tämä nyt ei varsinaisesti kuulu tänne... olisi pitänyt tehdä adressi siitäkin, että kouluissa informoidaan rippikoulusta muttei prometheus-leiristä :P nojoo, joka tapauksessa.
Kouluissahan on siis tällä hetkellä uskonto ja elämänkatsomustieto erikseen. Kirkkoon kuuluvilla ei ole mahdollisuutta peruskoulussa valita elämänkatsomustietoa. Adressin aiheena on, että ei eroteltaisi kirkkoon kuuluvia ja kuulumattomia, vaan että kaikilla olisi sama yhteinen uskonnon opetus, uskontotieto, joka käy yleisellä tasolla läpi eri uskonnot eikä painota mitään tiettyä uskontolahkoa.
http://www.adressit.com/uskontotieto
Kouluissahan on siis tällä hetkellä uskonto ja elämänkatsomustieto erikseen. Kirkkoon kuuluvilla ei ole mahdollisuutta peruskoulussa valita elämänkatsomustietoa. Adressin aiheena on, että ei eroteltaisi kirkkoon kuuluvia ja kuulumattomia, vaan että kaikilla olisi sama yhteinen uskonnon opetus, uskontotieto, joka käy yleisellä tasolla läpi eri uskonnot eikä painota mitään tiettyä uskontolahkoa.
http://www.adressit.com/uskontotieto
Vastaukset 10
Vanhimmat
hyvältä ajatukselta, mutta toisaalta ehkä kuitenkin on hyvä, että vanhemmatkin joutuvat tekemään asiassa selkeän päätöksen, tai ainakin pohtimaan sitä.
Muutoin kyllä kannatan ko. ajatusta, mutta kuitenkin parempi, että erotaan selvästi kirkosta.
Uskontotiedon opetus luistaisi kuitenkin luterilaisen aivopesun saaneiden opettajien käsissä sinne samaan mitä nytkin, joten olellista muutosta ei tapahtuisikaan.
Todellinen muutos saadaan aikaan vain siten, että elämänkatsomustiedon opiskelijoita tulee enemmän, kuin perinteisen uskonnon.
että me kakarat ei voida sille mitään, jos meidän vanhemmat on kastaneet meidät ruotsissa on kyllä oltu melko tyytyväisiä uskontotietoon, ei se ole mihinkään luistanut :P uskontotietohan on sisällöltään enemmän elämänkatsomustiedon kuin uskonnon kaltainen.
ite oon 9 vuotta uskontoa opiskellut ateisti, joka joutuu opiskelemaan 2 vuotta lisää, koska vanhemmat eivät anna lupaa kirkosta eroamiseen.
Addressissa vedotaan Ruotsissa opetettavaan uskontotietoon, joka addressin mukaan "ei painota mitään tiettyä uskontoa, vaan käsittelee yleisellä pohjalla uskontoja". Ellei opetusta ole uudistettu ruotsissa rajusti viime vuosina, näin ei todellakaan ole. Ruotsissa opetettava uskontotieto on hyvin kristinuskopainotteista, esimerkiksi juutalaisuuden käsittelyä käytetään kristittyjen kannalta oleellisten vanhantestamentin kertomusten opettamiseen eikä niinkään siihen, minkälaista juutalaisuus nykyään on. Kirjoista myös paistaa läpi oletus, että niiden lukija on itse kristitty. Tällaista opetusta en halua Suomeen (enkä muuallekaan).
Itse kannatan elämänkatsomustietoa kaikille koululaisille, sillä ET-opetuksessa käsitellään uskontoja melko monipuolisesti (toki parantamisen varaa on) ja sen lisäksi muita tapoja muodostaa oma käsitys siitä, minkälainen maailma on ja minkälainen sen tulisi olla. Henkilökohtaisesti koin ET-opetuksen varsin mielekkääksi, vaikken olekaan koskaan ollut ateisti.
Miksi uskontotieto eikä (elämän)katsomustieto kaikille? Onhan myös uskonnottomia katsomuksia, maailman- ja elämänkatsomuksia.
Tosin koulun nykyinen uskonnonopetus näyttää kokonaan kieltävän uskonnottomuuden olemassaolon, tai ainakin se vaikenee siitä totaalisesti. Esimerkiksi Otavan uudessa uskonnon oppikirjassa yläluokille uskonnottomuudesta ei ole mitään - lukuun ottamatta maailman tilannetta kuvaavaa taulukkoa, jossa on ryhmänä myös uskonnottomat.
Jos shintolaisuutta, buddhalaisuutta, hindulaisuutta ym. uskontoja käsitellään usemmalla sivulla, miksi uskonnottomista ja ateisteista Suomessa ei kerrota mitään? Syy lienee se, että uskonnonopetuksen teorian ja käytännön mukaan (heti kirjan johdannossa) uskonnollisuus on ihmisen yleinen ominaisuus, joten uskonnottomia ei siis voi olla edes olemassa!
Olet tainnut unohtaa, että Suomihan on kristitty maa ;) Ja lapsikin tietää - kun hänelle on niin opetettu - että jos maa on kristitty, niin siellä asuu silloin kristittyjä eikä mitään epämääräisiä uskonnottomia.
Olen miettinyt, johtuisiko uskonnottomien häivyttäminen siitä, että uskonnollisia on paljon helpompi luokitella. Saman uskonnon edustajilla yleensä on yhteisiä tapoja ja ajattelua, mutta uskonnottomia ei yhdistä muu kuin uskonnon "puute".
Mitä hyötyä on opettaa lapsia vertailemaan onko yksi huuhaa toista parempaa vai huonompaa??
Vaikka lapsi olisikin uskonnoton, on minusta hyvä tietää pääpiirteissään, millaisiin asioihin eri uskontojen edustajat uskovat. Silloin ymmärtää ehkä vähän paremmin, miksi he käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät. Tämä taas helpottaa sosiaalista kanssakäymistä.
opetuksessa on puolueellisuus. Mitään neutraalia uskontotiedon opetusta kun ei ole olemassa. Siksi pitäisi mielestäni pitäytyä kunkin uskontokunnan (ateisisen elämänkatsomustieto tähän mukaanluettuna, koska silläkin on oma esiymmärryksensä) mukaisessa opetuksessa.
Minä kannatan uskontojen kriminalisoimista.
Miettikää aivan itse miksi.
Minä opiskelin uskontoa kahdeksan vuotta peruskoulussa vaikka olenkin asteisti ollut koko ikäni.
Halusin jopa opiskella uskontoa koska uskonnon opetuksessa saa paljon yleisivistystä ja tetoa myös muista uskonnoista. Tosin olihan se aika lailla kristinuskon tyrkyttämistä mutta opein minä siellä paljon..
Esim että kaikki on pelkkää paska puhetta.