Mulla on aikas huono tilanne lasta ajatellen...
Olen vasta 20v. en käy töissä enkä opiskele...Eli pelkän toimeentulotuen varassa olen..Peruskoulu on ainut koulu jonka olen käynyt...
Nyt on vain pikkuinen vauvakuume menossa,tuntuu että jos odotan niin kauan että saan suorittetua itselleni ammatin niin olen silloin jo niin vanha...n.24v..
Mutta sitten taas kaiken järjen mukaan lapsellekkin olisi parasta,että hankkisin ensin sen ammatin ja katsoisin sitten uudestaan...
Mieshän mulla sentään on,ollut jo kohta 4v....
Olen vasta 20v. en käy töissä enkä opiskele...Eli pelkän toimeentulotuen varassa olen..Peruskoulu on ainut koulu jonka olen käynyt...
Nyt on vain pikkuinen vauvakuume menossa,tuntuu että jos odotan niin kauan että saan suorittetua itselleni ammatin niin olen silloin jo niin vanha...n.24v..
Mutta sitten taas kaiken järjen mukaan lapsellekkin olisi parasta,että hankkisin ensin sen ammatin ja katsoisin sitten uudestaan...
Mieshän mulla sentään on,ollut jo kohta 4v....
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tuo vauvakuume on kyllä kinkkinen juttu, kun se osuu väärään aikaan... Minä lämpimästi suosittelisin kuitenkin ensin hankkimaan sen ammatin ja lapset vasta sitten. Kyllähän sitä voi lapsien jälkeenkin kouluja käydä, mutta on se vaan helpompaa sekä lapselle että vanhemmalle. Myös tauloutta kannattaa todella tarkastella, ei tarvitse sitte kaurapuurolinjalla olla... Oma opiskelu vie aina lapselta aikaa pois, ja vuosia taloudellisesti tiukkaa, juuri kun sitä rahaa tarvitsee. Olet nuori, nauti vielä elämästä ja opisekelu ajasta, juhlista ja kanden keskisestä ajasta! Lapsia kerkeette hienosti vielä saamaan. Mutta mitä ikinä päätätkin tehdä, paljon onnea ja malttia matkaan!
vähä kaks piippune juttu.. ei se ammattikaan ny kaikkee pelasta.. hankkisit ensi töitä.. kouluun voi mennä myöhemminki..
Kannatan sitä ammatin hankkimista ensin. Olet vielä nuori sitten koulunkin jälkeen. Se on vaikeampaa kouluttautua sitten kun on lapsi/a. Samoin on huonommat mahdollisuudet sitten kun lapset aikuistuvat päästä töihin jos ei ole ammattia. Ja vanhempana ei ole enää niin helppo kouluttautua.
heips..
eipä mullakaan ole kuin peruskoulu käytynä mutta vakituinen työpaikka silti löytyy että eipä sitä ammattiakaan kaikkeen tarvita..olen itsekkin vasta 23..eli pidän itseäni myös nuorena ja lasta ollaan yritetty..
onhan noita työpaikkojakin mihin ei ammattia tarvita..ainakin jos vakituisen paikan onnistuu saamaan tai edes työkokemusta niin olisi ehkä helpompaa..siis ihan rahallisesti..
mutta tsemppiä sulle/teille :)
Toinen näkökanta:
Ammatti on ja kouluja käyty. Ikää tietenkin tullut samalla ja mieskin jo vaihtunut. Nyt kun olis vihdoin vauvalle aikaa, olen jo 37v. ja neljäs yrityskierto meneillään.
Jos vielä tärppää, olisin aika "vanha" kun lapseni täysikäiseksi saisin (on tietty vanhempiakin). Olisin toivonut saavani lapsen/lapset nuorena mutta ei se aina mee niin.
Neuvoni on siis: Älä hukkaa aikaa. Älkää kukaan hukatko! Aina sitä jotenkin pärjää, turha murehtia. Kyllä Suomessa saa apuja elämiseen ja kouluttautua voi sitten vanhempanakin, senkin ehtii hyvin tehdä!