Miten on mahdollista, että tavallisista maatiaiskissanpennuista on niin kova kysyntä nykyisin? Vai onko se aina ollut niin?
Olen jo ties kuinka moneen "myydään kissanpentuja" ilmoitukseen vastannut, mutta aina ne on jo seuraavana tai jopa samana päivänä ehditty varaamaan, kaikki. Jopa syntymättömät pennut on varattu pika pikaa.
Itse en haluaisi varata kissaa näkemättä sitä, mutta se tuntuu olevan ainoa keino?
Ihmettelen lähinnä sitä, että jos kissanpentuja menee noin helposti, niin miksi niitä kissoja on eläinsuojelukeskukset pullollaan? Miten ihmeessä tässä maassa voi olla kodittomia kissoja satoja, jollei tuhansia, kun kerran jo 5kk etsimisenkään jälkeen en ole onnistunut (ehtinyt) kissanpentua itselleni saamaan.
Olen jo ties kuinka moneen "myydään kissanpentuja" ilmoitukseen vastannut, mutta aina ne on jo seuraavana tai jopa samana päivänä ehditty varaamaan, kaikki. Jopa syntymättömät pennut on varattu pika pikaa.
Itse en haluaisi varata kissaa näkemättä sitä, mutta se tuntuu olevan ainoa keino?
Ihmettelen lähinnä sitä, että jos kissanpentuja menee noin helposti, niin miksi niitä kissoja on eläinsuojelukeskukset pullollaan? Miten ihmeessä tässä maassa voi olla kodittomia kissoja satoja, jollei tuhansia, kun kerran jo 5kk etsimisenkään jälkeen en ole onnistunut (ehtinyt) kissanpentua itselleni saamaan.
Vastaukset 13
Vanhimmat
"Ihmettelen lähinnä sitä, että jos kissanpentuja menee noin helposti, niin miksi niitä kissoja on eläinsuojelukeskukset pullollaan? Miten ihmeessä tässä maassa voi olla kodittomia kissoja satoja, jollei tuhansia, kun kerran jo 5kk etsimisenkään jälkeen en ole onnistunut (ehtinyt) kissanpentua itselleni saamaan."
Ei kai kukaan usko, että kaikki ns. ladon alla syntyvät ilmoitetaan myyntiin nettipalstoille tai kauppojen ilmoitustauluille? Ne levitetään, jos hyvin käy, tuttaville tai puskaradion kautta tiedon saaneille. Ja huonossa tapauksessa jätetään tai jäävät heitteille, ja joutuvat sitten eläinsuojalle.
Pane viestiä maaseudulla luettavien sanomalehtien Ostetaan eläimiä-palstalle. Tai jos sinulla on tuttavia, jotka asuvat maaseututaajamissa, pyydä heitä jättämään ilmoituksia puolestasi paikallisten kauppojen ilmoitustauluille.
Maatiaiset eivät tästä maasta lopu, joten se ei ole mikään syy niiden tarkoituksella teettämiselle. Jokainen, joka niin uskoo, voisi käydä tutustumassa surullisiin kissakohtaloihin löytöeläinsuojalla.
Ehkä olen liian vaativa?
En halua ottaa navetassa tai jossakin ladossa syntynyttä puolivilliä pentua, joka pitäisi vierottaa emostaan tosi nuorena (eli liian aikaisin) tai muuten sitä enää saisi edes kiinni.
Etsin kissaa, joka olisi saanut kasvaa vähintään sen 12 viikkoa emonsa hoivissa, sisällä, oppien mm. hiekkalaatikon käytön ja tottuen ihmisten käsittelyyn. Hyvä olisi myös, jos pennun molemmat vanhemmat olisivat nähtävissä.
http://wnet.suomi.net/kotisivu/riistapirtin.kennel/www/sivut/loytoelainhoitolat_taulukko.htm tuolla on monien löytöeläintalojen osoitteita...
"En halua ottaa navetassa tai jossakin ladossa syntynyttä puolivilliä pentua, joka pitäisi vierottaa emostaan tosi nuorena (eli liian aikaisin) tai muuten sitä enää saisi edes kiinni."
Me otimme kissan viime kesänä. Emo pentuineen asui ladossa, muiden eläinten kanssa. Emo ruokki kissat itse (ja mahdollisesti omistaja jotain ruokaa antanut, mutta pääsääntöisesti emo itse huolehtinut). Ensimmäisellä kerralla kun kävin kissaa katsomassa, oli se hirveän arka (tietysti kun ei ollut niin ihmisiin tottunut), mutta kun kotiin se viikon kuluttua haettiin, niin ihan normaali kissa se oli. Matokuurit tietysti oli omistaja hoitanut ja minä itsekin vielä. Kissa oli 9 vkon ikäinen meille tullessaan.
".... oppien mm. hiekkalaatikon käytön ja tottuen ihmisten käsittelyyn."
Kyllä meidän kissa ainakin oppi hiekkalaatikolla käynni ihan heti. Ensin se vaan istuskeli hiekkalaatikossa ihmetellen ja vähän leikkien hiekalla, mutta kun itse näytin mallia (siis kaavin kädelläni hiekkaa), niin pentu ymmärsi sen ja siitä lähtien teki tarpeet astiaan. Muita ihmisiä meidän kissa ei ollenkaan pelkää. Vähän varautuneesti ulkona kun käytän, mutta koti-oloissa vähän vain ihmettelee että kukas se siinä. :D
Kyllä se kissa oppii sisäkissan tavoille vaikka onkin ladossa pentuaikansa elänyt. Kun on niin pieni niin oppii kyllä paljon asioita. Ja meidän kissa ei ole ollut mitenkään poikkeava. Todella seurallinen, leikkisä ja suloinen.
Eli kyllä mielestäni ladossa kavaneesta kissastakin saa kyllä hyvän kissan. :)
Saattaisin tietää vaatimuksiasi vastaavaan kisuperheen.
Etsin kissaa uudenmaan alueelta tai kantahämeestä.
:) vastasin juuri (taas) yhteen myynti-ilmoitukseen ja odottelen nyt yhteydenottoa sieltä päin.
Tämä kisuperhe asustaa Varsinais-Suomessa.
Kiitos kuitenkin.
Vähitellen alan uskoa, että kyseessä on kohtalo, joka ei edes halua minun ottavan kissaa itselleni :)
noistakin jo menneistä tai varatuista ilmestyy eläinsuojeluyhdistyksen hoiviin syksyllä :(
no viimeiset viis kuukautta nyt ei ookaan olleet sellaista kautta, jolloin pentuja syntyy paljon. (loppu)kesällä niitä on paaaljon enemmän.
mutta mikset ottaisi vähän vanhempaa kissaa? niissä löytöeläinsuojissahan on nimenomaan vanhempia kissoja, kyllä kodittomat pennut yleensä kodin saa. tekisit hyvän teon ottamalla kissan joka ei saa uutta kotia niin helposti kuin nuoret kisut. :) sellaisissa löytöeläinpaikoissa, joissa pidetään vanhempia kissoja pitkäänkin, osataan yleensä sanoa yhtä ja toista kissan luonteesta. eikä ne niitä pitäisi siellä kuukausi-, jopa vuosikaupalla, jos niiden ei uskottaisi sopeutuvan uuteen kotiin.
Tässä on eräs osoite, jota kautta voi saada vaikka minkälaisen kissan:
http://www.lemmikkipalstat.net/apula/
Itse etsin sieltä isoa kissaa ja sain aivan mainion, nätin nartun.
Minun kahdesta kollistani näet kuoli toinen, 19 vuoden korkeassa iässä, ja yksin jäänyt kissa tuli minusta niin riippuvaksi, että oli jatkuvasti jaloissa.
Sitten huomasin, että Apulassa oli tarjolla pitkäkarvainen kolli, joten ajattelin, että kai se kolmaskin kissa minulla menee. Sekään ei hirvittänyt, että semmoisen kissan turkki on kohta täynnä takkuja, jos sitä ei ole aina sukimassa. Tämä pitkäkarvakissa muutti siis meille ja oli kyllä alusta alkaen oikea urostelija ja huomasi heti narttuni.
Niinpä minulla oli kohta yhdeksän kissaa. Nyt niitä on "vain" kuusi, isoja kaikki ja aivan ihania kissoja. En raatsisi luopua niistä yhdestäkään. Koville otti sekin, että pystyin kolmesta pennusta viime syksynä luopumaan - ja lopuillekin olisi kyllä ollut ottajia.
Suosittelen siis ylläolevaa osoitetta, jossa on kissoja ympäri Suomea. Minunkaan ei tarvinnut lähteä kaukaa kissaa hakemaan.
Olen juuri Apulasta kissoja yrittänyt etsiä. Ja keltaisesta pörssistä.
Mutta jos huomaan ilmoituksen pennuista vasta seuraavana päivänä sen ilmestymisestä taikka vaikka vasta muutaman tunnin päästä, niin auttamatta on kaikki pennut varattu :(
Miten ihmiset voivat varata pentuja näkemättä niistä edes kuvaa tai pentuja, jotka eivät ole vielä edes syntyneet?
En halua aikuista kissaa, sillä kuvittelisin nuoren kissan sopeutuvan paremmin perheemme elämään.
minä vastasin erääseen ilmoitukseen Apulassa alle puoli tuntia sen ilmestymisestä ja sain sähköpostillakin pian vastauksen, jossa luvattiin lähettää pentujen kuvia.
En siis varannut pentuja, vaan halusin ensin nähdä niistä ja vanhemmista edes kuvia ja kuulla pennuista ja vanhemmista lisää.
Seuraavana päivänä sain kuvia ja vastasin, että varaisin kaksi pentua, mutta sitten tulikin vastaus, että KAIKKI pennut olivat jo varattuja.
Aika nopeaa.