http://www.tietoviikko.fi/doc.ot?f_id=1159340
Uskokaan pois, tarkkuus on tuurista kiinni. Ilman näköhavaintoja GPS-paikannukseen ei kannata luottaa. Huonon näkyvyyden vallitessa kannattaa seurata esim. kaiun ja kartan kanssa missä mennään.
Uskokaan pois, tarkkuus on tuurista kiinni. Ilman näköhavaintoja GPS-paikannukseen ei kannata luottaa. Huonon näkyvyyden vallitessa kannattaa seurata esim. kaiun ja kartan kanssa missä mennään.
Vastaukset 30
Vanhimmat
olikohan selänteenkin paatissa gepsi/läppäri viritys ja meni kiville sen takia?
Kunnollinen ulkoantenni ja ehjä antennikaapeli säästää monilta murheilta. Muistakaa, että GPS on suunniteltu sellaiseksi, että paha vihollinen ei kehittyneilläkään häirintätempuilla pysty toimintaa häiritsenään.
Kyllä mikä tahansa radiovastaanotin saadaan voimakkaalla häiriölähettimellä toimintakyvyttömäksi.
tämän viisautesi Pentagonin herroille. Aseelle löytyy aina vasta-ase, ennemmin tai myöhemmin. Eristämätön vastaanotin saadaan toki toimintakyvyttömäksi, mutta kyse on pohjimmiltaan siitä, voidaanko estää satelliiteista tulevan heikon signaalin vastaantotto jo antennissa.
Jos siitä antenniportista menee satelliitin signaali, menee siitä myös samantaajuisen häiriölähettimen signaali eikä sitä pysty Pentagonin porukka estämään. Riittävän voimakas signaali kun syötetään antenniportista vastaanottimelle, yliohjautuu vastaanotin ja satelliitit eivät enää kuulu. Se nyt vaan on radiotekninen fakta.
että ei samantaajuisen signaalin syöttämisellä GPS:ssää häiritä tippaakaan. Tiesitkö, että kaikki GPS-satelliitit ja tulevat Galileo-satelliitit toimivat samalla nimellistaajuudella. Tiesitkö sen, että GPS-satelliitista tuleva signaali on jopa 20 dB:tä yleisen kohinatason alapuolella ja silti se pystytään lukemaan. Tottakait mikä tahansa radiovastaanoton saadaan tukkoon, viemällä se todella voimakkaaseen kenttään. Mutta 700 metriä yleisradioasemasta ei ole voimakas kenttä. Jos hyvänlaatuinen vastaanotin USA:ssa temppuilee tuolla etäisyydellä yleisradioasemasta, niin se voi vaan merkitä, että pentagon käyttää ko. yleisradioasemaa GPS:n häirintäkokeiluihin.
Tiesitkö sen, että New Mexicon ja Arizonan osavaltioiden alueilla on usein voimassa yleinen varoitus, että GPS saattaa toimia epäluotettavasti. Syynä on se, että siellä kokeillaan menetelmiä, miten sitä signaalia voisi häiritä. Mutta meille tavallislle pulliaisille ei taatusti kerrota, kuinka se onnistuu. Joo joo, kyllä minä tiedän, että siviilikäyttöön tarkoitetun L1C-koodin häirintä on tuhat kertaa helpompaa kuin "salaisten" Y1 ja Y2 koodien.
Olen itsekin istunut lentokoneen ohjaamossa ja todennut, ettäö tuurillahan ne lentelevät valtamerien yli. Taitaa jotkut laivatkin tuurilla löytää satamia jostakin päin maapalloa.
Oletko kuvitellut, että lentokoneissa käytetään sekstantteja yms. edes varalla. Tottakai siellä on kompassit ja kellot, mutta nykyään lennetään n. 100 prosenttisesti GPS:n avulla.
Siinä sinulle mietittävää siitä kuinka paljon tuurilla tässä maailmassa kuljetaan.
Eipä nuo rapakon yli lentävät koneet GPS:n varassa ajele, kyllä inertiasuunnitmalaitteet ja maa-asemat ovat avainasemassa. Missään lentokoneessa ei yhden järjestelmän pettäminen pitäisi aiheuttaa onnettomuutta. Tämä on nimenomaan pointti GPS ei yksin ole riittävän varma, vaan _hyvä lisä_.
Esim. GPS antaa paikan, loki syvyyden ja kartassa näkyy sama lukema, niin sijaintia voi pitää kohtuullisen oikeana. Mikäli ristiin tarkastus ei tuota toisiaan vahvistavaa tulosta, niin on syytä selvitää mikä mättää, eikä vain ajella plotterin piirtämää viivaa pitkin.
että lentokoneet osaavat pisteestä A pisteeseen B ja sen välissä pujotella radiomajakoiden avulla eikä millään gps:llä. MIssä se herra on istunut lentokoneenohjaamossa? unissaan?
Käyhän vilkaisemassa linkki ja mieti mitä vehkeitä nämä ovat. En ole väittänyt, että GPS on ainoa suunnistuslaite lentokoneissa - se on yksi niistä käytettävistä.
Linkki: http://www.ficora.fi/index/palvelut/radiojatelepaatelaitteet/vaatimustenmukaisuus/lentokoneengpsvastaanotin.html
Ja linkin jälkeen hyviä päiväunia sinulle!
http://www.allonsystems.com/sbs1.php
Lisää tietoa voit hankkia GOOGLELLA, vaikka luuletkin kaiken jo tietäväsi
Missä sijaitsevat Atlantin valtameressä puhumattakaan Tyynestä merestä ne kiinteät VOR-majakat, joita tarvitaan muutaman sadan kilometrin välein siihen "pujotteluun".
Noilla tiedoilla jäätkin ikuisesti "melkein lentäjäksi" etkä koskaan tule ihan lentäjäksi...
Noin kymmenen vuoden gps käyttökokemuksen pohjalta voin sanoa, että tarkkuus on ollut 30m-1,0m Kyllä näillä tarkkuuksilla voi paikantaa itsensä kartalla.Jos gepsin tarkkuus ei ole kohdallaan, vika on käyttäjässä. Laittakaa oikeat asetukset gepsiin.
Siis sinun toteamasi virheet ovat olleet luokkaa 30 metriä - 1 metri. Älä puhu tarkkuuksista mitään. Milläpä muuten todensit tuon 1 metrin virheen.
pääsi noihin tarkkuuksiin. Toisin sanoen, ostamalla tarvittavan antennin ja Dikita oy;tä signaalin, maksoi 5000 mk/vuosi.
Tarkkuutta testattiin esim. ottamalla lukema gps;tä ylös, siirrettiin paattia 1 metri, laiturissa siis ja työnnettiin paatti samoihin lukemiin takaisin, siinä se oli missä ennen siirtoakin, just eikä melkein.
Vieläköhän Dikita tuota Differentti-signaalia myy/lähettää ja mihin hintaan.
Oli käytössäni vuosina n.1996-2000, kolmena vuonna kumminkin. Ja nuo vuosiluvut voivat heittää
Ota kartta,mieluummin maastokartta 1:20 000. Merkitse gps piste johonkin tuttuun paikkaan. Sen jälkeen lasket karttakoordinaateista pitääkö gps koordinaatit paikkaansa. Mulla pitää,osaan lukea karttaa.
se on toistotarkkuutta, vieläpä erityisen helppo tapaus, kun tehdään nopeasti. Pitkän aikaa kun seuraa laitetta samassa paikassa, niin kyllä se vaan ajan kanssa muutaman metrin sinne ja täne vaeltelee. Eli siis oman kalanpyydyksensä löytää tarkasti yhä uudelleen ja uudelleen. Mutta jospa annatkin pyydyksen koordinaatit jollekulle toiselle ja hän käyttääkin ihan jotain muuta laitteistoa pyydyksen paikantamiseen, niin eipä välttämättä löydykään. Tässä on myös viitattu DGPS:ssään, mutta se on aika lailla eri asia. Sillä DGPS-tiedon toimittajalla on suurin osa tarkkuuden avaimista hallussaan. Muuten tiedoksi, että Digita Oy;n Fokus palvelu toimii. Sen lisäksi merialueilla toimii Suomen, Ruotsin, Viron ja Venäjän DGPS-beacon järjestelmät eikä niiden käytöstä edes tarvitse maksaa mitään. Niin Saimaalla toimii myös.
Ja yhdelle kommentoijalle toteaisin, että peruskartalta ei saa mitattua minkään kohteen koordinaatteja niin tarkasti, että niistä olisi vertauspisteeksi. GPS on tarkempi kuin tuollainen vertauspiste,
Hienoa, että meidän karttamme ovat tarkkoja. Kaikkialla ei näin suinkaan ole. GPS antaa oikeat koordinaatit, mutta karttavirhe saattaakin olla toisinaan jopa useita mpk. Näin tiettävästi on Punaisella merellä ja esim. Papua NG:ssa ja Vanuatun pohjoisten saarten alueella. Jälkimmäisten karttaan on painettu varoitus, jonka mukaan karttavirhe voi olla jopa 5,3 nm! Pallonkiertäjille asia lienee tuttu. Varmaan pienempiä karttavirheitä on lähempänäkin, ainakin aikaisemmin jopa Saaristomerellä väylien ulkopuolella ns. valkoisella alueella (en purjehdi siellä pelkän gps:n avulla, joten ei ole tullut tsekattua uusia karttoja). Siksi GPS on yhä navigoinnin apuväline eikä se korvaa esim. näköhavaintoja tai syvyyden luotausta.
"...Sen jälkeen lasket karttakoordinaateista pitääkö gps koordinaatit paikkaansa. Mulla pitää,osaan lukea karttaa".
Niinpä.
Olen kanssasi samaa mieltä. En toki tarvitse mitään 1 m:n tarkkuutta enkä edes 30 m:n tarkkuutta veneilyssä. Laitteen varmaan tuohonkin tarkkuuteen pystyvät, mutta maastolliset ja muut häiriöt laskevat "luotettavan" tarkkuuden tuonne 50 m:n luokkaan, joka sekin veneilyssä riittää aivan hyvin. Tietenkin on niitä viisaita, jotka taas kuvittelevat, että GPS:llä ajetaan niin, että katsotaan vain näyttöa ja ajetaan viivaa pitkin.
On tämä "saitin" taso todella korkealla. Toinen toistaan älyttömämpiä ajatuksia kirjoitellaan ja ollaan niin tietäviä, niin tietäviä, että ei voi kuin IHAILLA. Aika moni kirjoittaja saisi hävetä ÄO:taan.
GPS:n tarkkuudesta pystyisin kirjoittamaan vaikka oppikirjan. Mutta silti olen kanssasi samaa mieltä, että veneilijän ei tule luottaa GPS:n ja kartan yhteistulokseen missään tapauksessa enempää kuin 50 metrin tulkintatarkkuudella. Ja GPS voi joutua häiriötilaan, missä on virhe on 50 metristä ylöspäin mitä tahansa. Asiantuntijalle tämä ei ole vika eikä virhe, mutta tavallisen pulliaisen on syytä ottaa se vaan ominaisuutena.
"veneilijän ei tule luottaa GPS:n ja kartan yhteistulokseen missään tapauksessa enempää kuin 50 metrin tulkintatarkkuudella."
Milläs tarkkuudella mielestäsi voi luottaa sijaintiin ilman GPS:sää kartan ja kompassin avulla, joiden nimiin näissä keskusteluissa niin kovasti vannotaan.
Tuossahan sitä meillä riittääkin pohtimista. Kysymys on nimittäin varsin moniulotteinen.
Otetaas esimerkki:
Olemme saaren kärjessä uittelemassa varpaita rantavedessä. Kompassin avulla selviää että kyseessä on eteläkärki, ja kartan avulla pystymme paikantamaan saaren, näköhavainnoilla pystymme sijoittamaan itsemme tarkalleen koipien etäisyydelle vesirajasta.
Minusta käytännön asioiden hoitamiseen (varpaiden uitteluun ja auringonottoon) tarkkuus on riittävä. Toisaalta, voimme mitata kartalta koordinaatit, ja silloin voi jo luottamus horjua. Kartassa saattaa olla virheitä. Mutta... mihin tuota teoreettista tietoa siinä lokkien lentoa ihaillessamme mahtaisimme tarvita?
GPSää käyttäen saamme tarkat koordinaatit, nykyisin muutaman metrin tarkkuudella. Tähän voimme yleensä luottaa. Sitten kun yhdistetään tämä tieto lievästi virheelliseen kartta-aineistoon, laite kertoo että olemme joko umpsukkeluksissa tai etteivät varpaat yletäkään veteen. Voi harmin kana! Nyt käytännössä tarvittava varpaiden uittelun paikka löytyikin paljon paremmin vanhoilla konsteilla (kartta, kompassi ja näköhavainto) kuin sijoittamalla itsensä täsmälleen lotterin määräämään Point of Intrestiin.
Mitä tästä sitten voimme päätellä? Ehken ei muuta kuin että kysymysten ja vastausten taso korreloivat, tai sitten ei ;-)
...idea ei näköjään mennyt perille, mutta olkoon.
Lähettimessä vai vastaanottimessa?
Eihän se tietenkään tarkoita sitä että yksistään gepsiin luotetaan, häiriöihinkin pitää varautua. Kuten kompassin mangneettisiin häiriöihinkin.Gepsi/plotteri ovat kyllä verrattomia apuvälineitä,paperikartan kera kunhan niitä osataan käyttää. Edellyttäen että on silmät päässä ja osataan katsella ympärille.1-30m on tehty testimielessä niin kerran on löytynyt oma kännykkä metsästä gepsin avulla, mutta se on toinen juttu.
Minä sen tarkkuuden itseäni varten arvioin ihan tilanteesta riippuen ja kaikki tilanteeseen vaikuttavat virhekomponentit tuntien. Mutta toisen henkilön suorittaman paikannuksen takuumieheksi en valitettavasti missään tilanteessa ja minkäänlaisissa olosuhteissa suostu. Tähtitieteellisellä fixilläkin voidaan saavuttaa 1 mpnk:n paikannustarkkuus, mutta kukaan ei sitä mene takaamaan toisen puolesta.
Jos kymmenessä vuodessa ei ole tullut vastaan hetkeä, jolloin gepsi kadottaa kaikki satelliitit, olet käyttänyt sitä niukasti ja siitähän aloituksessa oli kyse. Toimiessaan se on aina riittävän tarkka. Aloituksessa viitattiin ruotsalaistutkimukseen, jossa todettiin kotoisia häiriölähteitä löytyvän, jotka voivat pimentää gepsin. Itse olen kokenut sellaiset luonnonolosuhteetkin, joissa signaali katosi, vieläpä aika pitkäksi aikaa.
Suomeksi sanottuna siis, älkää menkö gepsin kanssa sellaiseen paikkaan, josta ei selviä ilman sitä.
Onkohan niin kuten epäilen, että suurin osa GPS:n käyttöä vastustavia kuvittelee, että plotterin näyttöä seurataan ulos katsomatta.
Keskustelu on sillä tasolla, että tällainen ajatus tulee mieleen.
Voisihan paperikartan kanssa toimia samoin eli lokia ja kompassia tuijottaen painettaisiin menemään sekuntikello kädessä. Miksi kukaan ei pelottele sillä asialla. Ai niin. Karttaa ja sekuntikelloa käyttävät vain navigaatio-opetusta saaneet henkilöt joille on tolkutettu väistämissäädösten tähystyspykälää kun taas plotterihenkilöt uskaltautuvat merelle ilman kursseja.
Joku sakki lähti Hangosta Helsinkiin... pelastajat löysivät heidät jostain Korppoon lähistöltä....
plotterit ja pelit kyllä oli mukana...
Ei vaan tainnut olla vähäisintäkään maantiedon hajua... esim. auringon pitäisi paistaa ihan toiselta puolelta... jne...