moi,
onko kellään kokemuksia pohjan karheuden vaikutuksesta purjeveneen purjehtimisnopeuteen.
Otaksumani on että tietynlainen karkea pohjakuvio/epätasaisuus auttaa paremman vauhdin saamiseksi. (vrt delfiinin nahka)
voisiko tämä johtua siitä että tietynlainen karjeus auttaa vähentää kitkaa aiheuttamalla ilma kerroksen veden ja pohjan väliin?
vrt. viikinkien limilautaisetrungot ja neliö purjeet tuhannen vuoden takaa ja vauhtia 20 solmua...
no viisaammaat jatkakoot.
onko kellään kokemuksia pohjan karheuden vaikutuksesta purjeveneen purjehtimisnopeuteen.
Otaksumani on että tietynlainen karkea pohjakuvio/epätasaisuus auttaa paremman vauhdin saamiseksi. (vrt delfiinin nahka)
voisiko tämä johtua siitä että tietynlainen karjeus auttaa vähentää kitkaa aiheuttamalla ilma kerroksen veden ja pohjan väliin?
vrt. viikinkien limilautaisetrungot ja neliö purjeet tuhannen vuoden takaa ja vauhtia 20 solmua...
no viisaammaat jatkakoot.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Hanki elämä tai jotain muuta luettavaa.....
jutska. Onhan delfiinin kuten hainkin nahka aika karkea. Golfpallokin on röpelöinen pinnaltansa juuri sen vuoksi että lentäisi pitkään. Vaikea sanoa kun en kuulu niihin viisaisiin. Oman scandin vauhti kuitenkin hiipuu loppukesää kohti kun levää alkaa kasvaa pohjassa, mut jos siihen tekis poralla pieniä kuoppia kuin golfpallossa sattais vauhti kasvaa. Odotellaan viisaiden vastauksia.
hommaat kato sellasta kohtalaisen paskaa epoksia joka alkaa valuun ku räkä ja jämähtää sellaseks tippikiveks ku luolis ni siit ku hiuka vedät karkeel santiksel suurimpii pois ni a vot, se o siin, kyhmyinen iki muisto tuotteesta jota ei olis ikin pitäny laittaa veneen pohjaan, epoksi joka on käsitelty valumisenestoaineella...
no mut hei, vauhtii piisaa ku hailla ;)
no mut siis ku delfiinil, karheus kunniaan, golf pallo kuvioo pohjaan!
suksissakin varmaan parantais luistoa? Aatteleppa ite!
Sukusen luistossa on kyllä kyse vähän toisesta jutusta. Eli pintapaineen ja liikkeen aiheuttaman kitkan ansiosta suksen pohjan ja ladun pinnan väliin muodostuu hyvin ohut vesikalvo, jonka päällä suksi liukuu. Tässä tapauksessa sileä pohja edesauttaa kalvon syntymistä, mutta veneen tapauksessa tälläistä veden olomuodon muutosta ei tapahdu, joten kyse ei todellakaan ole ollenkaan samasta asiasta eivätkä luistoilmiöt ole millään tavalla vertailukelpoisia.
http://www.plaanaa.com/phpBB/viewtopic.php?t=119
http://www.plaanaa.com/phpBB/viewtopic.php?t=1537
http://www.plaanaa.com/phpBB/viewtopic.php?t=512
Kuten huomaat täällä ei järkeviä vastauksia juuri koskaan saa, plaanaa.comissa sen sijaan saat.
...mitä pölöjä
Jos noi ovat mielestäsi pölöjä, osaat toki kertoa oikeat vastaukset.
Huh huh kun ihan hengästyttää noi Plaanaa.comin teoreetikot! Enää ei riitä et mun faija on vahvempi kun sun faijas vaan mun faijalla onkin sileämpi pohja kun sun faijallas. Pahimpia pölöjä ovat yhden asian fanaatikot, olipa kyseessä uskonto tai muu harrastukseen liian tiukkapipoinen vihkiytyminen. Tällä palstalla hjuumori sentään ajoittain saa rehottaa, mutta plaanaa.comissa se on tuomittu. Allah on suuri ja pohja on liukas, aamen ja plottis.
Kyllä se fakta on että pohjan sileydellä on vaikutusta vauhtiin, jos vauhti on veneen ainoa kriteeri tehdään kaikki voitava luokkasäännön puitteissa. Matkapurjehdus ja kilpapurjehdus on kaksi eri asiaa. Olen jostain kuullut että hyvä pohjan sileys vs huono on noin 0.5 knots eli ei se ole matkapurjehtioillekkaan mikään täysin merkityksetön.
vauhti tietysti tippuu viellä huomattavasti jos pohjassa levää ja näkkiä. Pohjan saa muuten kohtalaisen hyväksi pienellä vesihionnalla. Ja pohja myös pysyy hyvässä kunnossa ei tule sellaista perunapeltoa.
Eli eiköhän sileä pohja toimi parhaiten? tietysti mieleen tulee että jokin karheus voisi olla optimaalinen? tai jokin pinnan muoto vrt. golf pallo. Epäilen että jos edes jotain parannusta olisi saatavilla olisi tämä jo keksitty? esim VOR suunnittelijat lienee miettinyt tätä jo hetken aikaa. Virtausten laskeminen on kyllä todella hankalaa joten eihän se mahdotonta ole että jokin päivä keksitään jotain uutta fiksua, virtausten parantamiseksi.
Eikös golfpallo pyöri lentäessään, joten siihen ei kai voi ihan suoraan verrata. Delfiinin pinnanlaadulla voi olla muitakin tavoitteita kuin pieni vedenvastus. Esimerkiksi aineenvaihduntaan tai läpötalouteen liittyvät asiat. Sen pystyn varmuudella kertomaan, että MEREN pohjan tasaisuudella on iso merkitys veneen nopeudelle; pienetkin epätasaisuudet, joihin köli voi töksähtää, vaikuttavat nopeuteen huomattavasti :)
Golf-pallolla ja veneellä ei ole juuri mitään tekemistä toistensa kanssa.
Pallo on hyvin erikoinen tapaus, jossa karheus tosiaan auttaa (vain tietyllä nopeusalueella siinäkin). Golf-pallon vastus johtuu kuitenkin lähes täysin muotovastuksesta (virtauksen aiheuttama painekenttä pallon ympärillä) ja tämä muotovastus pienenee karheuden LISÄTESSÄ kitkavastusta ja näin muuttaen sopivasti virtauskenttää pallon ympärillä.
Veneissä taas muotovastuksen merkitys on olematon ja kitkavastus tärkeä (aallonmuodostusvastus vielä tärkeämpi yleensä). Veneen pohjassa karheudesta ei ole mitään hyötyä, vaan paljon haittaa.
Golfpalloteoria tuli pari vuotta sitten, kun Hempel lanseerasi ajatuksen perustuen johonkin ruotsalaiseen tutkimukseen. En vielä tänä päivänäkään ole löytänyt sitä netistä tai Hempelin sivuilta.
Asiaa kuitenkin kovasti selitettiin maalitehtaan edustajan toimesta, kun ihmettelin messuilla uusien Bavarioiden pohjamaalausta, joka oli varsin rosopintainen. Sellaisia ovat olleet kaikki uudet pakasta vedetyt (4-kpl) Bavariat, joiden pohjaa olen sormella kokeillut.
Voi olla että tässä tapauksessa pinnanlaatu on valmistustekniikan optimoinnin sanelema, eikä virtausteknisen suunnittelun tulosta. Jos korkeapaineruiskulla levitetään primeri tehokkaasti muutamalla paksulla kerroksella, on lopputulos appelsiinipinta.
Tiesittekö, että engelsmannien kehittämä patopommi, dambuster, oli pinnaltaan kuin golfpallo. Pinnanmuodolla saattiin aikaan pyörimisliike, joka sai pommin käyttäytymään halutulla tavalla osuessaan veden pintaan.