Vihdoin motivaatiota, mistä opiskelupaikka?

Kävin muutamia vuosia sitten lukion läpi lukematta, koska silloin koulua käytiin vanhempia ja opettajia varten. Itsellä ei ollut pienintäkään hajua mitä haluaisi myöhemmin opiskella tai tehdä työkseen. Niinhän siinä sitten kävi, että paskat paperit jäi käteen.
Sen jälkeen olen kokeillut joitain opiskelujuttuja, ja ollut töissä paljon ja erilaisissa paikoissa, ja vähitellen oma paikka on alkanut valjeta. Sinänsä lohduttavaa ja ehkä pieni taakka harteilta on pudonnut jo tällä. Mutta vaikeus tuli vasta nyt vastaan, kun en pääse ko. kouluun sisään.

Kuka osaa auttaa? Kaikki avut on tervetullutta! Siis nyt on todellakin motivaatiota opiskella (olen oppisopimuksella tällä hetkellä täyspäiväsen työpaikan ohella, ja olen oppinut opiskelemaan itseäni varten, tämän hetkinen ala vain on väärä, vaikkakin olen hyvä siinä), olen saanut raha-asiat sille mallille että opiskelu on mahdollista, ja kotoisa kaupunki on löytynyt, ja tänne haluan jäädä.

Eli haluaisin Turun AMK:n sosiaalipuolelle. Olen aikaisemminkin hakenut sinne, mutta yo-papereilla en pääse edes pääsykokeisiin. Hakiessa ei kysytä mitään työkokemuksesta, jota minulla olisi paljon, ja paljon jopa ko. alalta, lasten ja nuorten parissa. Viimeksi kysyin laitokselta asiasta, ja sieltä vastattiin että työkokemuksesta kysytään vasta valituilta.

En ymmärrä miksi siitä rangaistaan että alaikäisenä ei vielä osannut sanoa mitä haluaa elämällään tehdä! Suurin osa kavereistani lähti silloin opiskelemaan ja on jo valmitunut, mutta vaihtanut kuitenkin alaa ja aloittanut alusta. Joten miksi en saa nyt mahdollisuutta edes näyttää osaamistani ja motivaatiotani, kun sellaista oikeasti on?!!

Vastatkaa asiasta kiinnostuneet, ja ne joilla on vastaavia kokemuksia. Olen todella kiitollinen kaikille vastauksista!
81366
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Kuulostaa tutulta... Mä tosin en vieläkään tiedä mitä haluaisin, mutta motivaatiota olisi enkä mihinkään pääse. Ja harmittaa lisäks se, että pienellä yrittämisellä olisi saanut paljon paremmat paperit lukiosta. Ei se loppujen lopuksi niin vaikeeta ollut... No, vaikka olisin saanut 7 ällää niin tuskinpa siltikään tietäisin mitä haluaisin. Ehkä oppisopimuksella joskus jotain...

Äänestä

Ensimmäinen mieleeni tuleva idea on se, että alat taas opiskelemaan lukion asioita, ja kirjoitat kaikki uudelleen, nyt vähän tavoitteet korkeammalla. Lukiokirjat vaan käteen ja lukemaan. Jotain valmennuskursseja tms. varmaan löytyy kaupungeista...

Tai sitten menet amikseen. Kun sinulla on lukio alla, saat 3 vuoden koulutusohjelman suoritettua noin kahdessa vuodessa. Vedät hyvät numerot kaikista aineista, ja haet ammattikorkeaan amiksen todistuksella.

Äänestä

oppisopimuksella niin suoritat vain ne näytöt hyvin arvosanoin!! Niillä luultavasti sitten pääset hakemaan amk:n. Tarkista kuitenkin siitä koulusta ala kohtaiset pääsyvaatimukset...

Äänestä

Hei!

Olen itsekin ollut samanlaisessa tilanteessa. Huonoilla papereilla ei päässyt pääsykokeisiin (B:n paperit). Kävin kuitenkin yo-pohjaisen lähihoitajalinjan (kestää 2 vuotta) ja sain sieltä keskiarvoksi 4:n (1-5 arvoiteluasteikko). Että jos kiinnostaa, käy ihmeessä. Tuolla ka:lla mentiin kirkkaasti kaikkiin pääsykokeisiin mihin hain, ja kouluunkin pääsin :)

Lähihoitaja voi tehdä myös aikalailla samantyylisiä töitä mitä sosionomi, sosionomi tietysti korkeampi. Sitten on myös mahdollista tehdä kaksi vuotta lähihoitajan töitä ja sen jälkeen suorittaa sosionomin tutkinto aikuisopiskeluna vain kaksivuotisella linjalla.

Tuo nyt olisi yksi vaihtoehto..Lähihoitajana voi suuntautua esim. lasten- ja nuorten-, vanhusten-, yleiseen sairaanhoitoon, hammashoitoon, vammais-, hoitoihin. Riippuu aivan koulusta mitä linjoja löytyy.

Äänestä
  • Tätä voisin harkita tosissani. Joten kiitos vaan vaihtoehdosta! Olen kyllä sen verran vanha, et tuntuu yhteensä melko pitkältä ajalta tuonne sosionomiksi asti.. Mutta eihän sitä tiedä mihin sitten suuntautuu ajallaan.

    Sitäkin mietin että miten avoin amk auttaisi tässä asiassa?
    Jos siitä viel sais vähän tietoa joltain joka on kokeillut. Auttaako se pääsemään sisään kouluun, tai edes pääsykokeisiin asti?

    Äänestä

Hei!

Kuulostipa kirjoituksesi ihan samalta mitä minä koin vuosia sitten. Lukion pääsin nipin napin läpi, eikä oikein ollut selvillä mitä haluasin opiskella tulevaisuudessa.

Ongelmaksi muotoutui se, että arvosanani olivat huonot, ja ajattelin että en mihinkään pääse opiskelemaan. Selailin epätoivoisena ammattikorkeakoulujen valintaopasta, eikä mikään edes tuntunut kiinnostavan minua, mutta jotain kuitenkin olisi tehtävä.

Biologia oli minua kiinnostanut ehkä eniten lukioaikana ja siinä pärjäsinkin ihan kohtuullisen hyvin, vaikka kirjoituksissa sainkin reaalista B:n (kirjoitin siis vain bilsan). Minusta ei olisi kuitenkaan ollut yliopistomaailmaan biologiaa lukemaan, sillä kielitaitoni ei siihen olisi riittänyt (sain juuri ja juuri enkun ja ruotsin läpi kirjoituksissa). Mutta biologia edelleen kiinnosti jotenkin ja sitten sieltä valintaoppaasta löytyi jotain, nimittäin bioanalytiikan koulutusohjelma.

Hain helsingin ammattikorkeakoulun bioanalytiikan koulutusohjelmaan ja kävin pääsykokeissa, jotka eivät menneet mitenkään hyvin, mutta pääsin kuitenkin opiskelemaan toiselta varasijalta.

Elämäni muuttui aika radikaalisti. Muutin pieneltä paikkakunnalta Helsinkiin opiskelijasoluun ja valmistuin ihan ajallaan eli 3,5 vuodessa.

Nyt olen ollut vajaa kolme vuotta valmistumisen jälkeen työelämässä ja muutama kuukausi sitten sain vakituisen työpaikan.

Jos sinua yhtään kiinnostaa bioanalytiikka, niin suosittelen lämpimästi. Töitä riittää kyllä ja valinnanvaraa on paljon mitä kaikkea voi tehdä. Voit opiskelun aikana erikoistua mm. kliiniseen kemiaan, hematologiaan, mikrobiologiaan, fysiologiaan, yms..

Tsemppiä sinulle! =)

Äänestä

Onkos sinulla mahdollisuuksia suorittaa tutkintoa jossain muussa paikkakunnalla kuin Turussa (vaikka sanoitkin, että haluat sinne jäädä)? Ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen (liekö aiemmin?) voi hakea siirtoa toiseen kouluun, jos siltä tuntuupi. On varmasti olemassa kouluja, johon sinäkin pääsisit pääsykokeisiin näyttämään kiinnostuksesi ja osaamisesi.

t. Pienen kaupungin sosionomiopiskelija, joka suuntasi itselleen mieluisasta kaupungista sinne, missä pääsi taitonsa näyttämään ja oppimaan uutta.

Tsemppiä! :)

Äänestä

Amkeissa on myös aikuiskoulutusta. Aikuiskoulutukseen on yleensä vähemmän hakijoita ja yleensä kaikki pääsee kokeeseen. Aikuispuolella kyllä vaaditaan aika usein alan tutkintoa taustalle, mutta niitäkin ohjelmia on, joihin on samat tutkintovaatimukset kuin päiväpuolelle. Työkokemuksesta saa pisteitä. Selvittele löytyiskö sopivaa aikuispaikkaa. Haku on muuten meneillään ja päättyy 4.5.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Vanhempana opiskelu kiinnostaa kirjoitti:

Kävin muutamia vuosia sitten lukion läpi lukematta, koska silloin koulua käytiin vanhempia ja opettajia varten. Itsellä ei ollut pienintäkään hajua mitä haluaisi myöhemmin opiskella tai tehdä työkseen. Niinhän siinä sitten kävi, että paskat paperit jäi käteen.
Sen jälkeen olen kokeillut joitain opiskelujuttuja, ja ollut töissä paljon ja erilaisissa paikoissa, ja vähitellen oma paikka on alkanut valjeta. Sinänsä lohduttavaa ja ehkä pieni taakka harteilta on pudonnut jo tällä. Mutta vaikeus tuli vasta nyt vastaan, kun en pääse ko. kouluun sisään.

Kuka osaa auttaa? Kaikki avut on tervetullutta! Siis nyt on todellakin motivaatiota opiskella (olen oppisopimuksella tällä hetkellä täyspäiväsen työpaikan ohella, ja olen oppinut opiskelemaan itseäni varten, tämän hetkinen ala vain on väärä, vaikkakin olen hyvä siinä), olen saanut raha-asiat sille mallille että opiskelu on mahdollista, ja kotoisa kaupunki on löytynyt, ja tänne haluan jäädä.

Eli haluaisin Turun AMK:n sosiaalipuolelle. Olen aikaisemminkin hakenut sinne, mutta yo-papereilla en pääse edes pääsykokeisiin. Hakiessa ei kysytä mitään työkokemuksesta, jota minulla olisi paljon, ja paljon jopa ko. alalta, lasten ja nuorten parissa. Viimeksi kysyin laitokselta asiasta, ja sieltä vastattiin että työkokemuksesta kysytään vasta valituilta.

En ymmärrä miksi siitä rangaistaan että alaikäisenä ei vielä osannut sanoa mitä haluaa elämällään tehdä! Suurin osa kavereistani lähti silloin opiskelemaan ja on jo valmitunut, mutta vaihtanut kuitenkin alaa ja aloittanut alusta. Joten miksi en saa nyt mahdollisuutta edes näyttää osaamistani ja motivaatiotani, kun sellaista oikeasti on?!!

Vastatkaa asiasta kiinnostuneet, ja ne joilla on vastaavia kokemuksia. Olen todella kiitollinen kaikille vastauksista!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu