Voiko pitää (allaolevan tekstin perusteella) paikkansa ettei määräaikaisesta työsuhteesta pääse irti ennen sen päättymistä?
Onko kellään käytännön kokemusta asiasta? Mitä jos ottaa ja lähtee? Tuleeko sanktioita?
"Työsopimuksen päättymistavat -
Ylensä työsopimus päättyy sen takia, että toinen osapuoli irtisanoo sen irtisanomisaikaa noudattaen. Määräaikainen työsopimus päättyy kuitenkin aina määräajan kuluttua umpeen tai määrätyn työn tultua tehdyksi. Määräaikainen työsopimus voidaan puolin ja toisin irtisanoa vain, jos irtisanomisesta on sovittu."
Onko kellään käytännön kokemusta asiasta? Mitä jos ottaa ja lähtee? Tuleeko sanktioita?
"Työsopimuksen päättymistavat -
Ylensä työsopimus päättyy sen takia, että toinen osapuoli irtisanoo sen irtisanomisaikaa noudattaen. Määräaikainen työsopimus päättyy kuitenkin aina määräajan kuluttua umpeen tai määrätyn työn tultua tehdyksi. Määräaikainen työsopimus voidaan puolin ja toisin irtisanoa vain, jos irtisanomisesta on sovittu."
Vastaukset 17
Vanhimmat
onhan tuo voimassa, mutta myös tämä
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055?search[type]=pika&search[pika]=määräaikainen työsuhde
Eli se olennaisin on tässä
"Jos työsopimus saadaan irtisanoa ilman irtisanomisaikaa, «työsuhde» päättyy sen työpäivän tai työvuoron päättyessä, jonka aikana irtisanomisilmoitus on toimitettu toiselle sopijapuolelle."
Jos et ole sopinut irtisanomisaikaa, niin tuon pitäisi päteä...
... taida käydä se, että vaan työpäivän päätteeksi lähtee nostelemaan. Määräaikaisessa työsopimuksessa ei yleensä olla sovittu irtisanomisajasta, koska työsopimus on tehty tietyksi ajaksi, jonka jälkeen sopimus päättyy ilman erillistä irtisanomista. Toisin sanoen määräaikaisessa työsopimuksessa sen päättymisaika on jo molempien tiedossa, jolloin ei erillistä irtisanomislausetta tarvita.
Määräaikaista työsopimusta ei kumpikaan osapuoli voi irtisanoa missään tilanteessa. Työsuhde voidaan purkaa erittäin painavasta syystä, jolloin työsopimus on poikki samantien. Erittäin painava syy on esimerkiksi se, että lyöt esimiestä pikkujouluissa tai jotain tämän kaltaista.
Jos jompikumpi osapuoli perusteettomasti päättää määräaikaisen työsopimuksen on hän korvausvelvollinen toiselle hänelle aiheutuneista kustannuksista. Työnantaja joutuu maksamaan koko määräajan palkan, vaikkei työntekijä olisikaan enää töissä. Työntekijä joutuu maksamaan kaikki uudesta rekrytoinnista aiheutuneet kustannukset.
Yhteisellä sopimuksella vapaassa Suomen maassa voidaan toki päättää myös määräaikainen työsopimus. Tällöin siis työnantaja ja työntekijä pääsevät asiassa yksimielisyyteen. Ja fakta on, ettei ketään ole järkevää pitää töissä vastoin hänen tahtoaan. Työnantaja käytännössä aina suostuu tähän sopimiseen, joskus tietysti määritetään yhdessä aika jonka työntekijä vielä tekee ennen lähtöään. Tärkeintä lienee asenne, ettet mene töksäyttämään että "mä sitten lopetan huomenna".
Yksi pointti on vielä se, että vaikka työntekijä lähtisikin määräaikaisesta työsuhteesta ilman että pystyy tästä sopimaan työnantajan kanssa, niin kuinka moni yritys oikeasti lähtee käräjäoikeuteen vaatimaan korvausta työntekijältä.
Eli on helpompi palkata uusi työntekijä kuin kuluttaa aikaa, vaivaa ja rahaa käräjäoikeudessa. Sitäpaitsi kyseisen kaltainen prosessi olisi kyllä aika huonoa mainosta mille tahansa yritykselle.
Hei!
Älä ihmeessä jaa väärä neuvoa. Mistä olet keksinyt tuon, että työntekijä joutuu muka maksamaan kaikki uuden työntekijän haku kulut?
Jos työntekijä joutuu johonkin korvauksiin sanouduttuaan irti määräaikaisesta sopimuksesta, niin työnantajan on lähdettävä oikeuden kautta hakemaan korvauksia. Yhtään tällaista tapausta ei näitten vuosien aikana ole tietooni tullut. Ei työnantaja voi vain lähettää laskua seuraavan työntekijän hakemisesta. Ensin oikeuteen!
Valtion määräaikaisista voi irtisanotua kuten toistaiseksi voimasssa olevista.
Määräaikaisen syösopimuksen yhteydessä voidaan sopia koeajasta työsuhteen alussa ja toisaalta voidaan sopia myös käytettävästä irtisanomisajasta. Jos näistä kumpaakaan ei ole käytetty, määräaikaisen työsopimuksen saa päättymään kesken sopimuskauden vain neuvottelemalla tai purkamalla.
Kiitos tiedoista.
No ei todellakaan ole noista mikään oikein. Jos sinulla on määräaikainen soppari niin alle 8 kuukauden soppareissa koeaika saa olla korkeintaan puolet ajasta. Sinä voit sanoa itsesi irti mutta ta:lla on kahdenviikon kuittaamis oikeus sinun loppupalkasta. Jos saatte sovittua 2 viikon irtisanomisajan niin tee se kirjallisesti. Mihinkään käräjille ei siitä joudu. Ainoastaan se kaksi viikkoa. Mitään rekrytointien korvauksia ei tule. Ei me sentää venäjällä asuta.
jotain oli oikein...
SuperHEH.
Jos sopimuksessa EI OLE SOVITTU koeaikaa niin sitä EI OLE.
Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää? LUKEKAA NE SOPIMUKSET ENSIN ENNEN KUIN LYKKÄÄTTE NIMEN ALLE.
Hei, enhän minä kirjoittanut että hänellä olisi koeaika. Kirjoitin vaan että alle 8 kuukauden soppareissa koeaika saa olla korkeintaan puolet sopimuksen kestosta.
Koeaikana työsopimuksen purkaminen on aivan eri asia. Ei liity tähän keskusteluun millään tavoin. Vai yrititkö leikkiä pätevää?
Minäkin voin snobbailla aiheen vierestä, vaikkapa että virkasopimus on eri kuin työsopimus. Ne on eroteltu laissa.
Aika pätevää eikö? Oon mä sentään lakia lukenut ;)
Mutta nythän ei olekaan kysymys työsoppparin purusta vaan irtisanoutumisesta. Kai nyt sentään " lakia "lukeneena sen tiedät mitä eroa niillä on. Enhän minä edelleenkään ole puhunut koeajalla irtisanoutumisesta vaan yleensä irtisanoutumisesta määräaikaisesta työsuhteesta. En kirjoittanut että hänellä olisi koeaika. Eikö vaan!
Virkasopimusta ei ole olemassakaan, jos tarkkoja
ollaan, on vain viranhoitomääräys, jossa on hieman työsopimuksen tapaan lueteltu virkatehtävät yms. Työsopimus on täysin sopimus-
luontoinen.
Ihan totta mitä kirjoitat. En itse hoksannut laittaa että virkasopimusta ei ole olemassa. Työsopimus on nimitys oli viranhaltijasta tai toimesta kyse.
Elämä voi olla joskus todella tylsää. Eikö vain?