Onko jossain tutkimusta tai arviota miten suuri prosentti sairastuu oltuaan vuosia kosteusvaurio asunnossa/töissä? ja onko tähän joku syy yhteys esim allergiset sairastuu helposti? On kyllä hankala asia sinänsä kun tiedän tapauksen jossa homekämpässä asuttu 20 vuotta ilman mitään oireita ja kun myydään niín seuraava asukas alkaa oireilemaan liki heti (ja asunto oli oikeasti homeessa)? Toinen mikä ihmetyttää on nämä ulkomaat. Etelänmaissa olen ollut hotelleissa jossa haisee ihan selvä home ja kasvustoa näkyy siellä sun täällä? johtuuko että siellä tällaisia ei diagnosoida, onko homeet eri merkkiä vai onko talot niin harvoja että tuuletus pelaa?
paljonko sairastuu %
kiinnostunuttutkija
222601
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
on monella altistuneella jo taustalla tai jokin autoimmuunisairaus.
Jos etelänmaissakin se tuuletus pelais,niin eihän sinne homekasvustoa tulisi.
Homehaittoja on muissakin maissa ja samojen ongelmien kanssa taistellaan.
Erittäin paljon homeongelmia on Belgiassa.
Kattavaa tutkimusta sairastuneista ei ole.
Sairastuneisiin kun luetaan kotona,työssä,koulussa,päiväkodissa tms. sairastuneet.
Valitettavasti sellainen tilastointi puuttuu, koska edes kaikki lääkärit eivät tunnista homesairauksia. Miten he voisivat niistä välittää myöskään rekisteröitävää tietoa.
Työssä altistuneista on varmasti eniten rekisteröityä tietoa, mutta taitaa olla sekin virheellistä.
"Aikaisempi allergisuus
tai atopia 25.4.2007 klo 10.48
on monella altistuneella jo taustalla tai jokin autoimmuunisairaus "
Kerrotko mistä tutkimuksesta tämä tieto on peräisin? Jos sulla on linkkiä tutkimukseen niin laitatko sen myös tänne tiedoksi.
Kuten kirjoitin kattavaa tutkimusta ei ole.
Eri tutkimuksista jotka käsittelevät aihetta olen näitä tietoja kirjannut ylös. Kotimaista kattavaa tutkimusta aiheesta en tiedä tai sitä ei ole, kuten jo kirjoitinkin.
Myös täällä kirjoittelevilla on taustalla jo aikaisempi allergisuus,astma,atopia tai autoimmuunisairaus. Löydät kyllä kunhan luet kaikki tekstit läpi (siis jos siitäkin haluat tietoa)
minä olen lukenut useampia tutkimuksia, joissa on kyllä sanottu että homeesta sairastuminen EI edellytä aikaisempaa allergiaa.
En muista montaa, jolla olisi ollut ennestään astma itseni lisäksi. Useimmat palstalla ovat kai kertoneet olleensa terveitä ennen sairastumista homeesta.
Monella on jo pohjalla jokin allergia tms.
Ei tässä kukaan ole väittänytkään että homealtistuminen edellyttää että on aikaisempi sairaus.
Eikö sillä Nikkolallakin ollut tekstien mukaan jo pohjalla jokin allergia tms?
Käyt nyt niin kuumilla kierroksilla,että sun menee silmät sekaisin ja luet väärin vai onko niin että mielenhallinta pettää
juu ei kain näin ole väitettykään. Eli voi kai ilman allergiaakin sairastua mutta myös toisin päin kaikki allergisetkaan ei sairastu tai saa edes sen kummoisia oireita. Esimerkiksi näissä lahden homekouluissa ei kaikki saaneet oireita. Näin tutkijana näistä tapauksista joku saisi hyvän lopputyön aiheen ja tutkia korreloiko oireilevuus johonkin muuhun ihmisen ominaisuuteen. Esimerkiksi miehet/naiset kummat oireilee enemmän vai oirellaanko yhtäpaljon jne.
allergia olisi se pääasiallinen homeiden aiheuttama ongelma. Homeallergia on harvinainen. Muut homeiden aiheuttamat sairaudet ovat paljon yleisempiä, kuten esim. reuma.
Olen sanonut:
monella altistuneella on jo taustalla allergia,astma,atopia tai jokin autoimmuunisairaus.
En ole sanonut:
että allergia olisi se pääasiallinen homeiden aiheuttama ongelma.
Älä sekoita nyt asioita.
Ja reumahan on juuri mainitsemani autoimmunisairaus.
ja vaikea sitä on hankkiakin jos keskityt minun mielenterveydestäni huolehtimiseen...
Mutta ei hätää, apua tästä:
"oireita esiintyi yhtä paljon atoopikoillakin kuin ei-atoopikoilla"
Homevauriotalon asukkaiden sairastaminen
Lääkärilehti
1995;50(27):2805
Jussi Männistö, Tuula Salmi, Soili Mäkinen-Kiljunen ja Tari Haahtela
Tulokset
Tutkittujen henkilöiden oireet ja löydökset on esitetty taulukossa 2. Niiden lisäksi muutamat potilaat kertoivat asuinympäristöön liittyvinä oireina esiintyvän väsymystä, päänsärkyä ja ihon kuivumista. Kahdeksalla henkilöllä oli astma (14 %), ja vain yhden tauti oli todettu ennen homevauriotaloon muuttoa, kolmen potilaan diagnoosi oli tehty ennen nykyistä tutkimusta ja neljän potilaan astma dia-gnosoitiin tässä tutkimuksessa. Asumisaikana sairastuneet astmapotilaat olivat asuneet homevauriotalossa 4–14 vuotta ennen taudin alkua.
Esiintuotujen oireiden syy-yhteys asuintalon homevaurioihin vaikutti todennäköiseltä tai melko todennäköiseltä 36 henkilöllä 56:sta (taulukko 3). Todennäköiseksi arvioitu syy-yhteys edellytti sopivaa oirekuvaa, oireiden liittymistä asunnossa oleskeluun ja muiden oireilua selittävien tekijöiden (esimerkiksi kotieläin- tai pölypunkkiallergia) puuttumista (14). Kymmenellä tutkitulla joko ei ollut oireita tai ne selittyivät allergialla tai tupakoinnilla. Kymmenen muun potilaan oireet selittyivät suurelta osalta muilla tekijöillä, mutta homealtistuksen osuutta ei voitu sulkea pois. Potilaiden oma arvio oireiden yhteydestä asunnon homevaurioihin oli yleensä pikemmin varovainen kuin yliarvioiva. Tutkimushetkellä todetuilla sisätilojen kosteus- tai näkyvillä homevaurioilla ei ollut selvää yhteyttä potilaiden oireiluun sillä tavalla, että juuri niissä asunnoissa olisi oireiltu enemmän.
Atooppinen ominaisuus (vähintään yksi positiivinen reaktio ihopistokokeessa) oli tutkituista 25:llä (45 %). Atopialla ei ollut selvää yhteyttä oireiden esiintymiseen. IgE-välitteiseen homeallergiaan viittaavat löydökset olivat harvinaisia. Ihopistokokeissa kukaan ei reagoinut tutkittuihin homeisiin. Immunospot-tutkimuksissa potilaiden seerumeista (n = 12) ei voitu osoittaa IgE-luokan vasta-aineita homeisiin materiaalinäytteisiin eikä home-ihotestivalmisteisiin. RAST-tutkimuksissa kolmella potilaalla todettiin lievästi suurentuneita spesifisen IgE:n arvoja (yhden potilaan vasta-aineet Alternariaan olivat 0,4 kU/l, yhden Cladosporiumiin 0,5 kU/l ja yhden Alternariaan 0,4 kU/l ja Cladosporiumiin 0,8 kU/l, viitearvo on < 0,3 kU/l). Sen sijaan IgG-luokan homevasta-aineita todettiin 96 %:lla tutkituista (taulukko 4). Keskimäärin vasta-aineita oli neljään homeeseen, kolmella potilaalla oli vasta-aineita kaikkiin kahdeksaan tutkittuun homeeseen. Hengitystieoireiden esiintyminen ei ollut selvässä yhteydessä todettujen vasta-aineiden määrään.
Pohdinta
Tutkitut 56 asukasta eivät olleet satunnaisotos homevaurioisen kiinteistön asukkaista, vaan oireilun perusteella valikoitunut joukko. Tutkimuksessa ei myöskään ole homeille altistumatonta vertailuaineistoa. Siksi tuloksia on pidettävä suuntaa-antavina ja niihin tulee suhtautua varovaisesti. Potilaiden oirekirjo oli varsin samanlainen kuin aikaisemmissa epidemiologisissa tutkimuksissa. Suurella osalla potilaista oireiden yhteys kodin sisäilma-altisteisiin vaikutti todennäköiseltä eikä homealtistuksen ohella muuta selittävää tekijää löytynyt. Kosteus suosii paitsi homeiden myös pölypunkkien lisääntymistä, mutta pölypunkkiallergia ei selittänyt potilailla kotona esiintyvää oireilua. Pölypunkkimäärityksiä kotipölystä ei tehty, mutta ihopistokokeissa pölypunkille reagoi vain yksi potilas. Niillä asukkailla, joilla ei ollut lemmikkieläimiä, oli yhtä paljon oireita kuin niillä asukkailla, joiden kotona oli jokin lemmikkieläin.
Homealtistuksen ja sairauden välisen syy-yhteyden osoittaminen on suhteellisen ongelmatonta silloin, kun kysymyksessä on selväpiirteinen tauti, jonka syntymekanismi tunnetaan. Näin on laita esimerkiksi homepölykeuhkossa ja homeiden aiheuttamassa allergisessa astmassa, jotka ovat harvinaisia asuinympäristön aiheuttamia sairauksia (15). Asuin- ja työympäristön homealtistuksen yhteys hengitystieoireiluun on sinänsä osoitettu monissa tutkimuksissa. Homevaurioihin liittyviä oireita ja sairauksia ovat nuha, ylähengitysteiden ja silmien ärsytysoireet, päänsärky, hengitystieinfektioiden esiintyminen, yskä, hengityksen vinkuminen ja astma (12,3,4,5,16).
IgE-välitteistä homeallergiaa on epäilty hengitystieoireiden taustaksi (17). Homeallergia todettiin 20–40 %:lta valikoituneita, ympäri vuoden oireilevia varsinaissuomalaisia astmaatikkolapsia (18). Tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että homevauriorakennuksiin liittyvät oireet aiheuttaa yleensä jokin muu mekanismi kuin IgE-välitteinen homeallergia. Tutkittaessa kahden homevaurioisen päiväkodin runsaasti altistuneita työntekijöitä vain yhdeltä potilaalta 23:sta löytyi viitteitä homeallergiasta (16). Amerikkalaisessa lähes 15 000 aikuisen aineistossa hengitystieoireilla oli selvä yhteys kosteusvaurioihin ja homealtistukseen, mutta ei allergioiden esiintymiseen (3). Nyt esitettävässä tutkimuksessa oireita esiintyi yhtä paljon atoopikoilla kuin ei-atoopikoillakin. Vähäisiä viitteitä IgE-välitteisestä homeallergiasta löytyi vain kolmelta potilaalta. Homealtistuksen aiheuttaman sairastumisen mekanismi on siten todennäköisesti muu kuin IgE-välitteinen homeallergia. Homeista erittyvien haihtuvien aineenvaihduntatuotteiden ja mykotoksiinien aiheuttama ärsytys tai myrkkyvaikutukset ovat mahdollisia syitä (19,20,21).
IgG-luokan homevasta-aineiden runsas esiintyminen viittaa altistumiseen kyseisille homeille mutta ei merkitse sairautta. Monia homeita esiintyy normaalisti sekä ulko- että sisäilmassa, ja vasta-aineita tavataan myös terveiltä henkilöiltä, joiden ei tiedetä altistuneen merkittävästi homeille. Väestöpohjaisia tutkimuksia vasta-aineiden esiintymisen yleisyydestä ja niiden ajallisesta tai määrällisestä suhteesta altistumiseen ei vielä ole. Homevasta-aineiden esiintymisen yhteydestä sairauksiin ei myöskään ole tutkimuksia kuin homepölykeuhkosta. Yksilötasolla vasta-aineiden merkityksen tulkinta on vaikeaa, ja se tulisi liittää altistumistietoihin, koska vasta-aineet voivat lisääntyä asunnon, työpaikan tai harrastusten mikrobikontaktien takia. Lisäksi on huomioitava, että yksilölliset tekijät, kuten tupakointi ja atopia, ilmeisesti vaikuttavat IgG-luokan vasta-aineiden muodostumiseen. Vasta-aineiden merkitystä on helpompi arvioida, kun tutkittujen joukko on suuri. Tässä tutkittujen 56 asukkaan vasta-aineprofiili oli kosteusvauriorakennuksissa altistuneille tyypillinen (Markku Seuri, henkilökohtainen tiedonanto). Muutamia vasta-aineita (Phialophora bubakii, Aspergillus fumigatus) esiintyi jopa runsaammin kuin altistuneiden seerumissa keskimäärin. Homevasta-aineiden esiintyminen vaikuttaa karkealta altistumisen mittarilta, vasta-aineiden määrällä ei ollut selvää yhteyttä oireisiin tai löydöksiin. Tämä saattaa johtua tutkittujen valikoitumisesta: oireettomia oli joukossa vain muutama ja asuinympäristön homevaurioita oli kaikilla. IgG-luokan homevasta-ainemäärityksillä on puutteistaan huolimatta merkitystä altistuksen osoittamisessa, mutta tutkimus pitäisi validoida nykyistä paremmin.
Asunnon sisätilojen näkyvillä kosteus- tai homevaurioilla ei ollut selvää yhteyttä sairastamiseen. Altistus syntyi todennäköisesti pääasiasssa näkymättömissä olevista seinä- ja lattiarakenteiden homekasvustoista. Sisäilmanäytteiden sieniviljely on epäherkkä menetelmä homealtistuksen arvioinnissa. Nyt tutkittujen huoneistojen homeitiöpitoisuudet olivat ns. Andersenin menetelmällä kerättyjen ilmanäytteiden perusteella normaalit huolimatta rakenteiden laaja-alaisista homevaurioista. Tulokset riippuvat suuresti näytteenotto- ja analyysimenetelmistä (22,23,24). Kaikkia terveysvaikutuksiltaan merkittäviä mikrobeja ei välttämättä saada osoitetuksi. Homeitiöiden esiintyminen ilmassa vaihtelee suuresti, joten luotettava arvio ilman itiöpitoisuuksista edellyttää toistettuja mittauksia. Asunnon sisäilman sieni-itiöpitoisuus viljelymenetelmällä on tavallisesti alle 2 500 pesäkkeen muodostavaa hiukkasta kuutiometrissä ilmaa sulan maan aikana ja alle 500 pesäkkeen muodostavaa hiukkasta talviaikana (13). Nämä arvot eivät ole terveysperusteisia viitearvoja: niitä pienempi sisäilmanäytteen homeitiöpitoisuus ei sulje pois homeongelmaa (25). Myös mikrobityypityksellä on merkitystä kosteusvaurion olemassaolon arvioinnissa. Esimerkiksi Streptomyces-suvun bakteerien (sädesienten) esiintyminen viittaa kosteusvaurion olemassaoloon (26). Rakennemateriaalinäytteiden sieniviljely tarjoaa mahdollisuuden homevaurion osoittamiseen. Mikäli asunnon rakennemateriaaleissa todetaan homekasvua ja asukkailla on homealtistukseen sopivaa oireilua, ovat saneeraustoimenpiteet tarpeen eikä ilman itiöpitoisuusmittauksia tarvita.
Tässä tutkimuksessa käytetty ilma- ja materiaalinäytteiden elektronimikroskooppinen tutkimus on ollut lähinnä tutkimuskäytössä, mutta saattaa ongelmatapauksissa tarjota viljelyitä herkemmän mittausmenetelmän (27). Nyt tutkituista ilmanäytteistä todettiin elektronimikroskopian avulla normaalia suurempia homeitiöpitoisuuksia useimmista tutkituista asunnoista huolimatta samanaikaisten Andersenin menetelmällä kerättyjen näytteiden normaaleiksi katsottavista viljelytuloksista. Elektronimikroskooppisista homeitiömäärityksistä ei kuitenkaan vielä ole yleisiä viitearvoja. Vertailututkimusten perusteella ilmanäytteistä viljeltyvien mikrobien osuudeksi on on saatu 0,1–20 % elektronimikroskoopilla nähtävistä itiöistä (12,28). Kosteusvaurioituneessa materiaalissa nähdään elektronimikroskoopilla mikrobiston kasvavan itse materiaalissa ja itiö- sekä sienirihmapitoisuus ylittää usein 50–1 000-kertaisesti kosteusvaurioitumattoman materiaalin pitoisuudet.
Homeista erittyvien haihtuvien aineenvaihduntatuotteiden tai mykotoksiinien määritysmenetelmät saattavat tulevaisuudessa tarjota mahdollisuuden homeongelman parempaan osoittamiseen ja kvantitointiin.
Kirjallisuutta
1 Brunekreef B, Dockery DW, Speizer F, Ware JH, Spengler JD, Ferris B. Home dampness and respiratory morbidity in children. Am Rev Respir Dis 1989;140:1363–1367.
2 Platt SD, Martin CJ, Hunt SM, Lewis CW. Damp housing, mould growth, and symptomatic health state. BMJ 1989;298:1673–1678.
3 Dales RE, Burnett R, Zwanenburg H. Adverse health effects among adults exposed to home dampness and molds. Am Rev Respir Dis 1991;143:505–509.
4 Husman T, Koskinen O, Hyvärinen A, Reponen T, Ruuskanen J, Nevalainen A. Respiratory symptoms and infections among residents in dwellings with moisture problems or mold growth. Proceedings of the 6th International Conference on Indoor Air Quality and Climate. Helsinki, Finland. Indoor Air 93, 1993;vol 1:171–174.
5 Jaakkola JJK, Jaakkola N, Ruotsalainen R. Home dampness and molds as determinants of respiratory symptoms and asthma in pre-school children. J Expos Anal Environ Epidemiol 1993;Suppl 1:129–142.
6 Husman T, Partanen P, Nevalainen A. Kosteus- ja homevaurioiden yleisyys. Ympäristö ja terveys 1993;24:514–517.
7 Dhillon M. Current status of mold immunotherapy. Ann All 1991;66:385–392.
8 Ledford DK. Indoor allergens. J Allergy Clin Immunol 1994;94:327–234.
9 Sovijärvi A, Reinikainen K, Poppius H. Nopea dosimetrinen histamiinialtistuskoe keuhkoputkien supistusherkkyyden määrittämiseksi. Suom Lääkäril 1990;45:1766–1770.
10 Mäkinen-Kiljunen S. Banana allergy in patients with an immediate type hypersensitivity to latex: Characterization of cross-reacting antibodies to allergens. J Allergy Clin Immunol 1994;93:990–996.
11 Andersen AA. New sampler for the collection, sizing and enumeration of viable airborne particles. Jour Bact 1958;76:471–484.
12 Heikkilä P, Kotimaa M, Tuomi T, Salmi T, Louhelainen K. Identification and counting of fungal spores by scanning electron microscope. Ann Occup Hyg 1988;32:241–248.
13 Asuntojen kuntoa ja hoitoa koskeva opas. Lääkintöhallitus, Helsinki 1990.
14 Tikkanen J. Potilaan tutkiminen ympäristöperäistä sairautta epäiltäessä. Suom Lääkäril 1995;50:365–367. 15 Park HS, Jung KS, Kim SO, Kim SJ. Hypersensitivity pneumonitis induced by Penicillium expansum in a home environment. Clin Exp Allergy 1994;24:383–385.
16 Kiviranta K, Haahtela T. Kahden päiväkodin kosteusvauriot ja henkilökunnan oireet. Allergiatutkimussäätiön vuosikirja 1994:83–87.
17 Burr ML, Mullins J, Merret TG, Stott NC. Indoor moulds and asthma. J Roy Soc Health 1988;3:99–101.
18 Koivikko A, Viander M, Lannet A. Use of the extended Phadebas RAST panel in the diagnosis of mould allergy. Allergy 1991;46:85–91.
19 Jarvis BB. Mycotoxins and indoor air quality. Kirjassa: Morey PR, Feeley JC, Otten JA, toim. Biological contaminants in indoor environments. Philadelphia: ASTM, 1990:201–214.
20 Karen MH, Cole EC. A review of mycotoxins in indoor air. Journal of Toxicology and Environmental Health 1993;38:183–198.
21 Seltzer JM. Biological contaminants. J Allergy Clin Immunol 1994;94:318–326.
22 Salmi TM, Andersson AM, Pohto-Lahdenperä AH, Salkinoja-Salonen M. Hidden microbial contamination of indoor air: role of sampling techniques, construction materials and health symptoms. Proceedings of the 6th International Conference on Indoor Air Quality and Climate. Indoor Air 93, 1993;vol 6:323–325.
23 Trudeau WL,Fernandez-Caldas E. Identifying and measuring indoor biologic agents. J Allergy Clin Immunol 1994;94:393–400.
24 Verhoeff AP, van Reenen-Hoestra ES, Samson RA, Brunekreef B, van Wijnen JH. Fungal propagues in house dust, I. Comparison of analytic methods and their value as estimators of potential exposure. Allergy 1994;49:533–539.
25 Seuri M, Reponen T, Partanen P ym. Kosteusvauriorakennuksen arviointi on yhteistyötä. Suom Lääkäril 1995;50:361–364.
26 Nevalainen A, Pasanen A-L, Niininen M, Reponen T, Kalliokoski P, Jantunen M. The indoor air quality in Finnish homes with mold problems. Environ Int 1991;17:299–302.
27 Salmi T, Pohto-Lahdenperä A, Andersson M, Salkinoja-Salonen M. Sisäilman laatuun vaikuttavien mikrobien tutkiminen eri menetelmillä. Sisäilmastoseminaari 14.2.1994, SIY Raportti 2,1994;83–88.
28 Pasanen A-L, Kalliokoski P, Pasanen P, Salmi T, Tossavainen A. Fungi carried from farmers' work into farm homes. Am Ind Hyg J 1989;50(12):631–633.
cfu = pesäkkeen muodostava yksikkö (colony forming unit).
Kirjoittajat Jussi Männistö LT, erikoislääkäri HYKS, iho- ja allergiasairaala Tuula Salmi elektronimikroskopisti Mikrosem Oy Soili Mäkinen-Kiljunen FM, sairaalakemisti HYKS, iho- ja allergiasairaala Tari Haahtela dosentti, ylilääkäri HYKS, iho- ja allergiasairaala
Joillekin on pahasti jäänyt nyt levy päälle. Pitkään palsta olikin ilman näitä agressiivisia ja haukkuvia viestejä. Olisiko hoito päättynyt vaiko mitä, mutta ei anneta tapahäirikön häiritä. Jokainen meistä tietää mistä on kyse, joten ei anneta asian sen ihmeemmin häiritä.
Vastaavaa tietoa on minullekin kerrottu, joten yksi yhteen menee tieto. Ja olihan palstalla kysely sairastuneiden kesken ja silloin ainakin suurin osa oli täysin terveitä ei astma, allergia tms. sairaita ennestään. En tiedä mistä hatusta on vedetty "tutkimus" jossa muka toisin väitetään. Nämä on taas näitä "tutkimuksia" joita kukaan ei ole koskaan nähnyt, kuullut tai lukenut ylipäätään mistään. Mutta joku vain "tietää" että näinhän se on, sairaat sairastuu ja terveet pysyy terveinä. Mutta luulottelu, että minä olen turvassa kun minä olen terve, on ihan harhaa. Kuka vain voi sairastua, valitettavasti edes lääkärit eivät tiedä miksi joku sairastuu ja miksi joku toinen ei sairastu.
"Valitettavasti sellainen tilastointi puuttuu, koska edes kaikki lääkärit eivät tunnista homesairauksia."
Kerro mikä sairaus on homesairaus? Siis mitä sairautta lääkärit eivät tunnista?
Mutta minkälaisiin ihmisten ominaisuuksiin luulisit sairaan rakennuksen tuottaman oireilun/sairastumisen tai oireilemattomuuden liittyvän? Miksi ylipäänsä tutkia ihmisten oireilevuutta silloin, kun rakennus tuottaa ilmaan terveydelle vaarallisia mikrobeja ja bakteereita? Kaiken järjen ja moraalin - sekä myös voimassa olevan lainsäädännön - mukaan rakennushan on se, joka pitäisi tutkia, korjata ja/tai purkaa. Eikä pitää ihmisiä siellä tutkimista vaativina kohteina.
Altistuminen kosteusvauriomikrobeille "kasaantuu". Oireilu alkaa ehkä hyvinkin tyypillisesti ensin ärsytysoireilla, joita altistuksen jatkuessa tai uusiutuessa seuraavat infektiot, joista edelleen tilanteen jatkuessa tai pahetessa vakavat ja pysyvät sairaudet. Näiden eri vaiheiden välillä voi olla vuosikausien terveitäkin jaksoja, jos vain välttyy sairastuttavilta olosuhteilta. Käytännössä siis altistuminen ja oireilu voi alkaa jatkuvalla nuhailulla ja muilla ärsytysoireilla lastentarhassa, jotka "mystisesti" loppuvat siirryttäessä sattumoisin terveempään kouluun; kunnes esim. ammattioppilaitoksessa iskee jatkuva infektioiden kierre, joka jälleen valmistumisen jälkeen loppuu; kunnes saa työpaikan jostakin maamme lukuisista kosteusvauriolaitoksista, jossa saakin sitten sairastella kokonaisvaltaisesti outoine keuhko-oireineen, reumoineen, syöpineen, etc.
Jos ihmisten oireilevuutta tietyssä sairaassa rakennuksessa tutkittaisiin joillakin hypoteettisilla ominaisuuskriteereillä, eikö tällöin pitäisi tutkia jokaisen tutkittavan koko elämänhistoria siihen liittyvine rakennuksineen: asunnot, koulut, työpaikat etc? Vaikeaksi menee.
Suomen rakennuskannastahan yli puolessa ja julkisista rakennuksista 85 %:ssa on tutkitusti korjausta vaativa kosteusvaurio. Näissä on vakavuusasteeltaan monenlaisia erilaisia lajicocktaileja, joiden vaikutusta jo sinällään on vaikea ottaa tutkimuksessa huomioon - varsinkin kun nämä rakennukset ja niiden sisältämät myrkyt jätetään tutkimatta tai tutkiminen on puutteellista.
Mitä tulee oletukseen jo valmiiksi allergisten mahdollisesti helpommasta sairastumisesta homeiden vuoksi, niin itse näkisin oman elämänkokemukseni ja -historiani perusteella asian pikemminkin päinvastoin. Altistuminen ympäristösaasteille ja -myrkyille (kuten homemikrobit ja bakteerit) saattaa olla jonkun muun allergian laukaiseva tekijä, eikä päinvastoin. Teollistumisen ja yleisen saastumisen myötä allergiat, astmat ja muut autoimmuunisairaudet ovat nimittäin "hyvinvointiyhteiskunnassamme" lisääntyneet.
"Homesairauksilla" tarkoitetaan tällä palstalla yleensä sairaiden rakennusten tuottamien mikrobien, bakteerien ja hiivojen (kielen yksinkertaistamiseksi = homeet)aiheuttamia terveydellisiä oireita ja sairauksia. Nämä ovat moniaisia, ks. vaikka seuraavista linkeistä mitä kaikkea sairautta/oiretta/oireyhtymää lääkäreiden on tässä maassa vaikea tunnistaa:
http://www.mold-survivor.com/symptoms.html
http://www.moldinspector.com/
http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?q=Homealtistuksesta&ts=1177517487122&sort=&query_session=0000022670&start=0
Homealtistuksesta sairastuminen yli 200 osumaa.
no siinäpä on työsarkaa mutta varmaan jatkossa hyötyä. Vaarallista minusta on myös heitellä
lauseessa reumoineen, syöpineen jne... Näistä pitäisi olla tutkimusta miten paljon esimerkikiksi syöpäriskiä lisää kosteusvauriot ei tuollaista voi heittää lonkalta mustatuntuu periaatteella. Keuhkooireet käsittääkseni on faktoja ja tutkittu mutta edelleen jää ihmeteltäväksi miksi vain murtoosalle näistä muodostotuu vakavampia keuhkosairauksia kun osa ei oireile ollenkaan.
tässä yksi netissä julkaistu, josta selviää myös pitkäaikaissairaudet:
http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2002b5.pdf
Etelässä talot eivät ole umpinaisia. Niissä ei myöskään ole rakenteiden sisällä eristeitä, joissa homeet voisivat muhia silmiltä piilossa. Etelässä eletään suurimman osan vuotta ikkunat auki eikä sisälläkään vietetä aikaa samassa määrin kuin täällä. Talvisin ulko- ja sisäilman väliset suuret lämpötilaerot aiheuttavat kosteuden tiivistymistä rakenteisiin. Sitä ilmiötä ei ole etelässä. Rakentaminen etelässä on paljon yksinkertaisempaa kuin meidän leveysasteillamme. Lisäksi kivitalot ovat siellä yleisempiä.
kun menin töihin erääseen kouluun. Minusta yritettiin tehdä atoopikkoa ja vaikka mitä muutakin, vaikka olin terveenä tullut tuohon rakennukseen. Pystyin lopulta työskentelemään siellä noin vuoden ja nyt joudun välttämään homerakennuksia tarkasti. Astmantyyppinen oireilu on helppo pala, tämän kaltainen oireilu häviää yleensä päivässä. Mutta sitten se viiveellä tuleva; se tulee vasta kolmantena päivänä ja seuraa jo muutaman tunnin oleskelusta homerakennuksessa.
Nyt tiedän koulun olevan yksi monivaurioisista rakennuksista. Se jatkaa edelleen toimintaansa, pieniä korjauksia on tehty.
Sinä siis olet selkeästi sairastunut mutta pystytkö arviomaan kuinka suuri prosentti tuosta koulusta sai selkeästi havaittavia oireita? ja kuinka paljon siellä oli sairaspoissaoloja verrattuna muualle?
En ole nähnyt tarkkaa tietoa niistä %-luviusta joista te puhutte. Sen tiedän, ettei katsota tilannetta vakavana, jos samalla työpaikalla ainoastaan 20 % työntekijöistä oireilevat. Jos luku on 50 % tilanne on todella vakava jo. Käyttäjäkyselyt ovat tärkeä "väline" näissä n.s. taisteluissa, jos on kyse työpaikkaltistuksesta.
työterveys on toiminut lähinnä "naurettavalla" tavalla, vaikka tässä ei tietysti olekaan mitään naurettavaa. Hyvin vaikea antaa mitään lukuja, mutta ainakin kymmenen opettajaa on eriasteisesti sairastunut.Vuosien mittaan joukko on vaihtunut ja kaikkiaan rakennuksessa on kerrallaan noin 35 opettajaa. Ihan hyvä sairastumisprosentti.
Kaikille on annettu antibioottia ja astmapiippu, vaikka kenellekään ei ole voitu diagnosoida astmaa. Lapsilla paljon tulehduksia, mutta heidän hoidostaan en tiedä.
Työsuojelupiiri nosti periaatteessa kätensä pystyyn, sillä vaikka he mittasivat useita kosteusvaurioita, niin vain yhtä paikkaa korjattiin. Itse en pysty oleskelemaan enää tuossa rakennuksessa, jossa on katon vuodot hoidettu siten, että opettajia on neuvottu laittamaan ämpäri vuodon kohdalle. Tätä on tapahtunut ainakin 80-luvulta lähtien.
Jos 30% henkilökunnasta oireilee on syytä huoleen. Se ei kaikissa tapauksessa (valitettavasti) kelpaa päättäjille...
Kertomasi juttua kulostaa varmasti monelle tutulta! Just noin käy monessa tapauksessa. Ei se sinua lohduta, mutta se on totuus.
Käyytäjäkyselyllä voi saada vauhtia asiaan. Jos koulu on kunnan oma, niin kannattaa käydä Teknisessä virastossa pyytämässä kaikki paperit/mittaukset. Se on julkista tietoa, sinun on saatava niitä. Tieto on valttia.
Toinen vaihtoehto, kun on kyse koulusta, on se että vanhemmat ottavat yhteyttä terveystarkastajaan. Hän käy siellä arvioimassa tilannetta, tutkii ja vaatii korjauksia. Lasten vahnemmat voivat myös tehdä läänihallitukselle kantelun sosiaali- ja terveyspuolelle.
Homeitten osuutta atooppisen ihottuman kroonistumiseen ja huonoon hoitovasteeseen ei tunneta. Kolmisenkymmentä vuotta sitten, kun puhdistamattomia homeallergeeneja vielä sai ihonsisäisiin testeihin, noin 80% aikuisista ihoatoopikoista reagoi niihin.
Nykyiset homeuutteet eivät anna juuri koskaan myönteisiä iho- tai verikoetuloksia.
Olisiko syy juuri tuo että atooppisen ihottuman kroonistuminen homeiden vaikutuksesta jää vaille näyttöä nykyisten homeuutteiden vuoksi?