Olen huomannut että monesti jokin runo tai miete on sellainen joka koskettaa sinne syvälle sydämeen ,tykkään lukea paljon Zinkin ajatuksia ,tänään luin tälläisen runon jonka haluan jakaa teille masentuneille ja ahdistuneille ,uskokaa vielä ovi avataan ja pääsette iloitsemaankin .
"Evankeliumi kertoo:
Mies istuu vankilassa.
Kivimuurit.Pimeää.
Vahdit nuokkuvat,
nojailevat sellien oviin.
Mutta keskellä yötä
hänelle ilmestyy enkeli,
pukkaa kylkeen ja sanoo:
Nouse!
Hän avaa oven,
vahdit nukkuvat.
Vanki kävelee ulos,
ja ulkona kadulla enkeli katoaa.
Luulen että me kaikki
olemme välistä kuin
synkässä vankityrmässä.
Kun sitten sinullekkin
käy kuin Pietarille,
minä tahtoisin olla se
enkeli,joka avaa oven.
Jörg Zink/Sinua ajatellen
"Evankeliumi kertoo:
Mies istuu vankilassa.
Kivimuurit.Pimeää.
Vahdit nuokkuvat,
nojailevat sellien oviin.
Mutta keskellä yötä
hänelle ilmestyy enkeli,
pukkaa kylkeen ja sanoo:
Nouse!
Hän avaa oven,
vahdit nukkuvat.
Vanki kävelee ulos,
ja ulkona kadulla enkeli katoaa.
Luulen että me kaikki
olemme välistä kuin
synkässä vankityrmässä.
Kun sitten sinullekkin
käy kuin Pietarille,
minä tahtoisin olla se
enkeli,joka avaa oven.
Jörg Zink/Sinua ajatellen
Vastaukset 1
Vanhimmat
siinäpä se ydin tulikin:)
Kuka on ollut elämässäsi viimeisin enkeli?