Mitä kauheeta oot töissä saanut sietää potilaiden osalta?
Itse olen vasta 22v ja töitä tehnyt vain muutaman kk, mutta silti olen muutaman kerran kuullut haistatukset, on raapaistu niin pahasti käteen että verta tullut, heitetty jälkiruokakipolla (onneks ei osunut, kiisselit tosin levis mun päälle), niin ja muutamaan kertaan yritetty lyödä, tai lyötykkin mutta ei niiden vanhusten voimilla paljoa satu.
Onneks töissä on aina niitä mukaviakin vanhuksia! Eihän tätä muuten kestäisi. Mitenköhän psykogeriatrisilla osastoilla hoitajat jaksaa?
Itse olen vasta 22v ja töitä tehnyt vain muutaman kk, mutta silti olen muutaman kerran kuullut haistatukset, on raapaistu niin pahasti käteen että verta tullut, heitetty jälkiruokakipolla (onneks ei osunut, kiisselit tosin levis mun päälle), niin ja muutamaan kertaan yritetty lyödä, tai lyötykkin mutta ei niiden vanhusten voimilla paljoa satu.
Onneks töissä on aina niitä mukaviakin vanhuksia! Eihän tätä muuten kestäisi. Mitenköhän psykogeriatrisilla osastoilla hoitajat jaksaa?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Oikealla ammatillisuudella, johon kuuluu laaja-alainen tieto, selviät kyllä näistäkin, ei kannata ottaa henkilökohtaisesti. Jos jatkat vanhusten parissa, voit olla varma, että kiisselikuppi osuu vielä monesti..
Hoitajien ei tarvitse sietää vanhusten potilaiden osalta mitä tahansa. Eri asia on, jos on kyse psyykkisesti sairaista. Meillä kotihoidossa on pari "haastavaa" tapausta, täysin kyllä järjissään olevaa. Jokainen hoitaja ensikäynnillään kuulee samat huorittelut, saatanan ämmät, nartut, ei teistä oo mihinkää yms. Lisäksi on ollut lyömisiä ja läpsimisiä, uhkaavia tilanteita. Me otetaan nuo aina vakavasti! Meille on työterveyslääkäri antanut väkivaltalomakkeita, jonka täytämme AINA kun sattuu fyysistä väkivaltaa, sattui se tai ei, sillä ei ole merkitystä. Nämä lomakkeet menevät sekä työterveyshuoltoon että johtavalle lääkärille. Lisäksi pidämme omaisten kanssa palaveria, yleensä ikävä kyllä huonolla menestyksellä. Yksi kamala tapaus oli, kun raskaana oleva hoitaja meni kotikäynnille ja mummu löi kepillä mahaan, onneksi meni huti! Tämän jälkeen työturvallisuussyistä kyseisen hoitajan ei tarvinnut enää siihen paikkaan mennä.
Nämä ovat ihan selkeitä työturvallisuuskysymyksiä, jotka on aina otettava vakavasti. Helppo niitä on muiden vähätellä, mutta kun sattuu omalle kohdalle siitä on leikki kaukana. Hoitajienkaan ei tarvitse kaikkea sietää!
Meillä sattuu myös noita tilanteita harva se päivä. Ei meillä mitään ilmoitella. Sairaita ihmisiä ovat. On dementiaa, psyykeongelmaa, infektiosekavuutta tms. Aina löytyy syy, miksi potilas on väkivaltainen ja hoitajan pitää vaan miettiä, miten tilanne olis voitu estää. Mukavan syyllistävä systeemi. Sulta raavitaan silmät päästä ja sitten kysyt itteltäs, että mitä mä tein väärin?
Enemmän pitäis puuttuakkin siihen, ettei väkivalta oo hyväksyttävää käytöstä (vaikkei aina estettävissäkään) ja ettei hoitajan tarttis olla sylkykuppina tilanteessa kun tilanteessa. Jos joka paikassa täyteltäis lomake joka hyökkäyksen jälkeen, ni "päämaja" hukkuis lomakkeisiin. Saataiskohan vaarallisen työn lisää ;-)
Dementikko saattaa käyttäytyä väkivaltaisesti, jos tilanne tuntuu ahdistavalta. Outo ympäristö, vieraat ihmiset. Tilannetta ei varmasti helpota, esim. Aamulla kesken makeimpien unien huoneeseen lyödään valot päälle, käytäviltä kuuluu kovaa kolinaa ja meteliä. Sitten kun hoitaja vielä on kiskonut housut pois, tunkenut peräruiskeen joka alkaa kiertää mahassa, onkin ahdistunut dementikko jo valmis vaikka puremaan, vain puolustaakseen itseään! Eikä ratkaisu todellakaan ole se, että tainnutetaan nämä vanhukset lääkkeillä. Rauhallisella juttelulla selviäisi monesti näistäkin tilanteista, mutta kun sitä aikaa ei vaan ole. Opit kyllä ajan myötä, ei "huono käytös" välttämättä ole sinulle henkilökohtaisesti. Ne "selväjärkisten" tekemät pahoinpitelyt ovatkin sitten asia erikseen.
Yksi syy juuri , miksi me niitä lomakkeita johtoportaallekin lähetetään, on että sielläkin ymmärretään kuinka haastavaa meidän työ on. Välillä kun tuntuu siltä, ettei kotihoitoa oikein arvosteta, vaikka sitä koko ajan kehitetäänkin ja suuntaus on pyrkiä pitämään ihmiset kauemmin kotona. Huomaavat hekin, ettei tämä työ ole vain seuraneitinä olemista kivoille mummuille:)
Ehkä sitten silmät aukeaa, kun joka viikko kolahtaa postiluukusta väkivaltalomakkeita terveisin kotihoito..
juu se on kyllä hyvin tiedossa, mutta kun näitä väkivaltatilanteita tapahtuu suurenevissa määrin myös ei-dementoituneilta ja psyykkisesti muutenkin terveiltä vanhuksilta.
"Rauhallisella juttelulla selviäisi monesti näistäkin tilanteista".. Itse olen yrittäny tuota monesti, mutta eipä oikein tehoa. Iskua tulee.
Meillä vanhainkodissa ainakin täytetään heti paperi työsuojeluun(?) jos uhkaavaa käytöstä asukkailta tulee. Siihen selvitetään mitä tapahtui, tuliko fyysisiä vammoja, henkisiä vammoja... Lopussa vielä kysymys käytettiinkö turvahälytystä, tai onko edes sellaista, no eipä ole ei. Ääntä löytyy onneksi niin voi huutaa työkaverin apuun.
on monenlaista ehtinyt sattua, mutta dementoituneelta vanhukselta sitä ei voi ottaa henkilökohtaisena. Asia täytyy ymmärtää hänen näkökulmastaan ja tuntemuksenaan. Täytyy vain itse yrittää tehdä kaikki mahdollinen tilanteen helpottamiseksi: ei kiirehtimistä, oma äänensävy puhuteltaessa, yleinen ilmapiirin levollisuus jne. Nykyisin hoidetaan perushoidon paikoissa vaikeitakin tapauksia, on vain yritettävä hankkia lisää tietoa ja perehtyä jokaiseen hoidettavaan yksilöllisesti. Toki teemme väkivaltailmoituksen jokaisesta kunnon raapimisesta ja lyönnistä, sillä perustelemme henkilökunnan tarvetta, tällaisia potilaitahan ei voi hoitaa yksin vaan työparina ja täytyy siihen usein pyytää kolmaskin. On tärkeää puhua tuntemuksistaan työtovereiden ja esimiehen kanssa, ettei paha olo pääse vallalle ja voi todella pohtia, jaksaako työskennellä tällaisessa yksikössä. Ei sekään ole häpeä, jos ei jaksa/voi!
Toisaalta ikävää, että kaikki kuitataan tyylillä: "kuuluu taudinkuvaan". Niinhän se on ja KAIKKI sen tietävät. Ei väkivalta silti kivalta tunnu ja vielä kurjempaa on juuri se ajattelu, että rauhallinen liikkuminen ja puhuminen auttaa tilanteessa. Aina ei auta vaikka olisi kärsivällinen kuin pyhä Maria ja puhuisi kuin Ruuneperi. Ei ole hoitajan vika, jos potilas lyö. Se pitää työyhteisön, omaisten, johdon ym. ymmärtää.
Hoitaja ei ansaitse lyöntiä, jos persoonakemia ei toimi, hoitaja ei ansaitse lyöntiä jos on pakko edes kerran viikossa suihkuttaa, hoitaja ei ansaitse lyöntiä potilaan pelästymisen takia.
Ei missään ammateissa hyväksytä väkivaltaa (koulut, pankkineidit jne). Miksi hoitajien pitää automaattisesti ajatella, että se kuuluu työnkuvaan?
Juu, ei oppilaskaan saa lyödä opettajaa, vaikka olisi kuinka käytöshäiriöinen. Miksi sitten dementoituneella vanhuksella olisi oikeus lyödä? Toki sitä ei pidä ottaa henkilökohtaisesti.
eihän se vanhus sen takia lyö, mutta hänen ilmaisukeinonsa ovat todennäköisesti niin rajalliset: puhetta ei löydy eikä ymmärrystä, eikä hänellä ole muuta mahdollisuutta puolustautumiseen kuin yrittää lyödä. Monet dementoituneet kuitenkin onneksi pitävät suihkussa olemisesta, että rauhoittuvat, kun hoksaavat mistä on kysymys. Kädet silti kiinni tukevasti, monilla pitää olla jalatkin. potku käy tosi kipeästi... Pyytäkää välillä turvallisuuspäälliköltä/työsuojeluvaltuutetulta palautetta väkivaltailmoituksista, mitä niiden suhteen aiotaan tehdä!
Onhan tässä useampaan väkivaltatilnteeseen joutunut vuosien varrella kun psykiatreisella puolella ollut.Onneksi ei oo mustelmia ja nirhaumia kummenpaa tullu.Eiköhän me kaikki olla sen verran ammatillisia et osataan jonkun verran ennakoida tilanteita ja turvallisuus tekijöitä mutta kaikelle ei voi mitään.
Joskus öisin päivystyksestä soittelevat ja pyytelevät kuvauksia: ei saa nukkua rauhassa.
Ei tietenkään niitä lyöntejä tarvitse hyväksyä ja alistua nyrkkeilysäkiksi. Ja ilmoitus tapahtuneesta, tietenkin! Mutta kun tietää tilanteen, osaa siihen varautua. Usein olen saanut tilanteen hoidettua rauhallisella käytöksellä ja juttelulla, auttaa kun tuntee potilaat. Hoitajien vähyys ja kiire ei vain enää anna aikaa edes kokeilla näitä rauhoittelukonsteja. Vanhus vain leimataan heti väkivaltaiseksi ja rauhoittavat listalle. Joskus on käynyt niin, että joku tietty hoitaja saa aina potilaan riehumaan ja joku toinen potilas taas tulee toimeen vain tämän samaisen hoitajan kanssa. Ehkä joku ulkonäössä, käytöksessä, äänessä ym. saa aikaan huonoja/hyviä muistoja.