Autamme Penttisen rouvan auton takapenkille makuuasentoon ja saali päälle takaikkunalta.
Kaasu pohjaan ja kohden kirkonkylää.
Mäkitalon kurvissa Taunus menee reunasoralle kovan vauhdin vuoksi ja yhtäkkiä Taunus on katto alaspäin järeää koivua vasten pöpelikössä. Niskassa tuntuu kipeältä.
“Huh”,-ajattelen. Itse olen hengissä, mutta nainen valittaa vieressäni että”sattuu!”
Autan Penttisen rouvan ulos autosta, kun saan sivuoven sen verran auki.
Mäkitalon tilan päärakennuksen ovi on ainoastaan muutaman kymmenen metrin päässä ja nilkutamme sinne kolkuttamaan. Penttisen rouva valittaa tuskissaan. Ryskytän ovea monta kertaa epätoivoisesti. Onko ketään kotona?
Aikojen kuluttua tulee Mäkitalon ehkä 80-vuotias likinäköinen pappa avaamaan oven lukkoa, ja sanoo että “tervetuloa nyt tänne sukulaiset ja veljenlapset. -“Ototin teitä jo Naantaliin tulevalta laivalta jo alkuillasta, mutta nythän olette perillä. Kiitos kortista. Laitan kahvia tulemaan!”
Yritän selittää, että tarvitsemme hätätilanteessa puhelinta, mutta pappa on huonokuuloinen ja vähän jo höppänä. Pappa alkaa touhuta vain sitä kahvia kaasuhellan kanssa, ja kertoo että vaimonsa Kerttukin on nyt siellä kunnansairaalassa toistaiseksi, kun on niin huono liikkumaan.
(Jatkuu tuonnempana… ehkä!)
Kaasu pohjaan ja kohden kirkonkylää.
Mäkitalon kurvissa Taunus menee reunasoralle kovan vauhdin vuoksi ja yhtäkkiä Taunus on katto alaspäin järeää koivua vasten pöpelikössä. Niskassa tuntuu kipeältä.
“Huh”,-ajattelen. Itse olen hengissä, mutta nainen valittaa vieressäni että”sattuu!”
Autan Penttisen rouvan ulos autosta, kun saan sivuoven sen verran auki.
Mäkitalon tilan päärakennuksen ovi on ainoastaan muutaman kymmenen metrin päässä ja nilkutamme sinne kolkuttamaan. Penttisen rouva valittaa tuskissaan. Ryskytän ovea monta kertaa epätoivoisesti. Onko ketään kotona?
Aikojen kuluttua tulee Mäkitalon ehkä 80-vuotias likinäköinen pappa avaamaan oven lukkoa, ja sanoo että “tervetuloa nyt tänne sukulaiset ja veljenlapset. -“Ototin teitä jo Naantaliin tulevalta laivalta jo alkuillasta, mutta nythän olette perillä. Kiitos kortista. Laitan kahvia tulemaan!”
Yritän selittää, että tarvitsemme hätätilanteessa puhelinta, mutta pappa on huonokuuloinen ja vähän jo höppänä. Pappa alkaa touhuta vain sitä kahvia kaasuhellan kanssa, ja kertoo että vaimonsa Kerttukin on nyt siellä kunnansairaalassa toistaiseksi, kun on niin huono liikkumaan.
(Jatkuu tuonnempana… ehkä!)
Vastaukset 1
Vanhimmat
Miksi et jatkaisi tätä tarinaa. Tämä on ollut hauskaa vaihtelua kosteuseristeiden ja piipunmuuraustiilien laatuerojen lomassa.
Minusta tällainenkin tarina mahtuu mukavasti tänne kirjoitusten sekaan, liittyyhän tuo läheisesti siihen elämään, jota saattaa kokea kesämökkipaikkakunnalla sitten kun mökki on valmis ja elämä vakiintunut siellä.