Lähtökohtana autojen suunnittelussa ja liikenteessä pitäisi olla turvallisuusajattelu, mikä on huomiota keräävä asia meillä katsastusasiantuntojoillakin. Valitettavasti tämän päivän ajoneuvosuunnittelu ei ole pelkästään mennyt oikeaan suuntaan.
Kalliimmat ja "hienommat" autot ovat täynnä hilavitkuttimia, jotka vikaherkkyyden lisäksi koituvat turvallisuusriskeiksi. Monet toiminnat liittyen vaikka niinkin yksinkertaisiin asioihin kuten lämmitykseen/ilmastointiin säädetään jonkin monitoimiohjaimen tai järjestelmän kautta. Kun näitä säätelee ajon aikana, on se liikenteelle vaarallista. Pienistä nappuloista ohjaillaan toimintoja, jotka näkyvät jossain näyttöruudussa. "Hienoissa" länsiräppänöissä hilavitkuttimet vievät kuljettajalta runsaasti keskittymistä ja aiheuttavat potentiaalisen riskin, suuren sellaisen.
Mutta esim. Ladassa kaikki on selkeästi ja helposti esillä, eikä samanlaista riskiä synny. Muutenkin Ladassa keskittyy enemmän vain ajamiseen, mikä edistää turvallisuutta. Kyllä se näin vaan menee.
Kalliimmat ja "hienommat" autot ovat täynnä hilavitkuttimia, jotka vikaherkkyyden lisäksi koituvat turvallisuusriskeiksi. Monet toiminnat liittyen vaikka niinkin yksinkertaisiin asioihin kuten lämmitykseen/ilmastointiin säädetään jonkin monitoimiohjaimen tai järjestelmän kautta. Kun näitä säätelee ajon aikana, on se liikenteelle vaarallista. Pienistä nappuloista ohjaillaan toimintoja, jotka näkyvät jossain näyttöruudussa. "Hienoissa" länsiräppänöissä hilavitkuttimet vievät kuljettajalta runsaasti keskittymistä ja aiheuttavat potentiaalisen riskin, suuren sellaisen.
Mutta esim. Ladassa kaikki on selkeästi ja helposti esillä, eikä samanlaista riskiä synny. Muutenkin Ladassa keskittyy enemmän vain ajamiseen, mikä edistää turvallisuutta. Kyllä se näin vaan menee.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Täällä taas joku tov.viljami, reiska s, omistaja 02 ym. muut ladakuskit leikkivät katsastusmiestä. Ensinnäkin, katastusmiehet eivät puhu hilavitkuttimista, saatikka sitten kehu erikseen automerkkiä, jollei ole kyseisen automerkin harrastaja. Tämäkään ei saa vaikuttaa katsastukseen. Eikä puhuta länsiräppänöistä, vaan saksalaisista-, ranskalaisista-, brittiautoista. Kun kyse tulee itäautoista, puhutaan japsi, ja venäjänautoista. Nyt myös korealaisista. Ja katsastusmies ei hirveästi puutu auton varusteluun. On ihan sama onko onko siellä televisiota tai muuta tällaista, kunhan vain eivät ole näkökentässä.
Joten uskokaa jo lada"miehet" ettei se teidän kottero ole se maailman paras. Jokaisella automerkillä on omat kannattajansa, ja jos lukee noita muita palstoja ei siellä haukuta muita merkkejä niin kuin ladapalstalla. Tämä on ainut palsta missä haukutaan AUTOJA ja kehutaan ladaa.
Sitten vielä kirjoitellaan samoja asioita päivästä toiseen. Uusia keskusteluja aloitetaan koko ajan samoista asioista. Ei ole muillakaan palstoilla tuommoista käytöstä.
"Jokaisella automerkillä on omat kannattajansa, ja jos lukee noita muita palstoja ei siellä haukuta muita merkkejä niin kuin ladapalstalla."
- Hyvä havainto! Syykin on selvä. Muunmerkkisten autojen omistajat eivät uskalla omalla merkkipalstallaan mennä arvostelemaan merkkiään, koska kirjoitukset poistettaisiin sieltä alle aikayksikön ja kirjoittajat pantaisiin kirjoituskieltoon.
Nyt he onnekseen voivat tulla vapaamieliselle Lada-palstalle ja purkaa täällä pettymystään ja pahaa mieltään automerkkinsä johdosta ja siksi, etteivät huomanneet heti alussa valita Ladaa.
Wiljamikin valvoo öitä ja miettii, miten selvitä taas seuraavasta Ladan korjauslaskusta. On se rankkaa...
Aika monessa nykyautossa lämmitys- ja ilmastointilaite alkaa olla automaattinen vähintäänkin lämmönsäädön osalta. Härveliä tarvitsee näplätä lähinnä kylminä ja kosteina aamuina, jolloin pari viimeisintä autoani on tarvinnut yhden napinpainalluksen ottaakseen käyttöön tehostetun huurteenpoiston ohjelman. Jonkin aikaa ajoon lähdön jälkeen olen sitten vielä painanut tehostuksen pois, en tiedä osaisiko tuo itsestäänkin kytkeytyä pois jossain vaiheessa. Muuten värkki sitten touhuaakin omia aikojaan pitääkseen halutun sisälämpötilan.
"Hilavitkutinosastoon" menevät varmaankin myös automaattiset tuulilasinpyyhkijät. Eipä tuo minusta erityisen vaarallista ole jos kärry osaa itse pyyhkiä vastaantulleen rekan nostattamat vesiroiskeet lasilta tai moottoritiellä reagoida siihen ajetaanko jonkun perässä vesipöllyssä vai vapaalla kaistalla tihkusateessa. Eipä silti että tuo nyt mitenkään erityisen tarpeellinenkaan varuste olisi, eikä toimi kovin fiksusti silloin kun ei sada mutta kosteahkosta maantiestä irtoava kura pikku hiljaa sotkee tuulilasia.
Vakionopeussäädin voi sitten väärin käytettynä olla oikeastikin vaarallinen; Liukkaalla kelillä, mutkaisella tiellä tai vilkkaassa liikenteessä voi käydä hassusti jos antaa kaasun annostelun koneen huoleksi. Toisaalta pitkää matkaa hiljaisessa liikenteessä ajaessa on hyvä, että huomion voi pitää nopeusmittarin sijasta liikenteessä.
Integroitu äänentoistojärjestelmä on mukava käyttää, sillä sille on yleensä varattu kojelaudasta tavallista DIN-kokoista radiota isompi tila ja siihen on voitu siksi tehdä isommat näppäimet. Suunnittelussa ei myöskään ole tarvinnut ottaa huomioon jälkiasennusradioiden suurinta ostajaryhmää, johon vetoavat pikkuruiset nappulat, räikeä valaistus ja kaksi miljoonaa toimintoa, joilla ei musiikin kuuntelun kannalta ole mitään virkaa. Alkuperäisradioissa alkaa myös usein olla kojelaudan yläosaan integroitu suurehko näyttö, joka on ajon aikana helposti luettavissa ja vähentää osaltaan hämärämiehien kiinnostusta kuutamohankintaan. Ajonaikaisesta käytöstä tekee vielä mukavampaa jos grammarin tärkeimmät toiminnot on tuotu rattiin tai sen takana olevaan viikseen, jolloin jenkkavehjettä voi käskyttää irrottamatta käsiä ratista. CD-vaihtajan tai MP3-soittimen liikenneturvallisuushyöty käsin ajon aikana vaihdettaviin levyihin nähden on ilmeinen.
Luetaan nyt samaan listaan vielä puhelimen autosarja ja navigaattori. Puhelimeen puhuminen heikentää kiistatta liikenteeseen keskittymistä, mutta jos nyt kuitenkin aikoo ajon aikana puhua, se käy paljon helpommin (ja laillisesti) kuulokkeen tai kiinteän autosarjan kanssa. Itse käytän mieluummin jälkimmäistä, pysyy samalla luurin akku aina latingissa. Navigaattori on itselläni myös puhelimessa, sitäkään ei tarvitse ajon aikana näplätä, kunhan kuuntelee ajo-ohjeita tyyliin "viidensadan metrin päästä vasemmalle". Lienee turvallisempaa kuin kartan plaraaminen Helsingin keskustassa.
Varsinaisten turvavarusteiden kuten ABS:n, turvavyönkiristimien ja turvatyynyjen etuja ei varmaankaan erikseen tarvitse luetella? ABS:n ansiosta olen todennäköisesti säästynyt yhden auton ruttaamiselta tilanteessa, jossa rekka kääntyi liikennesääntöjen vastaisesti yllättäen eteen ja väistöaikaa jäi vähänlaisesti. Tyynyjä ja kiristimiä en onneksi ole toistaiseksi päässyt testaamaan. Eivätpä nuo ole haittaakaan tehneet möllöttäessään ratin, kojelaudan ja penkkien sisällä.
Jos oikein mietin mikä vanhemmissa ajokeissani olisi liikenneturvallisuuden kannalta ollut parempaa, tulee ensimmäisenä mieleen puhelin; Se ei kymmenen vuotta sitten soinut ollenkaan niin tiuhaan kuin nykyään. Lukkiutuvat jarrut pysäyttäisivät joissakin tietyissä olosuhteissa auton ABSeja nopeammin, mieluummin silti ohjaan ja jarrutan yhtä aikaa vaikka pyörien alla olisi erilainenkin kitka. Muuta en kyllä edes keksimällä keksi.
Reiskalla on oikea putki päällä!
Kyllä se siihen törmää melkein aina.Kun työmatkakulut ylittää tulot jotain on laskettu väärin.Onneksi nyt lama tulee ja vielä kovempana kuin viimeksi niin päästään järkeviin ratkasuihin
Monet hilavitkuttimet ovat nimenomaan turvallisuutta lisääviä seikkoja. Esimerkkeinä vaikkapa sadetunnistin (pyyhkijät voi "unohtaa") ja automaattinen lämmitys- ja ilmastointijärjestelmä (=> ilmastointia ja puhallustehoja ym. ei tarvitse ajonaikana eikä juuri muulloinkaan säätää).