Poikani on 10 vuotias ja häntä on eräs tyttö houkutellut mukaan kilpatanssiseuraan. Vähäsen poikaa kiinnostaa. Kumpikaan ei ole aiemmin ollut mukana. Kertokaas vähän harrastuksesta lasten kannalta. Miten usein harjoittelevat, kustannukset (puvut, lisenssit, salimaksut ym), milloin kilpailuihin.. kaikkea mahdollista. Aion toki kysyä seurastakin, mutta olisi kiva saada ensin taustatietoa.
Poika on sellainen vanttera jässikkä, on urheilutaustaa, eli painii, hiihtää, palloilee... ei kovin notkea vääntäjä. Pariksi aikova tyttö on n 10 cm lyhyempi ja 10 kg köykäisempi, haittaako?
Poika on sellainen vanttera jässikkä, on urheilutaustaa, eli painii, hiihtää, palloilee... ei kovin notkea vääntäjä. Pariksi aikova tyttö on n 10 cm lyhyempi ja 10 kg köykäisempi, haittaako?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Poika mukaan vaan. Jässikälle hienomotorinen liikunta tekee eetvarttia. Rahaa menee muutamista kympeistä pariin tuhanteen euroon kuussa riippuen satsauksen määrästä. Alussa rahaa tanssiharrastukseen menee vähemmän. Jos asiasta innostuu saa lajiin menemään koko isäukon tilipusiin.
Tanssi tosiaan tekee hyvää kaikille, ja tyttö olipa minkä kokoinen vain on ne mitat pian aivan muuta tuossa iässä.
Jos paikkakunnalla on sitten lasten tansiharrastusta niin se on jo suuri etu moksoi mitä maksoi.
Pukeutumisessa ym "hössötyksessä" on suuri joukko mukana niitä jotaka ovat jatkuvasti tyrkyttämässä milloin mitäkin maksullista rihkamaa lasten ym ihmisten kannettavaksi. Niinkuin muissakin lajeissa. Tärkeää olis löytää ope ja tuki joka keskittyy siihen tanssin eikä tyydytystä haeta sillä miten on kyetty "joulukkuusi koristelemaan".
No edelllähän kerrottiinkin miten se koristelu rahoitetaan (isän rahapussilla) eli harva haluaa maksaa tyhjästä itse !!
Myös jos pojan tansiharrastuksen aloittamiseen liittyy omia tarpeita kannattaa antaa asiaa arvioida aivan ulkopuolisen. Miten poika itse sitä haluaa?
"Rahaa menee muutamista kympeistä pariin tuhanteen euroon kuussa riippuen satsauksen määrästä."
Ei todellakaan menee paria tuhatta kuussa!!!!
Kustannukset on kuten alla kirjoitettu, muutamia kymppejä kuussa.
Tanssiharrastus maksaa vain murto-osan kansanlajeihin (jalkapallo, jääkiekko, tennis, sähly yms)verrattuna.
Tanssiurheilu ei alussa vaadi kalliita vaatteita vaikka yleisesti niin luullaan. Ekana vuotena yleensä vain perustekniikkaa ja perusopetusta myöhemmin kilpailemiseen tähtäävää harjoittelua.
Pukusäännöt nykyisin kukkarolle sopivia vain kengät pitää olla tietynlaiset muut asusteet vaatekaupasta.
Pojastani on muutamassa vuodessa kasvanut oiva herrasmiehen alku. Poikani suhtautuu luontevasti tyttöihin ja hänellä on paljon ystäviä. Poikani ryhti on muokkautunut tanssiurheilun avulla kauniiksi ja hänen luontainen liikkumisensa on sulavaa. Suosittelen.
joo ei todellakaan maksa tuhansia... tai tietenkin sitten ylemmällä taitotasolla ja jos haluaa satsata yksityistunteihin useammin kuin vaikka kerran kuussa ja lisäksi vielä sitten jos haluaa joka kisan koluta hotelliöineen ja sitten uudet puvut joka toiseen kisaan. Sillä tavalla rahaa saa kyllä uppoamaan. Mutta harrastukseen pääsee sisään ihan pieninkin satsauksin ja ei minusta ole järkevääkään alkaa ihan ensimmäisenä vuotena ihan "villiintymään" harrastuksesta. Monet vanhemmat vain polttavat tällä tavalla omat rahansa ja lapsen innostuksen harrastukseen.
Kilpatanssipojuilta menee maine muiden poikien keskuudessa. Siitä seuraa kiusaamista aikuisikään asti ja ehkä sen jälkeenkin. Homoksi häntä haukutaan ja luultavasti luullaan sellaiseksi ihan oikeasti. Jos sellaista et halua, niin älä laita poikaa kilpatanssitouhuihin, ellei hän itse sitä halua.
Niin, onhan esimerkiksi se paini, jota poika jo harrastaa paljon "miehisempi" harrastus kuin tanssi. Painissahan kaksi puolialastonta, hikistä miestä pyöriskelevät matolla, piereskelevät, työntävät kätensä toistensa haaroihin ja käpertyvät toisiinsa kiinni. Tätä
koko rituaalia katsoo lauma miehiä, jotka raivokkaasti kannustavat omiaan lyöden karvaisia käsiään yhteen.
kysyttiin haastattelussa, miten kaverit suhtautuivat harrastukseen, kaverin vastaus oli että kyllähän nuo v*ttuilivat siinä 10-15 iässä, sen jälkeen jotain muuttui ja alkoivat olla pahasti kateellisia, kun hän meni 10 neitosen kanssa harkkoihin, ja jääkiekkoilijat keskenään 20 miehen kanssa.
Jos homotellaan, niin poika nappaa homottelijan niskalenkistä kiinni ja paiskaa kanveesiin. Poikahan myös paini. Loppuu homottelut siihen.
Siitähän se homottelu vasta yltyy, jos poju käy noin kiihkeästi käsiksi.
paiskattu niskalenkistä kanveesiin, tietää, ettei siinä kärsi homotella enempää. Sen verran meinaan tuntuu.
Tosimiehen elkeet ;(
Näitä uhittelevia omasta seksuaalisuudestaan epävarmoja painijahinttareita pyörii kapakoissa rähisemässä pönkittääkseen omaa hataraa mielikuvaa miehuudestaan.
"painijahinttarilta"... romahtiko hatara mielikuvas ittestäs miehenä.
mun mielestä ihan ok, että itseään puolustaa. ei tarvi kenenkään ottaa selkäänsä tai kuunnella homottelua siks että tanssii tai painii (tai vaikka ihan molempia)
Minulla poika alkoi kuusivuotiaana ja nyt tanssia on harrastettu useita vuosia.
Tyttöparin koolla ei harrastuksen alussa ja tanssin ensiaskeleilla ole merkitystä. Lapset kasvaa ja parejakin voidaan vaihtaa myöhemmin seuran sisällä, jos siihen on halua.
Aloitetaan pelkällä seuran jäsenmaksulla alle 100 e puolessa vuodessa, lisenssi vuodeksi taisi olla kympin luokkaa. Tuolla pääsee jo pitkälle. Sitten ajan kanssa tulee kuluja kilpailumaksuista ja ehkä majoituksista ja matkoista ja halutessaan yksityistunneista. Hinnat vaihtelevat sen mukaan paljonko kuluttaa. Vaatekulut alussa ja etenkin pojilla on muutenkin vähempiä. Mustat housut, valkea paita, solmio sekä tanssikengät kisoihin ja harjoituksiin t-paita ja jotkut housut (ei farkut). Kengät ovat n. 80 € tienoilla, ja käytettyinäkin kaikkia varusteita on myynnissä.
Meille matkat kotimaassa ja ulkoimaillekin ovat olleet koko perheen kivaa. Ja olisi vaikea olla ilman tätä harrastusta, sillä tansiharrastus koskettaa koko perhettä. Vanhemmat, joskus sisaruksetkin ja suku on katsomossa nauttimassa tanssista. Tässä ollemme saaneet myös paljon uusia perhetuttuja.
Poikaamme ei ole koskaan kiusattu tanssista! Kun kaverit ovat nähdeet palkintokaapin, niin ovat vain kunnioittaneet suorituksia ja pari kaveriakin on lähtenyt samaan harrastukseen:)
Poika on reipas, halukas esiintymään, hyvä ryhtinen ja ketterä. Tanssi on erittäin hyvä laji ja siinä oppii luonnollista kaveruutta ja yhteistyötä muiden kanssa, vastakkaisen sukupuolen kanssa, esittäämään omat mielipiteensä rakentavasti, pitämään puoliaan (parityön etuja!), ja oppii fyysen kehonsa rajat. Tämä taas on tärkeää psyykkisen minäkuvan kehittymisen kanssa, kun aikuistuu. Olen sitä mieltä, että tällaisen minäkuvan rajan selkeys auttaa murrosiän ongelmissa ja toivottavasti vahvistaa persoonaa ja psyykettä.
Tanssi on hyvä harrastus, suosittelen!
Varoituksen sanana, että Tanssii Tähtien Kanssa-ohjelma antaa hieman väritetyn kuvan vakio- ja latinalaistansseista, joten kannattaa ensin tutustua lajeihin ihan rauhassa. Itselleni ainakaan lajivalinta ei ollut mikään helppo asia.
Myös vakio- ja latinalaistanssien lisäksi on olemassa rock'n'swing-tanssit.
Ne ovat yhtälailla Tanssiurheiluliiton alaisia kilpatanssilajeja, mutta vielä vähemmän tunnettuja. Musiikki on pääasiassa rhytm'n'bluessia, rock'n'rollia ja swingiä.
Näissä ei tehdä valmiita koreografioita, meno on letkeämpää ja vähemmän vakavamielistä ja sopii loistavasti myös "vähemmän notkeille vääntäjille".
Miehen rooli myös on aika erilainen, kuin vakio- ja latinalaistansseissa ja kustannukset ehkäpä pienemmät. Parin keskenäisillä kokosuhteillakaan ei niin ole merkitystä, kun tanssitaan "avoimessa otteessa" eli pääasiassa käsiotteissa.
Lisää tietoa saa esimerkiksi Tommi ja Pirjo Koivulalta, sivustolta www.boogietour.com. He myös osaavat kertoa, missä lähialueellanne lajeja pääsisi koittamaan.
Rock'n'swing-tanssien SM-kilpailuista tulee lähetys Urheilukanavalta huomenna torstaina 26.4 klo 20.30. (Uusintalähetykset 13.5 klo 19.05 ja 27.5 klo 20.15.)
Kiitos vastauksista. Poika ei ole saanut puremaa Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta, sillä ei ole katsottu ainoatakaan jaksoa. Tämä sinne haluava tyttö kuitenkin on, että innostus on häneltä lähtenyt sieltä.
Tilanne taitaa olla se, että poika saa aina halutessaan parin, tyttö välttämättä ei. Seura, jolta tiedustelin sanoi, että syksyn alkeiskurssin jälkeen (jonne otetaan kaikki halukkaat) parittomat tippuvat pois. Julmaa, mutta käytännöllistä. Muutenkin sen alkeiskurssin jälkeen voi itse sitten päättää, että jatkaako.
Paini kuulemma kuitenkin on se ykkösharrastus, mutta kaikkeahan voi kokeilla. Itse olen oikeastaan vähän vastaan, en oikein osaa kuvitella molskilla pyörinyttä poikaani valkoisessa paidassa ja mustissa housuissa,lempiasu kun on verkkarit ja lenkkarit. Mutta, poika saa itse päätöksen tehdä. Kokeillaan syksyllä.
Vantterat jässikät ovat muuten hyviä lattialla :)
Jämerän oloista menoa, vakioasentopysyy napakasti, ja lattareissakin on hyvä, jos on vahvat jalat ja riski meno. Notkeus kyllä myös kehittyy harrastusten myötä. Notkeutta kyllä tarvitaan lattareissa, mutta ei harrastuksen alussa tarvitse ensimmäisenä miettiä resurssejaan korkeimmalle pallille. Tanssi antaa jo harrastuksena paljon, vaikka Suomen mestaruutta ei tulisikaan. Siitä vain kokeilemaan.