Raskaus on ihan alussa vasta rv5 1 ja painoa on kertynyt ajan saatossa hieman liikaakin...pituus 170cm ja paino jotain 95kg luokkaa. Paino on jakautunut tasaisesti ja vyötäröllä eli ei keskittynyt tiettyyn kohtaan mitenkään erityisesti. Hoikimmillani (vaatekoko 38) painoin jotain 77kg eli ihan kukkakeppi en ole koskaan ollut, "hieman" raskasrakenteinen siis.
Nyt vaan pähkäilin, että mites tuo oma kroppa muovautuu raskauden edetessä? Tuleeko isommille odottajille jättimaha, vai miten se menee? Myönnetään, että kysymykset on höhliä, mutta kaikki on niin uutta ja moni asia mietityttää. Asiallisia kommentteja, kiitos.
Nyt vaan pähkäilin, että mites tuo oma kroppa muovautuu raskauden edetessä? Tuleeko isommille odottajille jättimaha, vai miten se menee? Myönnetään, että kysymykset on höhliä, mutta kaikki on niin uutta ja moni asia mietityttää. Asiallisia kommentteja, kiitos.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Niin raskauden alkaessa painoin 90 ja pituutta minulla on 180 elikkä vaikka olisin painanut vain 80 en olisi ollut siro. Sain juuri ennen raskaakasi tulemista pudotettua painoa n. 16 kg. tämä varmaan auttoi siihen että tulinki heti kertalaakista raskaaksi. nyt on viikkoja 18 4 elikkä olen viikolla 19 ja nyt alkaa maha näkymään, vaikkakin se vielä ehkä muoden silmissä näyttää "läskikasalta" minä tiedän sen olevan alku vauva mahalle. vaatteet päällä se näyttääkin oikein " somalta" mutta alasti se on lähinnä sen näköinen että olisin vain lihonut.
siksi koska olen pitkä niin toivon että maha pysyis kohtuu mitoissa... joten minäkin haluaisin tietää niiltä joilla on koko komeus näkyvissä että miten se kasvaa
ylipainoinen odottaja laihtuu raskauden aikana, jos huolehtii ruokavaliostaan. Jos taas on langanlaiha, kun alkaa odottaa, painoa kertyy luonnostaan runsaasti lisää.
Uteliaisuuttani kysyn, minkä ikäinen olet? Yleensähän lasta odottavat naiset ovat nuoria, joten painoakaan ei ole voinut kertyä "vuosien myötä" kovien monia ylikiloja, jollei ole ongelmasyöjä.
Itse sain nuorimman lapseni 46-vuotiaana ja silloin minulla oli jo ylipainoa. Lähtöpaino oli 89 kg, pituus 173cm. Paino ei lisääntynyt raskauden aikana ollenkaan, vaikka vatsa kasvoi normaalisti. Synnytyksen jälkeen painoin 80kg. En laihduttanut tahallani, vaan jouduin vähähiilihydraattiselle dieetille raskausdiabeteksen takia.
32- vuotias tyttäreni on myös laihtunut silmin nähden ensimmäisen raskautensa aikana. Hän synnyttää kesäkuussa.
3-kymppinen enkä koskaan ole ollut hoikka, en edes pienenä lapsena vaan aina sillai vankkarakenteinen, vaikken siis lapsena/teininä mikään läski koskaan ollutkaan. Yksi kaverini on samaa ikäluokkaa ja ollaan aina oltu samaa kokoluokkaa (pituus sama), mutta painoeroa meillä on huomattavasti...muistaakseni jotain yli 10kg.
tyttö laihtunut silmin nähden raskauden aikana,jolloin EI saisi laihduttaa,ja maha kyllä kasvaa,oli laiha tai pyöreämpi,pakostakin,jos lapsi mahassa kasvaa normaalisti.ja tulee "raskauden pyöreyttä".mun sisko joutui liian vähäisen oman painon nousun takia loppuraskaudeksi sairaalaan,hoikahko kun on,lapsi kasvoi normaalisti,mutta lapsen kehitystä seurattiin.
kyllä ainakin mulle kahdessa eri neuvolassa sanottu,ettei saa stressata painon takia raskausaikana,vaikka ylimääräsiä kiloja onkin,eikä laihduttaa,koska se vaikuttaa lapsen kehitykseen,myös aivoihin,jos ei saa tarvittavia ravintoja,voi myöhemmin näkyä lapsen oppimisvaikeuksina,jne...pyöreä äiti tarttee eläkseen kaloreita,ja tiettyjä ravintoaineita,siinä missä laihakin,samoin mahassa kasvava vauva,ja liian vähäinen kalorimäärä väsyttää,aiheuttaa huonoa oloa,masennusta,jne..mä olen aina onnistunut raskauden jälkeen vuodessa saamaan normaalipainon,(laihtunut 10-20kg)ihan vaan vauvaa hoitamalla ja ulkoilemalla vauvan kanssa,vaikka ennen raskautta ylipainoa olikin reilummasti.kummasti ne itsestään vaan tippunut,siksi en stressaa nytkään,vaikka ylipainoa on,ja olen raskaana.masennuksen myötä kilot tulleet sitten takaisin,koska ent.avioliittoniani varjosti miehen liiallinen alkoholinkäyttö.
raskausajasta pitää nauttia,eikä vain kytätä kiloja.jos tulee raskausdiabetestä,se eri asia,mutta silloinkin neuvolasta tarkkaillaan äidin ruokavaliota niin,että saa tarvittavat ravintoaineet,mitkä välttämättömät vauvan kehitykselle,ja äidin hyvinvoinnille.
ensisynnyttäjien keski ikä suomessa 28v,joten ei monetkaan ihan nuorena lapsia tee.Painoon vaikuttaa niin paljon eri asiat,toisilla huonompi energiankulutus,masennus,sairaudet,geenit,jne..kaikki eivät vain voi ylipainollensa mitään.ja miks kaikkien ihmisten pitäis olla saman painosia.ongelmia voi tulla,oli laiha tai lihava,sairauksia riittää joka painoluokalle,samoin raskaudessa voi tulla ongelmia,oli laiha,normaalipainoinen tai lihava.
että edellinen kirjoittaja kehumiseksi tuota tarkoitti. Minäkään en nuorimmaista odottaessani laihduttanut, mutta ruokavaliota piti hieman säädellä raskausdiabeteksen takia, sekä se yhdistettynä koko raskausajan kestäneeseen pahoinvointiin aiheuttivat sen, ettei minulla paino noussut ollenkaan.
Viikko synnytyksestä painoin 15 kiloa vähemmän kuin tullessani raskaaksi, joten periaatteessa laihduin raskauden aikana tuon kilomäärän. Vauva painoi syntyessään yli 4 kiloa, joten varmasti on tarvittavan ravintonsa saanut. Ja vauvahan ottaa omansa, se on selvää, suurin haitta raskauden aikaisessa laihduttamisessa on äidin kehossa olevien ympäristömyrkkyjen yms. siirtyminen vauvaan.
Kyllä minustakin sanottiin, että hoikistuin silminnähden odottaessani vauvaa, mutta millään nälkäkuurilla en todellakaan ollut, päinvastoin.
Olet hiukan väärässä joten en voi millään olla oikaisematta. Siis ylipainoisen äidin on mahdollista pudottaa painoa odotusaikana.
On tärkeää jo vauvan takia että äiti liikkuu riittävästi raittiissa ilmassa. Eli kävelyn voi lisätä ohjelmaan. Pitkiä ja rauhallisia lenkkejä jos aiemmin ei ole liikkunu. keskiraskauden jälkeen syke ei saisi nousta yli 150 kun tutkimusten mukaan sikiön hapensaanti heikkenee jonkin verran tämän jälkeen. Tästä ei ole haittaa jos hetkellisesti syke nousee mutta siis ei pitkäkestoisia harjoituksia tällä sykkeellä! Lisäksi venyttely ja hengitysharjoitukset kannattaa lisätä päiväohjelmaan heti alkuraskaudesat. Näin äiti pystyy valmistamaan kehoaan synnytykseen.
Raskauden aikana ravinnon tarve kasvaa vasta viikon 13 jälkeen. Ei ennemmin. Tällöinkin lisäravinnon tarpeen kuittaa yksi voileipä ja lasillinen maitoa. Ei siis todellakaan mitää kahden edestä syömisiä. Kalomäärän voi mitoittaa muutenkin n. 2000-2500 kcal vuorokaudessa. Kovin ylipainoinen odottaja karsii ylimääräistä rasvaa jo tällä määrällä. Vauvan kasvulle on tärkeää että äiti syö monipuolisesti ja terveellisesti. Eli riittävästi kuituja (jos vatsan toiminnankin takia) ruisleipää, kasviksia yms. Hedelmiäkin sopii popsia makeannälkään. Lihaa sopivasti (lautasmalli mieliin) ja rasvaa erittäin maltillisesti. Myös rasvan laatuun kannattaa kiinnittää huomiota. A-vitamiinin saantia on hyvä hiukan rajoittaa. Kannattaa myös muistaa että mikään vitamiinivalmiste ei ole tarpeen jos ravitsemus on riittävän monipuolinen ja terveellinen. Kannattaa tutustua siihen mistä eri vitamiineja on saatavissa. Odotusaikana esimerkiksi foolihapon saantia on syytä lisätä. Sitä löytyy mm. tomaateista.
Siis on ihan puppua väittää että odottava äiti ei saisi laihtua. On äärettömän tärkeää että äidin ravitsemus on terveellinen ja liikkuminen riittävää. Ylipaino on sekä odottajalle että lapselle riski. Kukaan ei ole puhunut mistään nälkäkuureista odotusaikana. Normaali terve ravitsemus ja riittävä vedenjuonti (2litraa päivässä) sekä kevyt liikunta ovat ensisijaisia. Olen nähnyt ylipainoisia naisia jotka ovat synnytyksen jälkeen painaneet jopa 10 kiloa vähemmän kuin ennen raskautumistaan. Kaikki siis johtuen terveellisestä ruokavaliosta ja liikunnasta. Synnytys on huomattavasti helpompaa kun ylipainoa ei ole.
Minusta on kertakaikkisen ärsyttävää lukea ihmisistä jotka selittävät ylipainoaan painavilla luilla, perinnöllisyydellä tai ruumiinrakenteella. Sitten erikseen on vielä nämä jotka käyttävät raskautta tekosyynä. "En voi laihduttaa kun olen raskaana", "lisäksi minulla ei saa olla yhtään stressiä joten mässäilen kaksin käsin. Sitä paitsi syönhän minä kahden edestäkin" Joopaa joo ja seli seli!!
ei se maha kasva suhteessa siihen jo olevaan vaan itseasiassa se ei kasva alkuun monella ollenkaan eli vauva on siellä läskissä piilossa. Tässähän on eroja jotka johtuu ruumiinrakenteetsa, kohdun asennosta jne eli on luikkuja joille maha tulee vasta ihan lopussa esiin ja lihavia joilla se näkyy hetimiten, mutta yleensä ei näy. Toki raskauden edetessä maha alkaa näkyä, mutta se ei välttämättä näytä raskaana olevan mahalta vaan siltä kuin painosi olisi noussut edelleen.
Vaatteet vaikuttaa paljon siihen näkyykö raskaus vai ei. Eli jos lihava tahtoo peittää raskauttaan se kyllä onnistuu todella pitkään ja jos tahtoo esitellä vatsaa se voi olla jopa hankalaa, mutta onnistuu varsinkin jos ei ole kovin vatsakas.
Itsekkin varmaan olet katsellut eri ihmisten läsiä vähän sillä silmällä, että tiedät joidenkin olevan aina sen näköisiä kuin odottaisivat ja toiset näyttää vaan lihavilta. Ilmeisesti itse olen runsas lähinnä etkä niinkään silmiinpistävän lihava joten masu alkaa pömpöttää jossain vaiheessa, mutta ei kovin äkkiä.
Niin ja siihen on syytä varautua henkisesti, että runsaista vatsanpeitteistä huomautellaan toisinaan. Monasti se liittyy kyllä enemmän tutkivan henkilön ammattitaitoon kuin siihen pehmusteen määrään. Yksi lääkäri kun ei saanut selvää edes miten päin vauva on ja kätilö totesi sen samoin tein kun vähän kopeloi. Sama sydänäänien kanssa; joku ei saa kuulumaan ja syyttää läskiä, toinen saa jo varhemmin eli kokenut terkka kuuli sydänäänet jo viikolla 8 ihan normaalisti ja toinen ei vielä viikolla 12.. niin ja sama raskaus! On kivempi kai syyllistää äitiä kuin että myöntää ettei osaa? Onneksi vakkariporukka neuvolassa on ollut ihanaa, mutta ne lomat!
Kyllä minä olen myös huomannut sen, että isoilla ihmisillä vartalon muutokset ovat lievempiä kuin pienillä ja laihoilla. Eli varmasti mahaa ei ulkopuoliset huomaa pitkään aikaan, eikä se lopussakaan yleensä ole mikään järkyttävä, koska maha on suhteessa omaan vartaloosi pienempi kuin laihoilla ihmisillä.
Eli siinä mielessä olet nimen omaan onnellisessa asemassa. Itsekin toivoisin olevani iso ja tukeva raskaana ollessa, enkä tällainen luikku, koska näytän ihan joltain maapallon nielaisseelta hirviöltä :/
kommenteistanne! En tosiaan pelkää vatsan näkymistä ja eittämättä se jossain vaiheessa näkyykin, mutta huolena vain oli tuo vatsan koko raskauden edetessä. Enkä myöskään haluaisi ihan alussa puhua raskaudesta töissä, koska kyseessä on miesvaltainen firma ja jo nyt saan taistella paikasta auringossa ilman, että on "pulla uunissa"...palkka-asioista puhumattakaan.
No ajan saatossahan tuon sitten näkee, miten kroppa kehittyy ja ei kait sitä sentään ihan äärettömiinkään voi venyä, joutuvat muuten vielä nimeämään uuden planeetan mun mukaan ;)