Keskusteluissa mainostetaan usein, että lavoille sopivat kaikki jne. jne. blaa blaa blaa. Todellisuudessa lavoilla vallitsee kehity-tai-kuole trendi. Joko kehityt tanssitaidossasi tai muussa tapauksessa on parempi hakea muita ajanviettotapoja.
Vähän kärjistäen asia on näin. Saahan sitä yrittää rohkaista ja paapoa "sunnuntaitanssijoita" käymään edelleen lavoilla, mutta varsinkin yksin tansseihin tulevan tilanne ei ole lavoilla mitenkään herkullinen, jos taitoa ei löydy. Todellisuus pläjähtää päin pläsiä hyvin nopeasti.
Pitäisi siis lopettaa valehtelu ja myöntää, että tansseissa käymiseen pitää nykyään todella panostaa tanssitaidon osalta. Jättäkää siis vaaleanpunaisten pilvilinnojen maalailu ja tunnustakaa faktat. Lavoilla ei vallitse mikään auvoinen, vaaleanpunainen tasapäinen sosialismi vaan siellä "nopeat" syövät "hitaat". Jotain heikomman tanssitaidon omaavaa saatetaan hakea säälistä muutaman kerran, mutta pitkässä juoksussa heikon tanssitaidon omaava ei lavoilla pärjää.
Realismia siis ennemmin peliin kuin avoista kaikki -sopii-lavoille hapatusta. Tietävät tulokkaat mihin päänsä pistävät ja vältytään turhilta pettymyksiltä.
Vähän kärjistäen asia on näin. Saahan sitä yrittää rohkaista ja paapoa "sunnuntaitanssijoita" käymään edelleen lavoilla, mutta varsinkin yksin tansseihin tulevan tilanne ei ole lavoilla mitenkään herkullinen, jos taitoa ei löydy. Todellisuus pläjähtää päin pläsiä hyvin nopeasti.
Pitäisi siis lopettaa valehtelu ja myöntää, että tansseissa käymiseen pitää nykyään todella panostaa tanssitaidon osalta. Jättäkää siis vaaleanpunaisten pilvilinnojen maalailu ja tunnustakaa faktat. Lavoilla ei vallitse mikään auvoinen, vaaleanpunainen tasapäinen sosialismi vaan siellä "nopeat" syövät "hitaat". Jotain heikomman tanssitaidon omaavaa saatetaan hakea säälistä muutaman kerran, mutta pitkässä juoksussa heikon tanssitaidon omaava ei lavoilla pärjää.
Realismia siis ennemmin peliin kuin avoista kaikki -sopii-lavoille hapatusta. Tietävät tulokkaat mihin päänsä pistävät ja vältytään turhilta pettymyksiltä.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Todellakin vain vähän kärjistäenhän se noin on.
Ravintoloissa toki pärjää vähemmälläkin, mutta kyllä niistäkin on valittava itselle ja omalle tasolle sopivat ja myös oikeat illat sekä esiintyjät (orkesterit lähinnä).
Tuota tekstiä ei kannata muuten yrittää tanssinetin puolelle tarjota. Sielä se ehdottoman tasa-arvon esittäminen todellisena ja olemassaolevana faktana on eräs palvelimen linjan tukevimmista kannatinpylväistä. (Ja sen kiistäminen johtaa lopulliseen ennakkotarkastustuomioon.)
Ymmärrän jossakin määrin, mutta en näe täysin rehellisenä sellaista kantaa, josta seurauksena todellakin on väistämättä niitä ikäviä yllätyksiä ja pahojakin pettymyksiä.
Ihan samalla tavalla kuin jokaisella suomalaisella on mahdollisuus halutessaan kehittää itseään vaikkapa tanssiaiheiseen keskusteluun kirjoittamalla osallistumiseen (loistavasti kaikille tarjolla oleva koulujärjestelmä, jonka syyksi ei todellakaan pidä sälyttää sitä, että joillekin kirjoittaminen ja etenkin välimerkkien käyttö ja yhdyssanojen muodostaminen ovat ylivoimaisen vaikeita), on useimmille tarjolla myös tilaisuuksia tanssitaitonsa kehittämiseen.
Useillakin lavoilla järjestetään ilmaisia (tanssilipun hintaan sisältyviä) opetustuokioita, joten edes rahan puutteeseen on turha vedota.
Lisäksi maa on pullollaan tanssiseuroja, -kouluja ja erimittaisia leirejä kymppitansseista swingiin ja kaikkea siltä väliltä.
Rutina epätasa-arvosta siis on turhaa, jos ei itse ole valmis tekemään asian eteen mitään.
Toki vain oman parin kanssa tanssivien osalta saattaa riittää se, että ymmärtää tanssipaikoilla noudatettavat tavat ja suoranaiset säännötkin (ja ennen kaikkea, että noudattaa myös niitä). Silloin mahtuvat kaikki harrastukseen mukaan, vaikka tasot olisivat kovinkin erilaiset.
Joskus vain on nieltävä myös se, että esimerkiksi lattareita tai r'n's-tansseja edellyttämää musiikkia soitettaessa voi parketti olla suosituimmissa paikoissa niin täynnä, ettei vaihtoaskelin tai muuten yleisestä linjasta poikkeavalla tavalla niitä mahdu ulkokehällä kiertämään.
Pitää ymmärtää ja havaita se, että eiväthän vastaavasti jivettäjätkään lähde vaikkapa hitaiden valssien tai tangojen aikana valtaamaan tanssilattiaa kädenalituksin. Miksi siis vakaasti sarallaan askeltavat eivät voisi hyväksyä samalla tavalla faktoja ja toimia niiden mukaisesti?
P.S. Edes tuo kurssittautumisen puutekaan ei ole estänyt useita varsin mainioiksi tanssijoiksi tunnustettuja sellaisiksi kehittymästä.
Kun aistit ja motoriikka toimivat, saa ihan käytännössä tanssimalla ja muiden menosta vinkkejä poimimalla varsin paljon aikaan.
Useimmilla tuo reitti ei tosin tuota tuloksia, koska se vaatii erityisiä luontaisia, tanssillisia ominaisuuksia ja sen lisäksi rohkeutta ottaa kontaktia konkareihin.
Tuohan taas onnistuu pääasiassa vain nuorehkoilta naisilta tai sitten joiltakin erittäin harvinaislaatuisilta (melkeinpä voisi sanoa: uhanalaisen lajin edustajilta) nuorilta miehiltä myös, mutta heiltäkin vain lyhyen ajan uran alussa, sillä kurssittautumisen tarve on viejän osassa oleville miehille kuitenkin pakottavampi.
Lava/seura/swinqtanssit ovat nykyään keski-ikäisten naisten liikunnallinen harrastus. Kun tämän pitää mielessä niin hyvin menee.
Turhaa on yrittää elätellä mielikuvaa vanhoista romanttisista lavatansseista. Nyt laitetaan verkkarit jalkaan, t-paita päälle ja lenkkarit jalkaan, lasketaan suorituksia ja jaetaan muut tanssijat eri tasohin. Joku kuvittelee vielä ihan oikeasti tulevansa huvitilaisuuteen ja maksaa siitä ilosta 15 euroa.
Nuoret naiset vielä pääsee touhuun hyvin mukaan, varsinkin jos ovat nättejä. Jos paikalle eksyy nuori mies joka ei tiedä pelin henkeä niin sääliksi käy. Yli nelikymppisten naisten ei kannata vakavissaan enää edes harkita harrastuksen aloittamista ellei ole vakiparia valmiina. Keski-ikäisillä miehillä voi olla vielä tsäänssiä kunhan ymmärtää rajoitteensa ja pysyy muutenkin ruodussa. Niitä 40 naisia kun rivissä riittää.
Tolppa-paavo: "Lava/seura/swinqtanssit ovat nykyään keski-ikäisten naisten liikunnallinen harrastus. Kun tämän pitää mielessä niin hyvin menee."Lava/seura/swinqtanssit ovat nykyään keski-ikäisten naisten liikunnallinen harrastus. Kun tämän pitää mielessä niin hyvin menee."
Lienetkin liikkunut vallan muilla mestoilla kuin näillä Etelä-Suomen parhailla parketeilla.
Täällä nimittäin (ja ainakin Jyväskylän sekä Oulun seutuvilla lisäksi), löytyy melko suuria ja edustavia alle nelikymppisesiintymiä ainakin yli kymmeneltä lavalta ja muutamat "oikeat" tanssiravintolat päälle.
Pääosa toki noista on naisia, kuten kaiken kaikkiaankin tanssiharrastuksen piirissä niitä naisia on enemmistö kaikissakin ikäluokissa.
Hiukan lirvahtaa pieleen tämäkin: "Nyt laitetaan verkkarit jalkaan, t-paita päälle ja lenkkarit jalkaan, lasketaan suorituksia ja jaetaan muut tanssijat eri tasohin. Joku kuvittelee vielä ihan oikeasti tulevansa huvitilaisuuteen ja maksaa siitä ilosta 15 euroa."
Verkkareissa ei juuri sen paremmin naisia kuin miehiäkään tanssipaikoilla näy (treenit erikseen tietysti). Sensijaan kylläkin vaatetus on harrastuksen vaatimusten mukaisesti tanssillisen mallista sekä kevyttä ja hengittävää materiaalia, kuten liikunnallisissa lajeissa pitääkin.
Tasot ovat todellisuutta kaikissa harrastusmuodoissa.
Tanssi, jos mikä on puhtaasti huvia ja nautintoa tuottava harrastus. Kokeile joskus!
Osaamattomalle se tietysti on tuskaa, mutta oppia on tarjolla viljalti.
Noita 15 euron paikkoja on onneksi vielä hyvin vähän. Itse en ainakaan ole sellaiseen vielä joutunut turvautumaan.
Ikä ei ole este aloittamiselle. Itsekin olin jo täyttänyt 50 vuotta aloittaessani. Sen ikäisiä ja vanhempiakin naisia löytyy myös alkeiskursseilta nykyisin, kuten löytyi silloinkin.
Mitkähän ne ovat ne rajoitteet, jotka keski-ikäisen miehen tulisi muistaa?
Millä tavalla siinä ruodussa pitäisi pysyä ja miksi?
"Keski-ikäisillä miehillä voi olla vielä tsäänssiä kunhan ymmärtää rajoitteensa ja pysyy muutenkin ruodussa. Niitä 40 naisia kun rivissä riittää. "
Kaikki tietävät kelle tämä oli osoitettu ?
vähän kärjistetty juttu niinkuin Truekin totesi.
Eikä tota loppua ollu erikseen kellekään osoitettu. Sitä vaan tarkotin, ettei se vanhan ihmisen motoriikka ja liikkuvuus enää ole kakskymppisen tasolla vaikka siltä itsestä vielä tuntuskin ja pikkutytöt tanssii mieluummin pikkupoikien kun isomahaisten kaljupäisten setien kanssa.
Ja se palaute kyllä tulee sitten aikanaan epäsuorasti sieltä naistenrivistä. Että parempi vaan tanssia niitten oman tasosten kassa.
Kyllähän ne vanhat tanssijat oli niitä taitavimpia tanssijoita jo kymmeniä vuosia sitten. Tanssikilometrit sen taidon kasvatti eikä mikään muu. Tanssin alkeet opittiin jo noin kymmenvuotiaina ja viisitoistavuotiaina alettiin käymään lavoilla julkisesti - sitä ennen salaa lukemattomia kertoja. Tanssikausi jatkui siihen saakka kun löytyi elämänkumppani, ja siinä vaiheessa jäätiin lavoilta pois. Vain pieni murto-osa jatkoi tanssimista pariutumisen jälkeen ja näistä kehittyi ne taitavat tanssijat. Ei mikään ihme, että kovin suuria eroja tanssitaidoissa ei ollut. Oli sentään muutamia fuskujiven taitajia.
Nykyisin aloittelevia on käytännössä kaikissa ikäluokissa. Tanssimassa käydään myös ainoastaan tanssimisen takia. Jo nykyisestä tavasta aloittaa tanssiminen kovin eri-ikäisinä seuraa se että tanssijoiden taso vaihtelee myös suuresti. Joukossa on runsaasti kymmeniä vuosia tanssineita ja aloittelijoita. Myös jatkuvasti kursseilla kävijöitä on runsaasti ja sellaisia jotka eivät ole olleet ainoallakaan kurssilla. Ei siis mikään ihme että aloittelijoille voi olla kova paikka aloittaa tanssin harrastaminen. Harrastamista tanssi nykyisin kuitenkin ensisijaisesti on ja muut tavoitteet tulee oheisena.
On luonnollista kun tanssitaan kymmeniä vuosia, niin tanssitaito jo luonnostaan kehittyy huimasti pidemmälle kuin verrattuna siihen aikaan kun tanssittiin kolmesta viiteen vuotta ja pariuduttua tanssiminen lopetettiin tarpeettomana. Kolmekymppinen tavallisella tanssilavalla oli jo vanhus.
Toki kaljupäisten kiitoratojakin oli ja näissä paikoissa tanssitaito oli aika korkealla tasolla. Olihan näiden paikkojen tanssijat niitä aktiivisimpia tanssin harrastajia ja tanssikilometrien myötä myös taito oli kehittynyt huippuunsa. Myös monasti nuoret menivät näihin paikkoihin oppia hakemaan.
Kyllähän jokainen lavalla kuin lavalla käynyt näkee, miten paljon alle 40-vuotiaita on paikalla. Ei paljoa. Toiseksi jokainen vaikka eteläsuomalaisissa tanssiseuroissa harjoittelemassa käynyt tietää, kuinka paljon on todellisuudessa alle 40-vuotiaita oppilaiden joukossa. Ei paljoa.
Vertaa tätä esimerkiksi diskojen ja yökerhojen todellisuuteen, niin ymmärrät, ettei lavatanssiminen ole mikään nuorison (alle 40-vuotiaiden) suosima harrastuslaji.
...ole nähnyt tarpeelliseksi käydä diskoissa asiaan tutustumassa.
Se kuitenkin on selvää, että niistä useimmat ovat valtavan paljon pienempiä pinta-alaltaan kuin suosituimmat tanssilavat, joihin mahtuu kerralla hyvin tanssimaan 500-1500 ihmistä.
En myöskään mene mitään sanomaan syrjäisemmistä pikkulavoista tai seurantaloista (tms.). Sensijaan tiedän hyvin tilanteen vaikkapa seuraavissa: Järvenpään tanssikeskus, Satulinna, Ruusulinna, Viihdekeskus, Kisaranta, Pavi, Mäntsälän lava, Kapakanmäki, Riutanharju, Kolmilammi ja Särkkä.
Noissa käy hyvinkin paljon alle neljäkymmenvuotiaita (ainakin silloin, kun esiintymässä eivät ole Souvarit tai Tulipunaruusut, nimettömistä haitaripartioista puhumattakaan).
Käypä itse toteamassa tilanne vaikkapa 28.4. Riutanharjulla tai 30.4. Satulinnassa!
Ravintoloistakin esimerkiksi Tulisuudelman tiistaitansseissa löytyy sopivien esiintyjien (Finlanders, Tommys, Syke, FBI Beat jne.) iltoina huomattavan suuri joukko noita nuoriksi laskemiasia tanssijoita.
Sama koskee monta muutakin tanssiravintolaa, vaikka eivät niissä olosuhteet lavojen tasolle tanssijan kannalta ylläkään.
Ei tilanne siitä mihinkään muutu, että toisilla suosituimmilla lavoilla on enemmän nuoria, kuin vähemmän suosituilla.
Nuorten (alle 40 v.) määrä on suhteellisen pieni näillä suosituilla lavoillakin. Ei voi puhua kovin suuresta prosentuaalisesta määrästä.
Menetpä mihin tahansa yökerhoon tai diskoon, niin takuulla nuorten (alle 40 v.) määrä on moninkertainen verrattuna mihin tahansa lavaan, milloin tahansa, minkä tahansa lavaesiintyjän esiintyessä.
...tutustumaan tilanteeseen esimerkkeinä mainitsemissani paikoissa. Saatat yllättyä.
Vaikkapa Järvenpään tanssikeskuksessa perjantaisin ja lauantaisin (ja joskus jopa sunnuntainakin) oli koko sen ensimmäisen toimintakauden ajan noita alle 40-vuotiaita aina vähintään neljännes, usein jopa puolet koko paikallaolijoiden määrästä.
Nyt on siis elämäsi tilaisus käydä korjaamassa käsityksesi lauantaina Riutanharjulla ja maanantaina Satulinnassa.
Olettamalla voi päästä hyvinkin vääriin käsityksiin, ellei ole käytännön kokemusta kyseisistä asioista.
Väittäisin kyllä, että alle 40-vuotiaita on suurten lavojen talvikauden tansseissa jopa enemmistö. Kesäisin ja pienillä lavoilla tilanne on toinen.
Nythän vitsin murjaisit! Lavatanssi voi hyvin, kun nuoria on pilvin pimein suosituilla lavoilla!
Ei todellakaan pidä paikkaansa! Tästä oli taannoin hyvä esimerkki Järvenpäässä, jossa lauantai-iltana esiintyi Eija Kantola. Samaan aikaan oli FBI-Beat Ruusulinnassa.
No, paljonko oli nuoria Jäkessä tuolloin? Ei paljoa mitään. Vanhoja kyllä riitti. Näin tämä vaan on, että ei nuoria riitä joka lavalle pilvin pimein, vaikka lavat olisivat muuten suosittuja ja esiintyjät myös.
Rajat tulevat aika äkkiä vastaan, jos useampi suosittu esiintyjä esiintyy kahdella suhteellisen lähekkäisellä suositulla lavalla.
Nuorison määrä ei todellakaan ole lavatanssijoiden keskuudessa mikään päätähuimaavan suuri.
Tutustumaan vaikka paikkakuntasi Onnelan ikärakenteeseen. Saman voit tehdä myös esimerkiksi Helsingissä, jossa on myös Lux ja Kaarle XII.
Kerro sitten meille tietämättömille, missä ne nuoret todellisuudessa iltaansa viettävät.
Nyt on menneet nuo ainekset ja asiat sekaisin.
Ei kai kukaan ole sellaista yrittänytkään väittää, että nuorison enemmistö viettäisi vapaa-aikaansa tanssilavoilla.
Se enemmistö ei tanssi lainkaan (kuten ei tanssi vanhemmastakaan väestä valtaosa).
Se väite, johon minä väitin vastaan oli sellainen, että nuoria (alle 40-vuotiaita) on lavoilla aivan mahdottoman vähän. Sehän taas ei pidä paikkaansa -ainakaan isoimmilla ja suosituimmilla lavoilla.
Ei tulisi mieleenkään lähteä Onneloihin tai Komeettoihin tms. iltojani pilaamaan vain siksi, että saisin omakohtaisen havainnon siitä, että niissä viettää aikaansa bilettäen valtava joukko käytännössä tanssitaodotonta väkeä. Sen tiedän kyllä muutenkin.
Ota huomioon että True käy noissa tansseissa missä nuoria käy enemmän. Kyllä noi tanssipaikat muuten on aika humppahelvettejä joissa keski-ikä on kyllä lähempänä kuutta kuin neljääkymmentä.
Totta varmaan, että yökerhoissa ja diskoissa keski-ikä on alempi kuin tanssilavoilla. Kuitenkin 30-40-vuotiaita on monilla lavoilla aika runsaasti ja ovat innokkaita tanssijoita. Aivan beibien, alle 25-vuotiaiden keskuudessa, lavatanssi ei ole mitenkään kovin yleistä, vaikka innokkaita harrastajia tästäkin ikäryhmästä löytyy.
Lavatanssin harrastus on minun havaintojeni mukaan etupäässä nuorten keski-ikäisten, 35-45-vuotiaiden, harrastus.
"Lavatanssin harrastus on minun havaintojeni mukaan etupäässä nuorten keski-ikäisten, 35-45-vuotiaiden, harrastus."
Kyllä tuo on harhaa useimmilla lavoilla. Tuollainen tilanne vallitsee lähinnä vain jonkun vetävän esiintyjän, kuten Finlanders esiintyessä jollain suositulla lavalla.
Itse nostaisin keskimääräisen iän huomattavasti korkeammalle ainakin 45 - 60 v.
Tavis-t: "Itse nostaisin keskimääräisen iän huomattavasti korkeammalle ainakin 45 - 60 v."
Tämähän on vapaa maa, ja sanakin on vapaa.
Sensijaan tuo väittämäsi vaikuttaa melkoisen oudolta sen valossa, mitä täällä eteläisessä osassa maata on havaittavissa jokaisena tanssi-iltana. Sunnuntai-illat monasti ovat muusta linjasta poikkeavia, mutta eivät nekään läheskään aina. (Esimerkkeinä toimivista ja nuoria vetävistä sunnuntaipaikoista vaikkapa Kolmilammi, Järvenpää, Tirva ja Tölli)
Ihmettelenkin, millaisista paikoista olet vakaumuksesi käynyt keräämässä.
Toki noita pieniä ja syrjäisiä lavoja ja erilaisia seuran/työväen/palokunnantalojakin on valtakunnan periferioissa ja muutama ihan kaupungeissakin, mutta niiden volyymi verrattuna isoihin ja suosittuihin lavoihin ja tanssitaloihin on silti aika vähäinen.
Moni suurimmista lavoista sitäpaitsi pitää tansseja useanakin päivänä viikossa, kun taas nuo pienet eivät kaikki edes välttämättä viikoittainkaan. Kerran kesässä-lavojakin on niemennokissa melko monta. Niissä voi olla jakauma tuota luokkaa, mutta ei niitä oikein tanssipaikoiksi voi sanoa, kuten ei sitä väkeäkään, joka siellä kerran vuodessa käy, juuri tanssijoiksi voi nimittää.
P.S. Niitä vetäviä esiintyjiä on aika paljon. Tässä muutamia Finlandersin lisäksi (ei missään järjestyksessä): Syke, Myrskylyhty, Jetsetters, Yölintu (ikävä kyllä!), Fernet, Varjokuva, Taivaanrannanmaalarit, Markus Sextetti, Taikakuu, Pekkaniskan Pojat, Martti Metsäkedon orkesteri, Mattilan siskokset orkestereineen, kuten myös Saska Helmikallio (kulloisenkin yhtyeensä kanssa -nyt kai Avec), Diesel, Omega, FBI Beat, Tommys. Jopa Turun kauhukaksoset Matti&Töppö vetävät käsittämättömän nuorta väkeä paikalle. Lisääkin olisi, mutta en jaksa enää luetella.
Lopeta se eläkeläistansseissa ramppaaminen ja vaihda lavaa, hyvä mies!
Esim. Pesäkallio ja Satulinna eivät tunnu koskaan vetävän nuoria sisään, oli esiintyjänä sitten kuka tahansa, tämä tietty vain minun kokemus. Toisin on esim. JäKe tai Ruusulinna.
Suuret lavat, jotka kerää porukkaa isolta alueelta (esim. Riutta) ovat yleisesti ottaen hyviä jos nuorempien kanssa haluaa tanssia. Esiintyjällä ei silloin niin hirveästi väliä.
Talvisaikaan nuoria vähemmän, kesällä enemmän, ero on todella selkeä. Ilmeisesti tanssia harrastamattomatkin uskaltautuvat (ainakin kerran) kesällä tansseihin, hyvä edes näin!
Esiintyjähän sen porukan määrän ja laadun ratkaisee. On varmasti paljon sellaisia iltoja, jolloin jossakin tietyssä paikassa on vähemmän alle 40-vuotiaita, mutta jos tarkastellaan vaikkapa kokonaista talvikautta, niin kyllä heitä on monella suositulla lavalla enemmistö. Sen sijaan oikeita nuoria, eli alle 20-vuotiaita (tai edes alle 25-vuotiaita) ei valtavan paljon näy lavoilla.
Yksikään tansilava ei ole tarjolla käytettäväksi tuolla menttaliteetilla. Kehity ta kuole!
Siis ne "kehittyjät" jotka pelkää "kuolemaa" ja kehittää itseään sen ajatuksen ruoskimana eivät tosiaan riitä pitämään yhtään tanssilavaa pystyssä siten että heillä olisi se "kehittymispaikka".
Kun ja jos ne "kuolevat" ei kehittyjät jää pois niin parketille suuntaa ne 20-50 tuotannollistekohokkaat suorittaja kehityksen nimissä ja lavan tuotto on 200-500€ ja sillä yö eikä päivälintukaan soita montaa iltaa.
Realismia on se että, tansipaikka missä innostunutkin harrastaja voi ja pääsee tekemään suoritustaan on puhtaasti kiinni siitä väestä jotka siellä käy ilman positiivista tai negatiivista ahdistusta suorittaa yhtään enemää kuin se itsestä tuntuu hyvältä,, osaamisenkin suhteen.
Tällä en tarkoita sitä etten suosisi tanssin kehittävää ja innokasta toimintaa kurssien ym muodossa vaan päin vastoin kannustan kyllä ehdottomasti kehittämään taitojaan ja monihan näkeekin asian järkevästi eikä olekkaan valloittamassa kaikkia tanssitaitoisia ja siten mittaa oikeutustaan parketin käyttöön.
Realisimia on koko totuuden näkeminen.
Putkinäköni ei oikein riittänyt kirjoituksesi sisällön ymmärtämiseen.
on putkinäköä! kirjoitti: "Kun ja jos ne "kuolevat" ei kehittyjät jää pois niin parketille suuntaa ne 20-50 tuotannollistekohokkaat suorittaja kehityksen nimissä ja lavan tuotto on 200-500€ ja sillä yö eikä päivälintukaan soita montaa iltaa."
Ne lavat, oissa ei tuon enempää itseään kehittäviä tanssijoita käy, kuolisivat joka tapauksessa, elleivät jo ajat sitten ole kuolleetkin.
Kyllä se tälläkin sektorilla kehitys kulkee suuria yksiköitä kohden, kuten on kauan tehnyt mm. maataloudessa ja teollisuudessa.
Toissatalvenakohan se oli, kun parin pks:n tanssiravintolan päälliköitä haastateltiin televisiossa (Wanhan tanssikellari ja Tulisuudelma). Silloin molemmat tarjosivat asiakaskunnan yhden illan minimääräksi viittä sataa. Sen vähemmällä ei kuulemma tule toimeen.
No, aika moni näkyy kyllä vähemmälläkin jollakin tavoin pystyssä pysyvän. Sedu Koskinen kuitenkin on jo kauan näyttänyt mallia siitä, millainen on "tanssiteollisuuslaitoksen" konsepti tässä maassa.
Lavoilla myös isot pärjäävät. Niissä on illasta toiseen 600-1600 asiakasta. Noista vähintään 100-300 on niitä itseään tanssijoina kehittäviä.
Jokainen sitäpaitsi tuo taloon enemmän kuin vain sen esimerkkisi mukaisen 10 euroa. Jo pääsylippu maksaa (alennuksista riippuen) 8-14 e. Narikka siihen päälle 1 e. Virvokkeita kahviosta tai baarista ottaa aktiiviharrastajakin. Siihen mennee n. 5-10 e.
Yhteensä siis jopa 25 e/asiakas. Sata itseään kehittävää tanssijaa jo siis tuo keskimäärin 1 400 - 2 500 e/ilta.
Eivätkä ne muut sitäpaitsi minnekään sieltä katoa. Turha pelko.
...ajatuksesi oli siis kai, että harrastajat eli nämä "kehittäjät" eivät pystyisi pitämään nykyistä määrää lavoja taloudellisesti pystyssä...
Lavoja pysyy pystyssä sen verran kuin pysyy. Trendi on joka tapauksessa se, että tanssitaito kasvaa vähän paikassa kuin paikassa. Jos itsellä tanssitaito on heikko, voi olla antoisampaa siirtyä toiseen harrastukseen tai vaihtoehtoisesti pyrkiä kehittämään tanssitaitoaan.
Minun puolestani lavoilla saavat käydä kaikki ikään, rotuun, sukupuoleen, tukanväriin tai tanssitaitoon katsomatta. Se olisi jopa enemmän kuin suotavaa. Mitään ruusuisia elämyksiä en välttämättä kuitenkaan lupaa, jos tanssitaitoa ei liiemmin ole tai jos sitä ei pyri kehittämään.
Tämä ei tarkoita sitä, että aloittelijoita kohdeltaisiin jotenkin huonosti. Jos heillä on intoa asiaan, he pääsevät piireihin hyvinkin nopeasti. Mutta jos intoa kehittymiseen ei ole, kannattaa ehkä ruveta keräämään mieluummin vaikka postimerkkejä.
Tanssipaikoilla jyvät seulotaan akanoista aika lailla sääliä tuntematta. Tanssipaikat ovat kaukana siitä heikompia säälivästä holhousyhteiskunnasta, jollaisena niitä joskus näkee markkinoitavan. Säälin sijasta siellä voi saadakin kuvainnollisesti turpaan.
Että tervetuloa vaan lavoille, mutta oikealla asenteella...
Ei tanssissa mitään mullistavaa ole tapahtunut. Se mitä tehdään tehdään vain hiukan näyttävämmin ja pitemmillä askelilla. Se ei vaadi edes mitään taituruutta vaan kokemusta.
Suomalaiseen tanssiperinteeseen kun kuuluu tanssia kaikkien kanssa, niin mitään erityisiä kuvioita suomalaiseen tanssiin ei kovin helposti saa edes sijoitettua. Yhtäkään kuviota en pysty nimeämään joka olisi yleistynyt viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana mihinkään tanssilajiin.
Yksinkertainen perustanssi on myös kaikkein helpommalla tavalla saatavissa näyttämään hyvinkin näyttävältä. Monimutkaisempia kuvioita moni ei edes huomaa, kun ne ovat usein aika pienimuotoisia. Yksinkertaiseen perustanssiin on helppo tanssia pitkiä askelia ja laajoja kaaria ja se onnistuu lähes kaikkien vähänkään kokeneiden vietävien kanssa. Tanssin ulkoisen muodon kehittyminen näyttäväksi ei suinkaan tarkoita sitä, että tanssittaisiin jotain monimutkaisia ja vaikeita kuvioita - vaan päin vastoin helpoista perujutuista on kysymys.
Swingtanssien osalta tilanne on aivan sama. Näyttävinä perustansseina nekin tanssitaan. Harvoin niissäkään näkee mitään erikoisempia kuvioita. Muutamat peruaskelluksesta poikkeavat kuviot opetellaan jo peruskursseilla ja nekin hallitsee lähes kaikki aloittelijatkin. Eli se näyttävyys perustuu swingeissäkin perustanssin näyttävyyteen.
Ja lattareissa suomalaiset ovat aivan alkutekijöissä. Näyttävyys ja taituruus ovat kaukana tulevaisuudessa.
Suomalaisilla tanssilavoilla tanssitaan sitä vanhaa tanssia vain hiukan paremmin ja näyttävämmin kuin kymmeniä vuosia sitten.
Tanssi kyllä näyttää paljon vaikeammalta kuin mitä se itse asiassa on, mutta näennäinen vaikeus on vain visuaalinen harha.
Nimen omaan oikealla asenteella siellä pitäisi olla eikä uholla. Ei kai se tanssipaikka ole mikään jokotai ympäristö? Eli rahat tai henki?!
Myös tuskin kaikki tansipaikalla kävijät ovat täysin riippuvaisia siitä mitä sinä yksin ajattelet tansiasenteesta kai ne pärjää tanseissa aivan hyvin vaikka yksi yksilö ei heitä haekaan tai ei ole haettavissa,, korkean osaamisensa vuoksi.
eli tosi on että, suuntaus on tuo mutta ei välttämättä tanssin eduksi vaan sen "suuruustanssiteollisuudeneduksi"
Sillä joka paikassa Suomessa mikäli on 1600 henk, väkeä on porukka noin 0-300 km alueelta että joukko on saatu kasaan.
Kolhoosi on kolhoosi ja ei toimi kun pakosta ja entisessä NL :ssa.
"Tanssi kyllä näyttää paljon vaikeammalta kuin mitä se itse asiassa on, mutta näennäinen vaikeus on vain visuaalinen harha."
Tämän voi kääntää myös toisin päin: kaikki mikä näyttää päällisin puolin yksinkertaiselta, helpolta ja vaivattomalta (vaikkapa se kunkin tanssin perusaskel), on todellisuudessa tuhansien tuntien harjoituksen tulos. Helppous on visuaalinen harha.
Kaikki on helppoa, kun sen osaa.
"Suomalaisilla tanssilavoilla tanssitaan sitä vanhaa tanssia vain hiukan paremmin ja näyttävämmin kuin kymmeniä vuosia sitten."
Tästä olen eri mieltä. Minulla on henk.koht. kokemus tanssin kehityksestä reilulta kymmeneltä vuodelta. Jos olisin jäänyt sille taitotasolle, millä olin esim. kahdeksan vuotta sitten (mielestäni ihan kohtuu hyvänä tanssijana), jäisin tänä päivänä auttamattomasti taitoineni jalkoihin lavoilla.
En väitä, että taitotaso nykyään on mikään huima, missään lajissa. Kuitenkin taitotaso ja lajien monipuolisuus ja yleisyys ovat lisääntyneet kymmenessä vuodessa huomattavasti. Mielestäni muutos on ollut huomattava, jos sitä vertaa siihen, että laajan massan muutos on yleensä aika hidas prosessi.
Kymmenen vuoden takainen kohtuu hyväkin tanssitaito riittää nykyään monessa tapauksessa/paikassa pelkkään seinäruusuiluun tai tolppien nojailuun. Taka-Hikiän kesälavalla sillä voi vielä pärjätä.
Olet oikeassa. Mutta nykyisin suuri osa tanssijoista on myös tanssinut kymmeniä vuosia ja se myös näkyy tanssin näyttävyytenä ja myöskin helppoutena. Kun aloittelin tanssimista perisenkymmentä vuotta sitten, niin silloin mukana olleista suuri osa on edelleenkin mukana. Tämä ei voi olla näkymättä tanssin näyttävyyden lisääntymisenä. Myös tanssin opetusta on tarjolla nykyisin moninkertaiset määrät verrattuna siihen kun aloitin.
Periteisestihän oli tapana tanssia vain niin kauan, että elämänkumppani löytyi. Käytännössä muutaman vuoden. Nykyisin tanssi on enemmän harrastus ja sitä jatketaan usein läpi elämän, käytännössä siis kymmeniä vuosia. Ei mikään yllätys, että tanssi on nykyisin vauhdikasta ja näyttävän näköistä - ja myös helpon näköistä.
Kaikki on helppoa, kun sen osaa. Olisikin suuri ihme, jos tanssi ei olisi kehittynyt helpoksi ja näyttäväksi kymmenien vuosien tanssimisen seurauksena.
Totta. Kuitenkin mielestäni näiden kymmeniä vuosia tanssineiden rinnalla on erityisen nopeasti nousseet esille nuoret/nuorehkot alan harrastajat. Näillä intohimo tanssimiseen ja treenaamiseen on monesti aivan toista luokkaa kuin vanhoilla konkareilla. Moni alle viisi vuotta tanssinut on mennyt heittämällä monen konkarin ohi vähemmän tanssiin paneutuneista puhumattakaan.
Kuten totesit, tanssin aloittamisen lähtökohdat ja motiivit ovat osittain toiset kuin ennen. Nämä uudet motiivit ovat osaltaan kiihdyttäneet taitotason nousua. Tämä väistämättä näkyy lavoilla.
Kommentissasi tuleekin esille juuri se jota olen yrittänyt tuoda esille. Jo tanssivuodet nostaa tanssitasoa melkoisesti jos vain on kiinnostusta tanssinsa kehittämiseen. Ehkä voisin lainaamaasi tekstiä muuttaa hiukan - vaikkapa muotoon;
"Suomalaisilla tanssilavoilla tanssitaan sitä vanhaa tanssia vain PALJON paremmin ja näyttävämmin kuin kymmeniä vuosia sitten".
Taitotaso on kehittynyt reilusti, mutta perinteisiä tansseja tanssitaan kuitenkin käytännössä niillä perinteisillä peruskuvioilla. Oleellisin ero käsitykseni mukaan on askelluksen varioinnin lisääntyminen. Mitään kuviohurjastelua suomalainen lavatanssi ei edelleenkään ole.
Swingeissä on kehitytty ehkäpä kaikkein eniten, mutta nekin tanssitaan perusaskelluksella muutamaa poikkeuskuviota lukuun ottamatta. Swingeissäkin näkyy suomalainen tanssiperinne siitä, että kuviot ovat sellaisia, joita voi tanssia kaikkien kanssa, eli perustuvat vapaaseen vientiin ja seuraamiseen.
Olen edelleenkin sitä mieltä, että suomalainen lavatanssi kaikissa muodoissaan on helppoa perustanssia ja se taito näkyy ensisijaisesti näyttävänä ja vauhdikkaana perustanssina. Ei niinkään vaikeiden kuvioiden ja kuviosarjojen tanssimisena.
Tapa ennen kuin sinut tapetaan, se on meininkiä se
Onhan se kieltämättä niin, että ahkerasti lavoilla käyvältä edellytetään jonkinlaista taitojen kehittymistä. Mutta ei se mahdottomia vaadi, että saa taitonsa kehittymään harrastajien enemmistön hyväksymälle tasolle. Silloin pääsee käytännössä tanssimaan jo niin paljon kuin itse haluaa. Nirppapiireihin pääseminen vaatii enemmän, mutta sinne ei kaikilla ole haluakaan päästä.