköön! Ja sitten vain monet marttyyrimaisesti sanovat, että ei vaan minulla ole varaa.
En ole missään tapauksessa rikas tai edes hyvätuloinen. En elä yltäkylläisyydessä. Minun käsitykseni mukaan ihmiset kuitenkin satsaavat ylimääräiset asumisesta ja syömisestä sekä lapsista jäävät rahat siihen, mistä he nauttivat. Olenko väärässä?
Minulla ei ole hyvää autoa. En sijoita kodin elektroniikkaan: En omista esimerkiksi digikameraa ja digiboksikin on pitkässä lainassa kaveriltani, joka sai niitä työnsä puolesta useamman. Minulla ei ole varaa syödä ulkona, tupakoida tai ostaa lapselleni uusimpia markkinoilla olevia leluja. Lapsemme saa kuitenkin uudet ja puhtaat vaatteet, turvalliset lelut ja hyvät vaipat. Eli hän elää hyvin turhamaisuudestani huolimatta.
Ihmettelenkin, miksi kukaan ei tunnu kyseenalaistavan sitä, jos kaveri ostaa kämpän täyteen hienoja kodinkoneita. Eikä tupakoinnista ole soveliasta huomautella, koska kessuttelu on jokaisen oma asia. Ulkona syöminen on jokaisen väsyneen äidin perusoikeus... Mutta minkä vuoksi ulkonäköön panostava nainen on yleistä riistaa, jota jokainen kunnon protestanttinen nainen saa paheksua!
En ole koskaan huomautellut ylipainoisille ihmisille heidän painostaan. En koskaan painosta ihmisiä ottamaan yhteyttä kampaajaan. Enkä uskalla antaa tilaamiani muotilehtiä eteenpäin vaikka voisinkin, sillä pelkään äiti-ihmisten ja yleensä naisten vihaisia reaktioita! En siis ole sitä mieltä, että ulkonäöstään huolehtiva ihminen on muita parempi!! Enkä ylikorosta millään tavalla "ulkonäköharrastuneisuuttani", mutta kyllähän nätit vaatteet yleensä huomataan.
Valaiskaa nyt minulle lisää tätä ilmiöitä. Ja kertokaa, mikä meissä hiljaisesti (tosimaailmassa) ulkonäöstään huolehtivissa naisissa on niin ärsyttävää, että meidän kulutustottumuksistamme saa huomautella. (Tämä ei ole sitten haaste riitaan vaan haluan fiksuja näkemyksiä.)
Vastaukset 22
Vanhimmat
en ole IKINÄ törmännyt moiseen! En ole IKINÄ kuullut kenenkään kritisoivan kenenkään pukeutumista tai laittautumista!
Periaatteessa, ei mielestäni ole siinä mitään vikaa, että haluaa panostaa ulkonäköönsä, päinvastoin. Eikä ole mitään syytä olla katkera! Jokainen kuluttaa rahansa kuten parhaaksi näkee.
Itse ostan lapsilleni uutta. uudet vaatteet, puen lapsiani mielelläni. Ostan lapsilleni uudet pyörät, sukset jne. Turhamaisuutta? Kenties! Itselleni ostan uutta aina ajoittain, mutta harvemmin. kyllä minäkin silti ulkonäöstäni huolta pidän ja alusvaatteita ostelen (korseteista lähtien), ei siinä mitään kummallista ole.
Johan on taas aihe. Saahan sitä rahansa ja aikansa käyttää, niinkun parhaaksi näkee.
Ylilyöntejä on aina aiheessa kun aiheessa. Kaupungille laitan korkkarit jne. mutta roskapussin vien verkkareis ja lenkkareis.
Töihin meikkaan, vapaapäivinä en aina viitsi.
Lapsen tarvikkeet menee aina omien tarvikkeiden edelle. Eli ensin lapselle polkupyörä ja sitte äidille hajuvesi.
Järjenkäyttö on sallittu.
turhamaisuus jo hiukan yli, jos omat vaatteet ja meikit on kaiken a ja o! Ärsyttää tollanen minäminä-asenne. Kyllä huokuu tekstistä tietty ylimielisyys ja "paremmuus" (vaikka muuta väittääkin).
Ensin lapset ja sitten oma hyvä. Ja se mieskin pitäisi siinä sivussa huomioida, eikä tuijottaa vain omaan napaan!
Lapset, perhe ja koti on minun elämässäni a ja o - ei suinkaan ulkonäkö. Jos luit tarkasti, kirjoitin sijoittavani ulkonäköön ne rahat, mitä muulta elämiseltä jää. Maksan oman lapseni vauvauintiin ja muskariin sekä hänellä on turvalliset ja hyvät varusteet. Juuri tuollainen syyttävä asenne omaan napaan tuijottamisesta ärsyttää!
samankaltaiseen tilanteeseen jotunut, eli arvostellaan turhan herkästi ja juuri ulkonäöllisiä asioita. Itse olen nyt raskaana, olen pieni ja hoikka, pukeudun kivasti ja siististi. Tuntuu että muutamaa tyyppiä ns. "harmittaa" että olen saanut pidettyä kilot kurissa. Saan sitä hyvin outoja kommentteja, kun en ole pullamössöä.. Joku mainitsi (en nyt muista kuka niin sanoi) mutta että yritän liikaa jotenkin (se sana ei ollut päteä vaan joku samankaltainen) kun olin entisissä/vanhoissa/normaaleissa pillifarkuissani mitkjä olivat päälläni ennen raskauttakin. Minun kuulemma kuuluisi pukeutua äitiysvaatteisiin..mutta miksi, jos ne olisivat minulle isoja=D Sitten minulla on paljon kultaa/koruja.. en ennen käyttänyt yhtään koruja, mutta kun aloin seukkailemaan mieheni kanssa aloin saamaan häneltä koruja lahjaksi. Mieheni on puoliksi mustalainen ja hänelle tuo kultakorujen kantaminen on ihan normaalia, hänellä niiitä koruja on todella paljon (kuten osaatte kuvitellakin ehkä) No, nykyään myös minulla on kultaisia sormuksia, näyttävät korvakorut, kaulaketjut ja ranneketjut. Arvatkaa saanko niistä kuulla harva se päivä!!?!=D Vaikka oikeasti en esitä mitään, olen oma itseni:)
Älä huoli. Musta tuntuu että saat ehkä tuollaisia negatiivisia kommentteja koska useimmat naiset, minä mukaanlukien, haluaisi osata huolehtia omasta itsestään. Itsekin olen varmaan joskus jollekulle hyvännäköiselle äidille joskus lausunut että ei tunnu olevan aikaa...En ole koskaan osannut ottaa omaan päivittäiseen rutiiniini itsestäni huolehtimista siinä määrin kuin oikeasti haluaisin. Kaupassa käydessäni kyllä nautin jos tulen ostaneeksi itselleni jotakin kivaa mutta heti seuraavaksi jo poden huonoa itsetuntoa "turhamaisuudestani" ja että rahat olisi voinut käyttää järkevämmin. Aamurutiinit menevät enimmäkseen pyykkien pesussa ja naperoiden ruokkimisessa ja sitten onkin jo aika lähteä ulos...hupsis, mihin jäi se oman itsensä ehostaminen...Kuntoiluyritykset jäävät aina vaiheeseen jos tulee yhdenkin kerran jokin este niin siihen jää koko kuntoilu kunnes taas parin kuukauden päästä yritän uudestaan. Saamatonta sanon minä. Yritän satsata kunnon rasvoihin ja vartalon puhdistusaineisiin, mutta niidenkin käyttö ei ole jokapäiväistä..Huonot tapani näkyvät väsyneessä ja läskistyneessä olemuksessani ja liian usein vetäisen päälle sen vuosia vanhan "tuulipukuasun" kuin vaikka farkut...Pidä vain huoli itsestäsi jatkossakin.
Minua ihmetyttää kun tällä palstalla päivittäin joku kirjoittaa näitä samoja aiheita kuinka kanssaihmiset arvostelevat ja haukkuvat ja ovat kateellisia. Niin mistä ihmeestä te nuo ihmiset aina löydätte??
Minulle ei ikinä kukaan arvostele hyvin leikatuista hiuksistani tai huulikiillosta, saati sitten kengistä tai laukusta tai farkuista tai...tai...enkä joudu kenellekään selittelemään miksi ostin sitä ja tätä. Päinvastoin, ihmiset sanovat kuinka on kiva nähdä ja onpas sinulla hieno laukku tms. aivan kuten minäkin sanon jos tapaan jonkun, joka näyttää hyvältä.
En ole itse kyllä tuollaiseen törmännyt, minusta tuo on jotenkin vanhanaikaista, ihan kuin 50-luvun naistenlehdestä repäisty.
Minä en käytä meikkiä, tykkään (olen aina tykännyt lökähousuista) enkä laita hiuksiani ja minulla on ylipainoa niin saan siitä kuulla kettuilua tyyliin " Muistatko minkälainen kissa ennen lapsia olit?" jne... Miksi me homssuiset kotiäidit ei saada näyttää miltä näytetään? Eli kyllä meitäkin arvostellaan ja syrjitään.
Tuossa joku kirjoittikin ja oli melkein kun minun tekstini. Minä haluaisin myös pitää itsestäni huolta..Haluaisin laittaa rakennekynnet, mutta tiedän että sen jälkeen kun olen ne laittanut, minua kaduttaa kun meni turhamaisuuteeni niin paljon rahaa, haluaisin olla laiha ja käydä jumpassa ja lenkillä, olen vain niin saamaton etten saa aikaiseksi kun käydä ehkä kerran viikossa lenkillä ja that's all, haluaisin ostaa hienoja ja upeita vaatteita, mutta yksinkertaisesti sihen ei ole,ainakaan vielä kun olen kotona, varaa..haluaisin käydä kampaajalla mutta ei ole rahaa, yleensä värjään hiukseni itse..hyvänä vinkkinä muille samanlaisille, mene hiusmalliksi, niitä otetaan ainakin wellalla n. kerran tai kaksi/vuoden aika:)haluaisin panostaa kodin sisustukseen mutta..kaikki nämä mitkä vievät rahaa..jos ostan jtn itselleni tai satsaan johonkin, ajattelen hetken päästä että ei helvetti , tälläkin olisi saanut näin ja näin monta pilttiä, vaippapakettia jne..olisinpa samanlainen kuin mieheni, hän kun saa palkan, hän menee ja ostaa itselleen leffan tai pari(leffafriikki)ja todella antaa itsensä nauttia niistä, minä taas koen olevani marttyri"ei ole ikinä varaa"-asenteella..toisaalta, silloin kun ostan juurikasvuun värin tai ostan itselleni pitkästä aikaa vaatteita tms nautin niistä suunnattomasti ..
Nyt olen päättänyt alkaa pitämään itsestäni huolta(taas)jotta saisin menetetyn itsetuntoni ylös..
Mutta anna mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos tuollaiset kommentit... Nauti naiseudestasi, saa äitikin näyttää nätiltä!:)
Moi!
Mä olen ihan samanlainen kuin sinä. Vaikka en ole koskaan joutunut murehtimaan painostani, silti vaatteet, hiushommelit, kosmetologit ja muut pienet piristykset pitävät minut hengissä! Rentoudun keskustan kaupoissa (ihme ettei Zara tai Mango ole jo potkinut minua pihalle, kun käyn liikkeissä parhaimmillaan pari kertaa viikossa) ja ulkomailta on aina ostettava jotakin erilaista ja uutta. Voin mennä ilman meikkiä ulos kotiovesta, mutta useimmiten sitä en tee. Näytän paremmalta laitettuna kuten useimmat meistä.
En ole itsekään varakas tai hyvätuloinen. Mietin aina tarkasti, mistä luovun ennen kuin voin hankkia vaatteita. Mieheni on sanonut suoraan, että tykkää hoikasta ja laittautuneesta vaimosta. Vastapainoksi hän tosin raskausaikana minun turvotessa sanoi, että nyt läskipuheet seis ja hoidat yhden asian kerrallaan.
Minäkään en halua arvostella laittautumattomia naisia ja jokainen saa tuhlata rahansa mihin tykkää. Odotan kuitenkin itse, että minullakin on oikeus elää tavallani ilman suunsoittoa. Enkä ole kyllä hirveästi negatiivista palautetta saanutkaan taipumuksistani. Olin jo pikkutyttönä tällainen.
En kyllä edes käsitä, miksi minun pitäisi tuntea asiasta huonoa omaatuntoa. Jos joku hölmö tulee minulle väittämään, että tuijotan omaan napaani ja laiminlyön muita, lisään vain tirskuen huulikiiltoa ja hulmautan huiveja. Olen erinomainen ja huolehtiva äiti lapselleni, ja sitähän kaikki terveet ihmiset ovat. Tyttöni on hyvin puettu, kotitekoisella ruualla syötetty, joka päivä kylvetetty ja laatuvaunuissa matkustava lapsi. Enkä edes väitä, että ollakseen hyvä äiti tarvitsee tehdä kaikkea tuota. Mutta jos olen turhamainen niin lapseni ei siitä ainakaan kärsi tipan tippaa ja vielä vähemmän mieheni. :) (Terveisiä vaan sinne ylemmäs, joka muistutti, että perhe on kaiken a ja o: niin onkin!)
kateus. Lyhykäisyydessään. Joitain se vaan vituttaa suuresti kun joku näyttään hyvältä, ihan kun se olisi joltain pois...
En ole itse kyllä tuollaista tavannut. Minun ikäiseni naiset (28 ) ovat hyvin tietoisia muodista ym. olematta kuitenkaan orjallisia sen suhteen. Käydään lasten kanssa taidenäyttelyissä ym. ja joskus on miehet mukana, joskus ei. Kuulostaa ihan siltä, että elät jollain toisella vuosikymmenellä tai sitten asut jossain periferiassa.
minun mielestä itsestään huolehtivat äidit ovat ilo silmälle! jatka samaan malliin vaan. minäkin tunnustaudun turhamaiseksi etenkin vaatteiden ja laukkujen suhteen, käytän oikeastaan vain ganttia, peakkia, th:ta ja burberryä. ja niihin pääsääntöisesti puen kyllä lapsenikin, mieskin alkaa pikkuhiljaa oppia tavoille :). minun ei tällä hetkellä tarvitse pohtia mihin voin käyttää rahojani ja mihin en, siis ei tarvitse puntaroida ostaako itselle itsekkäästi jotakin turhamaista vai lapselle jotakin tarpeellista. molemmat voi hankkia kyllä. mietin aina tarkoin mitä päälleni puen ja yleensä myös meikkaan. jalat käyn säännnöllisesti hoidattamassa kosmetologilla, koska olen siinä hommassa itse toivottoman laiska ja aikaansaamaton. pelkään jääväni koukkuun myös suihkurusketukseen, otin ensimmäisen toissapäivänä ja pelottavan hyvältä vaikuttaa!
minä en ole vielä kertaakaan joutunut kuulemaan kommentteja, joista kerrot. mielestäni jokainen aikuinen ihminen tekee omat päätöksensä eikä niitä tarvitse muille selitellä, olipa kyseessä sitten uusi vaate tai auto pihassa. minä ainakin saan "kuluttamisesta" hyvää mieltä ja se piristää!!
Ja tuntuu ainakin siltä että jos on korkkarit ja hame päälle ja jonkin verran "seksikkäätkin vaatteet" suurin osa tuulipuku äideistä ajattelee että mikäs hutsu toikin on.
Minusta tuntuu siltä että suomessa on totuttu niin epäseksikkäisiin vaatteisiin että esim. minarissa kulkeva luokitellaan heti hutsuksi (en kyllä itse uskalla käyttää minareita) hameita kylläkin. Jotenkin tuntuu siltä että monen ajatuksissa se tuulipuvussa kävelevä on "oikea" kunnon äiti ja laitettu äiti on sitten joku huono teennäinen äiti.
siis oikeasti, ajatteleeko joku noin? minusta tuntuu, että tuo on ihan menneiden aikojen touhua.
Vaan pitää laittautua ja ostaa "hienoja" tavaroita ja sillä peittää itsesi? Sulla on aika huono itsetunto! Sanotaan että rumat ne tavaroilla koreilee!
Minusta olisi aika rankkaa yrittääkkään miellyttää kaikkia, ja vielä maksaa siitä ostamalla tavaroita joita en todellisuusessa tarvitse.
Oletko varma, että sinut myös huomataan, kun noin panostat näkyvyyteesi?
Luulenpa että tuollanen on lähinna pakkomielle, ja siihen on haettavissa apua. Mielenterveys järkkyy pitemmän päälle.
ole järkkynyt sinulla "mikset kehtaa kulkea omana itsenäsi" mitä helvetin pahaa siinä on jos ostaa muotivaatteita?? eikö silloin ole oma itsensä jos pukeutuu niin kuin tykkää?? taitaa olla melko rajun näköinen nainen tämän kirjoituksn takana, koska hänen mielestään ÄITI ei saa laittaa itseään!
Itse pyrin aina ulos lähtiessä näyttämään siistiltä. En käytä meikkiä kuin satunnaisesti esim: Kun lähden viihteelle.
En myöskään kulje merkkivaatteissa vaan vaatteissa jotka tuntuu päällä hyvältä. (ei tuulipuku) Yleensä pitkässä maahan asti ulottuvassa hameessa.
Värjään hiukset säännöllisesti.
Joskus toivoisin, ettei tarvitsisi tehdä niin paljon töitä pysyäkseen kunnossa.
Vain ja ainoastaan rankalla kuntoilulla pystyn pitämään painoni kurissa.
Nyt meidän pikku neiti on vienyt äidin kaiken huomion ja rankka kuntoilu on vaihtunut pitkiksi vaunulenkeiksi.
Jokainenhan pukeutuu niin kuin parhaaksi näkee, mutta sen verran sanon, että useimmat suomalaiset pukeutuneet surkeasti.
Esim. jos pukeudutaan tuulipukuun niin silloin ei minun mielestä tarvii kaataa päälleen pullollista parfyymiä ja meikata niin kuin olisi baariin lähdössä, mutta jokainen tyylillään.
Piti kirjoittaa, että pukeutuvat surkeasti.
Minua kiinnostaa kuulla, mitkä ovat ne tilanteet, joissa ihmiset ihmettelevät ja kyseenalaistavat? Tai ylipäätään, milloin kuulet negatiivisia kommentteja?
Minun kokemukseni on kyllä se, että ihmisiä ei kauheasti muiden vaatteet tai tekemiset kiinnosta. Enemmän on niitä, jotka toivovat, että muita heidän tekemisensä kiinnostaisi.
Baari/ravintolat ovat yksi paikka missä saa kuulla näistä. Ihmiset hieman hiprakassa uskaltavat sanoa ajatuksensa ääneen
Jokainen nyt saa laittaa ja kannattaakin laittaa rahansa sellaiseen, mistä itse tykkää ja nauttii.
Suomalaisia monesti arvostellaan siitä, että pukeudutaan jotenkin "juntti maisesti". Tuulipukukansasta puhutaan. Ehkä meillä sitten on vähän sellainen kulttuurikin, ettei olla totuttu hienostelemaan?? Ulkomaalaisten silmissä suomalaiset monesti pukeutuu huonosti.
Esim. olen kuullut, että venäjällä naiset panostavat enemmän pukeutumiseen kun suomessa, mutta vastaavasti suomalaisilla on yleensä paremmin hoidetut kodit kun venäjällä.
Itse ehkä olen sitä lajia, että käytän rahaa mielummin esim. elektroniikkaan, matkusteluun ym, mielestäni on kiva kuunnella hyvää musiikkia samassa töitä tehdessä. Ja pukeudun sitten vaikka verkkareihin, niin on rennompaa.