Askaruttaa ? Onko jollain tietoa 2,5-3,5 tonnin venettä jossa olisi matalakierroksinen (noin 2500-2700rpm) kone perävetolaitteella. Ja matkanopeus olisi hyvinkin 20 solmua. Onko olemassa, jos niin mikä vene,kone ja vetari.
Hidaskierroksinen
mutta nopeakulkuinen
121713
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kyllä tuo dieseliksi on vielä ns. nopeakäyntinen.
Ns. hidaskäyntiset koneet käyvät joku 600-900 rpm .
Jos kone kiertää 2500 - 2700 ja veneen pitäisi olla suhteellisen nopeakulkuinen ( esim. 30 solmuun asti)
olisi sopiva välitys luokkaa 1 - 1.5 :1 jotta potkuri vielä pyörisi n. 2000 rpm
jaa mikä vene? mikä tahansa jossa tehopainosuhde yli 77 heppaa per tonni, ja liukuva runko. Eli yli 280 heppaa antaa tuon 20 solmua matkanopeudeksi ja huipuiksi n. 30.
Mikäli rungon pohjan perän puoleisen osan V-kulma on "syvä" , yli 12 astetta , niin tehon tarve kasvaa .
Mutta miksi pitää olla perävetolaite? Niissä kun potkurin koko on melko rajoitettu. Akselivetokin toimii aivan hyvin , tai jopa jetti.
Minusta perävetolaite on ainoa oikea valinta
liukuvaankin veneeseen.
Kaikki teho saadaan potkurista ulos kaikilla nopeuksilla ja kierosluvuilla.
Isompaa kierrolukua ei pidä pelätä vaan päinvastoin. Liika vääntö pienillä kierroksilla
saattaa ajan mittaan aihettaa ongelmia muissa komponenteissa.
tässä esim. se perävetolaite
http://northamerica.mercurymarine.com/engines/inboards/sterndrives/bravoone_specs.php?ID=122
välitys 1.36:1
Muistan, että muutama vuosi sitten tapeltiin kun tuli Mercruiserin perävetolaitteet Yanmarin koneisiin. Niissä max. kierrokset on jotain 3000/min. Vene-lehdesäkin oli muistaakseni juttu Bellasta, jota ei millään meinattu saada pelaamaan. Kannattaa etsiä juttu ?
Vetolaitteen kanssa tulee varmasti ongelmia, jos moottorin kierrokset ovat noin alhaiset. Sopivaa välityssuhdetta tai potkuria ei hevillä löydy. Toisaalta vetolaite joutuu äärimmäisen koville, jos tehoa yritetään välittää alhaisilla kierroksilla. Moottorin max. kierrosluku pitäisi olla mielellään n. 3500 r/min.
Mitoituskysymyshän tuo on, mutta perävetolaitteiden mitoitus ei edellytä sellaisten voimien välittämistä joka löytyy isosta matalakierroksisesta dieselistä.
Ei se kone sitä vaihteistoa rasita, vaan se potkuri siellä perässä. Koneesta välittyy tehoa sen minkä potkuri ottaa vastaan tehohäviöt. Vaihteen kannalta on aivan sama onko siellä takana fiiun 600 pikkupata vai loviisan atomivoimala , vain se merkitsee minkälainen potkuri on.
Vetolaitteissa potkurin halkaisija on rajoitettu ; eli liian suurta potkuria ( siis sellaista jota iso väkivahva kone jaksaisi vielä kammeta) ei voi edes laittaa.
Siis yksinkertaisesti näin : jos potkurina on normaali vakiopotkuri, ei vaihteisto joudu yhtään sen kovemmille matalakierroksisella dieselillä kuin korkeakierroksisella bensakoneellakaan. Eli siihen voi sitten laittaa ihan vapaasti niin jyrkän potkurin kuin ko. vetolaitteelle on saatavana. Eri asia sitten on, kuinka tehokas on potkuri jonka P/D suhde on täysin poskellaan.
Tuosta epäedullisesta potkurista johtuen on akseliveto kuitenkin tehokkaampi kuin perävetolaite epäedullisella potkurilla.
Yksi vaihtoehto on vielä jäänyt näissä höpötyksissä mainitsematta ; nim. ylennysvaihde .. ellei välitykseltään sopivaa vetolaitetta ole olemassa, niin voi koneen ja perävetolaitteen väliin laittaa ylennysvaihteen. Jolloin toki syntyy jälleen ylimääräistä tehohukkaa.
Eli jos ei ajatella mitään karilleajon riskejä, niin ei akseliveto kölittömässä veneessä ole niin huono vaihtoehto kuin miksi sitä pelätään. Siinä on hyvätkin puolensa ( kuten se ett kone ja vaihde ovat sisällä kuivissa tiloissa. ainoastaan akselisto ja potkuri ja peräsin meressä syöpymässä.
Valitettavasti olet pahasti hakoteillä.
Moottori kehittää vääntömomentin (=voima*matka)ja sitten tämä vääntömomentti tekee esim 2500 kierrosta minuutissa. Voiman aikyksikössä tekemä matka on teho.
Jos meillä on 2 kappaletta 200 hv tehoisia dieseleitä, joista toisen maksimiteho saadaan 2000 kierroksella ja toisen 4000 kierroksella, tarkoittaa se, että hidaskierroksisen maksimi vääntömomentti on noin 800 Nm(Newtonmetri)ja nopeakierroksisen noin puolet eli 400 Nm.
Tämä on se voima joka painaa rattaita toisiaan vastaan ja laakerin kuulia kehiään vastaan. Ja jos rattaat on mitoitettu kestämään tuo 400 Nm niin 800 Nm rikkoo ne.
Potkuri valitaan tietenkin niin, että moottorin koko teho saadaan välitetyksi veteen. Melko turhaa ottaa Loviisan voimalaa kyytiin jos potkuriksi valitaan 5 metriseen ja 30 heppaseen systeemiin sopiva 9*11.
kyllähän edellinen kirjoittaja oli oikeassa,potkuri ratkaisee paljonko otetaan tehoa/vääntöä ulos,minulle turha opettaa kaavoja voin opettaa sinua.
Ei voi muuta sanoa.
Ei se moottori kehitä sitä momenttia yhtään enempää kuin sitä käytetään ; vapaasti pyörivää koneen akselia rasittaa tasan 0 momenttia vaikka kone kykenisi tuottamaan ihan kuinka paljon tahansa sitä momenttia.
Pihalla mikä pihalla. Mutta kannattais ensin ajatella asioita ennen ku alkaa aukomaan.
J a anteeksi mutta teho = aikayksikössä tehty työ ja työ taas sama kuin voima kertaa matka (jonka voima liikkuu) .... että noi perusasiat kannattaisi ensin opiskella.
Momentti on voima kertaa vipuvarsi , ei siis sama matka kuin työn käsitteessä ; toisen yksikkö on J eli Joule ja toisen Nm eli newtonmetri. Mutta toinen noista perustuu skalaarituloon toinen taas vektorituloon ja on myös itsekin vektorisuure kun toinen taas skalaarisuure.
Että ala aukomaan ... mutta opiskele ensin lisää.
On sulla meinaan aika ruosteessa aski jos kone joutuu vääntmään 800 Nm tyhjää ...
Ja jos haluat sen kaiken tehon veteen .. ok se onnistuu, mutta millä hyötysuhteella ? Eli paljonko saat tehosta muutettua työntövoimaksi ja paljonko menee vastusten voittamiseen.
Eikö olekkin kummaa, että Räikkösen autossa oleva moottori antaa tehoksi jotain esim. 500 hv:tä ja Tukkiautossa tarvitaan suunnilleen saman tehoinen moottori.
Miksiköhän ei siihen tukkiautoon asenneta tällaista oikein kevyttä moottoria, vaan laittaavat n. 1000 kg painavan moottorin? Koko Formula painaa vain puolet tästä.
Itsellä on Sea Ray 30 jossa akseliveto kahdella koneella.
Kinatkaa te pojat vaan mitä hyvänsä, mutta yhä luotan siihenkin, että kun ja jos "tehtaassa" tehdään veneitä, niinkin paljon kuin tehdään... ei ne sielläkään taida ihan tyhmiä olla.
Suomi on vielä pieni maa tässäkin asiassa.
Niinpä ja saattaa olla, että tukkiauton 16-vaihteinen Allison-vaihdelaatikkokin painaa sen saman kuin Ferrarin F1. Melkoista rautaa ovat myös kardaani, perä ja napavaihteet. Eipä sitten hintakaan ole kovin halpa joskin F1-auto on siinäkin suhteessa omassa luokassaan.
Sitäpaitsi F1-auton teho on jotakin 700-800hv 19000 kierroksella minuutissa.