Hei! Onpa ihana lukea muiden onnistumisia valmiiden gradujen painoon menemisestä ja gradujen valmistumisesta, upeaa :) Itsellä tossa puolikas työtä valmiina, ja pari kuukautta varmaan menee vielä. Kerron tässä vähän tästä omasta graduprosessista. Mulla on graduuni sellainen love-hate -suhde, enkä oikein ymmärrä niitä, jotka ainakin näennäisen :) kevyesti ottavat graduntekemisensä. Onnea teille, jotkut meistä ;) ei pysy yhtä rauhallisina.
Gradun alkuvaiheessa tuntui, että oli kysyttävää graduohjaajalta melkein joka toisena vastaanottoaikana. Teoriasuo oli ihan mahdottoman tuntuinen ja en olisi kuvitellut, miten hemmetinmoinen työ siinä onkaan lukea aiheesta teoriaa oman työnsä pohjaksi...ja se että se ei lopu pisteeseen X ja sitten voit kirjoittaa oman työsi vaan tässä matkan varrella joutuu koko ajan lukemaan lisää ja tekemään tarkennuksia työhönsä eli tiedon lisääntyessä tutlimus hakee oman lopullisen suuntansa.
Joka toinen päivä on hetken tunne, että tästähän ei tule yhtään mitään mutta se taas vuorostaan vaihtuu tunteeseen, että kyllähän tämä tästä taas lähtee käyntiin. Pieniä shokkilläreitä tulee aina välillä kun aiheesta löytyy uutta tietoa...vanhaa aiottua ei voikkaan aina toteuttaa suoralta kädeltä. Näihin liittyy ne epätoivon hetket. Positiiviseksi se muuttuu, kun tajuaa, että no olihan se hyvä, että asia tuli ilmi.
Loppujen lopuksi, jos minulta kysytään joskus myöhemmin, minkälaista gradun tekeminen oli, niin tulen varmaankin sanomaan että raivostuttavan mukavaa. Eli että sisäisen paineen kuvitellaan kuuluvan asiaan automaattisesti, mutta onhan se kiva tutkia mielenkiintoista aihetta ja ottaa asioista selvää. Kirjoitustyötä en rakasta kyllä vieläkään (teen graduni vieraalla kielellä), ja periaatteessa oikein olevan tekstin viilaaminen pilkkua myöten standardin mukaiseksi syö joskus naista. No ehkä se tästä joskus...en osaa sanoa koska, koska aikarajat voivat paukkua, kun ei voi ennakoida kaikkia eteentulevia asioita. Nostan hattua niille, jotka tietävät milloin gradunsa jättävät sisään (tyylillä et "kolmen kuukauden päästä on sisäänjättöpäivä). Itse en voi tietää, tuleeko graduni yllättäen nopeastikkin valmiiseen kuntoon tästä pisteestä, vai tuleeko vielä jotain mutkia matkaan ja uutta selvitettävää. Kyl tuo gradu tuosta viimeistään kesällä käydään löymässä ohjaajalle pöytään et "Täs tää ny on".
Gradun alkuvaiheessa tuntui, että oli kysyttävää graduohjaajalta melkein joka toisena vastaanottoaikana. Teoriasuo oli ihan mahdottoman tuntuinen ja en olisi kuvitellut, miten hemmetinmoinen työ siinä onkaan lukea aiheesta teoriaa oman työnsä pohjaksi...ja se että se ei lopu pisteeseen X ja sitten voit kirjoittaa oman työsi vaan tässä matkan varrella joutuu koko ajan lukemaan lisää ja tekemään tarkennuksia työhönsä eli tiedon lisääntyessä tutlimus hakee oman lopullisen suuntansa.
Joka toinen päivä on hetken tunne, että tästähän ei tule yhtään mitään mutta se taas vuorostaan vaihtuu tunteeseen, että kyllähän tämä tästä taas lähtee käyntiin. Pieniä shokkilläreitä tulee aina välillä kun aiheesta löytyy uutta tietoa...vanhaa aiottua ei voikkaan aina toteuttaa suoralta kädeltä. Näihin liittyy ne epätoivon hetket. Positiiviseksi se muuttuu, kun tajuaa, että no olihan se hyvä, että asia tuli ilmi.
Loppujen lopuksi, jos minulta kysytään joskus myöhemmin, minkälaista gradun tekeminen oli, niin tulen varmaankin sanomaan että raivostuttavan mukavaa. Eli että sisäisen paineen kuvitellaan kuuluvan asiaan automaattisesti, mutta onhan se kiva tutkia mielenkiintoista aihetta ja ottaa asioista selvää. Kirjoitustyötä en rakasta kyllä vieläkään (teen graduni vieraalla kielellä), ja periaatteessa oikein olevan tekstin viilaaminen pilkkua myöten standardin mukaiseksi syö joskus naista. No ehkä se tästä joskus...en osaa sanoa koska, koska aikarajat voivat paukkua, kun ei voi ennakoida kaikkia eteentulevia asioita. Nostan hattua niille, jotka tietävät milloin gradunsa jättävät sisään (tyylillä et "kolmen kuukauden päästä on sisäänjättöpäivä). Itse en voi tietää, tuleeko graduni yllättäen nopeastikkin valmiiseen kuntoon tästä pisteestä, vai tuleeko vielä jotain mutkia matkaan ja uutta selvitettävää. Kyl tuo gradu tuosta viimeistään kesällä käydään löymässä ohjaajalle pöytään et "Täs tää ny on".
Vastaukset 1
Vanhimmat
ensimmäisen graduni kanssa painin samojen tuntemusten parissa ja gradun teko kesit melko pitkään. Nyt kun tein toisen gradun niin ei ollut mitään turhia paineita. Parissa kuukaudessa väänsin...