ja olen vl. Tein ihan ite suomalaisesta puusta tv:n raamit. Ko kerran kaikilla muillaki on. Kävin kurkistelemas naapurin ikkunasta mallia. Piirsin monta kuvaa, joita liikuttelen töllöttimessä mieleni mukaan. Räpsyttelen kuvien takana värillisiä lamppuja, notta saan väri-tv:n ja kunnon "vilikkukuvia". Iltani kuluvat nykyään rattoisasti, paitsi että sain tuosta lootasta verenpunaiset silimät. Ei kait se vaan oo syntiä?
Digiboxi pittäis vielä hankkia. ...Mikä se muuten on?
Ja turha tulla kenenkää oven taakse norkoilemaan... en aiokaan maksaa lupamaksua. Ei kait seki oo syntiä?
Digiboxi pittäis vielä hankkia. ...Mikä se muuten on?
Ja turha tulla kenenkää oven taakse norkoilemaan... en aiokaan maksaa lupamaksua. Ei kait seki oo syntiä?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mersu ja polkupyörä. Kummallakin ajelen.
jonka sait huippuhalavalla?
Molempia puolia paukuttelen.
amerikanhenkselit. Ei ole tarvetta niitä paukutella.
...nettivehkeiden lisäksi karvaiset munat ja hiiren aivot toisin kuin tällä blondilla:
http://www.1nax.ru/index.php?blog=2&title=iiceoeaii&more=1&c=1&tb=1&pb=1
Siinahan oli paitamainos ja teksti:
'Oletko valmis kesaan? Valitse oma tyylisi.'
anoppi?
Televisiosaastaa esiintyy monissa paikoissa.
Iskä ja äiti tekivät meillä jo 70-luvulla television pahvilaatikosta. Yksi sivu muotoiltiin tv-ruuduksi ja väritettiin pielet ja väsättiin nappulat. Me lapset piirsimme ja väritimme kuvia ja ne liimattiin peräkkäin 'filminauhaksi'. Nauhaa vedettiin pahvilaatikon sivuihin tehtyjen viiltojen kautta liikkuvana kuvana 'ruudulla'. Eipä tarvinnut värillisiä lamppuja vielä silloin. Me lapset tyydyimme väritettyihin kuviin. Hauskaa oli ja halpaa. Digiboxista ei äidillä eikä isällä vielä ollut hajuakaan. Ei muuten ole vieläkään.
Me lapset olimme vaiti liikkuvasta kuvasta; olisi voinut käydä niin, että naapurin lapset olisivat äityneet pilkkaamaan. Säilytimme ihmelaatikkoa komerossa, kuten kuulemani mukaan nykyisin oikeaa televisiota. Lakanaa emme kylläkään päälle laittaneet.
Lupamaksua ja lupaa emme tulleet ajatelleeksi. Tv-tarkastaja ei koskaan eksynyt ovellemme. Ei meillä ollut antenniakaan eikä sininen hohdekaan meitä paljastanut.
Tätä tv-ihanuutta me lapset muistelemme kaihoisasti ja olemme vanhemmillemme kiitokset velkaa, kun he johdattelivat meidät television ihmeelliseen maailmaan. Lupamaksun maksamattomuus ja liikkuvan kuvan katsominen ei meille koskaan ole synniksi kirkastunut.
kaikenlaisia esityksiä ja naurettiin. NYTKIN VIELÄ JOSKUS INNOSTUTAAN AIKUISET JA LAPSET HÖMPÖTTELEMÄÄN. VARSINKIN JONKUN SYNTTÄREILLÄ TAI HÄISSÄ.Tais olla cäpslocki päällä .Mutta lapsenmieli älköön koskaan meistä väistykö!
kun äidille ja iskälle sanottiin, etteivät aikuiset vl:t enää halua leikkiä äidin ja iskän kanssa. Olimme niin lapsenmielisiä.
Eikös synttärit ole maailman tapa ja korostaa ihmiskunniaa?
Raamatussakin kerrotaan kaikkiaan kaksista synttärijuhlista ja molemmissa tapettiin ihminen.
Toisen synttrille tuotiin Johannes Kastajan pää vadilla.