Hierarkia täyttyi edellisessä. Kyllä sinä kuullostat ihan normaalitapaukselta. Tyhjä olo on joo ja tuntemukset samanlaisia kuin sinulla.
Muumiäiti!
IhmeSopa
421400
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
surullista,että sinäkin tunnet niin. täällä olet tukenut meitä kaikkia,nostanut mielialaa. ja tämäjälkitila on sellainen,että kun se tulee,ei ole oikein keinoja estää,ei järkipuhe auta. tarvitaan paljon aikaa,ja tukea. minulla loppui
kelanpäiväraha,en vielä uskaltaudu töihin,en jaksa mitään stressiä vielä. sain nyt myönteisen päätöksen kuntoutustuesta,sitten,kun
siltä tuntuu,menen lyhennetyllä päivällä uudelleen kokeilemaan ,joko pärjäisin taas töissä.raskas kolmivuorotyö. otetaan kaikki päivä kerrallaa,jonakin päivänä elämän ilo tulee takaisin! luotetaan siihen!
kun hoidot on ohi,muttei niin välttämättä olekkaan.Voimia toivon kaikilla kohtalotovereille
Eihän nämä elämän kolhut ainakaan helpota masennusalttiin ihmisen taivalta.
Minä olen menossa ensi viikolla - pitkän sairasloman jälkeen - neuvottelemaan esimieheni kanssa osa-aikaisesta sairaspäivärahasta. Nyt kun on ollut osapalkalla, tuo helpottaisi taloudellisestikin. Tämähän on uusi juttu, joten Kelaltakin saa erilaisia neuvoja. Nyt olen ravannut ympyrää Kela-psykiatrian poli-työterveyshoito. Ja ensi viikolla pitäisi uskaltaa siis työopaikalle siihen neuvotteluun.
Ossankohan enää mitään tehdäkään?
kohtalotovereita saattaa olla useitakin. Minulle lääkäri sanoi,että syövänjälkeinen masennus ei ole harvinaista. Minun siskot ei tätä kokeneet syöpänsä jälkeen,ehkä minuun vaikuttaa myös puolison syöpä,ja muutenkin olen hyvin herkkä.eikä siihen syitä sen kummemmin ole ,näin vaan joskus käy. Mutta siitä toipuu,minäkin olen jo paljon parempi kuin helmi-maaliskuussa.terapian jälkset päivät on helpoimpia,sitten taas jotenkin lamaantuu. puhukaa ja kirjoittakaa näistä,ainakin minua helpottaa,roikun täälläkin kuin hengen hädässä.!
osa-aikainen sairaspäivärahakin on. Minulle haettiin kuntoutustuki,lausunnon hakemukseen antoi työterveyslääkäri,psykiatri ja syöpään liittyvät tiedot HYKS.Saan kuntoutustukea ,joka on noin puolet palkastani.ja siinä vaiheessa kun menen työpaikkaani työkokeiluun,saan kuntoutusrahan,joka on 33%suurempi,kuin tämä tuki. Työkokeilussa työnantaja ei maksa palkkaa ja saan aloittaa 4t.päivällä. Ja jos kokeilu ei onnistu,jatkuu kuntoutustuki .tämäntuen saan työpaikan vakuutusyhtiöstä ja lisäosan kelalta. Tämä oli kai paras ratkaisu minun kohdalla.
On taas parempi olo kun on käynyt puhumassa asioistaan ammatti-ihmisen kanssa. Sitä vaan on ammentanut omista vaikeuksista voimaa tukeakseen toisia kun tietää itsestään miten vaikeaa on. Mielialalääkkeet ja hyvä tukiverkosto on auttanut minua paljon.
Minulla on vielä työpaikka avoin. Olen työkkärin kirjoilla. Kyllä pistää miettii,miten tästä eteenpäin. Aion kyllä pyytää sairaslomaa lisää. Töitä voisin jaksaa syksyllä sitten....en tiedä. Käyn nyt säteet loppuun ja herceptinin. Kynnet pitää saada kuntoon ja voimat ennen kuin voin paneutua ammattiini täysillä. Se on kuitenkin haaveeni. Muistakaa periksi ei anneta ja häntä pystyyn.
mitä on tapahtunut edellisessä aiheessa? Siellä oli se katkera ihminen,mutta ei ole enää. Sen kirjoitukset on poistettu.
sairaslomaa,hoidat ensin itsesi kuntoon.Kyllä tämä sairaus,ja hoidot vievät niin paljon voimia.Kerkiää sitä sitten töitä tekemään,kun on kunnossa.Hyvä,että voit käydä terapiassa,saat juteltua,ja voimia lisää.
meitä syöpäsairaita ?
ettei kukaan nyt syöpää sairastava pelästyisi,kun olen kirjoittanut syövänjälkeisestä masennuksesta.En ole tarkoittanut pelotella,kyllähän useimmat jatkavat normaalia elämää syövän jälkeen,eivätkä koe mitään alakuloa. Sanon vielä,että se,että puolison kanssa peräkk
käin sairastimme syövän,varmaan lisäsi riskiä ,että minä masennuin.tai ehkä olisin pelkästään omastani,en tiedä.mutta haluan painottaa,että jos hoitojen jälkeen masentuu,siitä toipuu.ei millään poppakonstilla,ei pidä vaatia itseltään liian nopeaa toipumista,aika,lääkitys ja terapia on minua nostaneet pinnalle. kävin katsomassa tuon masennusaiheisen palstan,mut en löytänyt sieltä ketään syövänjälkeiseen masennukseen sairastunutta.lieneekö tämä oikea paikka näistä puhua,sanokaa,jos koette ahdistavana!
täällähän se paras kirjoittaa on.Moni meistä masentuu,ainkin ajoittain.Kyllä tämä senverran koettelee.Täytyisi vaan yrittää löytää jokapäivälle ainekin jotakin positiivista,vaikka aina se ei onnistu,kun on vaikea päivä.Toisinaan riittä kävely tuolla luonnossa piristämään mieltä,joskus hyvä ruoka.Täytyy vain uskoa,että parempia päiviä on edessä.
vastauksesta.luonto minullekin parempaa mieltä antaa,samoilla metsässä koiran kanssa,katsella kevään tuloa.ja koiran ymmärtäväiset silmät,hän jaksaa kuunnella loputtomiin.
minulla kissa tulee nyt sairastuttuani aivan suuhun kiinni,ja puskee itseään kasvoihini.Eläimet varmaankin vaistoavat että emäntä sairastaa ?
että tuntuuko sinusta,että kevät olisi tullut muutamassa päivässä ? Puiden lehdet ovat kasvaneet niin nopeasti.
ja tuntuu että tämä kevät on tullut niin aikaisin,tänään just ihmettelin,kuinka isoja puiden lehtien alut jo on. viime keväästä en paljoa muista,olin maaliskuusta alkaen sytoissa.kaikilla masentuneilla pitäisi olla joku eläin,se vie pois sängyn pohjalta ja antaa iloa,tänäänkin koira yritti saada perhosia kiinni,se minua jo hymyilytti.
siitä,että heräsin tänä aamuna ja kas elossa tänäänkin. Nauroin taksikuskin kanssa. Sain hyviä neuvoja hoitajilta. Iloisia kasvoja näin sädehoidossa,kun itsekin hymyilin sinne mennessä. Soitin serkulleni ja kiitin hänen olemassa olostaan. Nautin lasteni seurasta. sain veroilmoituksen tehtyä...On tässä tänään tapahtunut paljon positiivisia asioita. Nii...ja söin karkkii ja jätskii. Kävin ystäväni luona kahvilla. Nyt menen ulos. :) Häntä pystyyn muumiäiti,päivä kerrallaan ja asia kerrallaan. :)))
jep.
fisuja akvaariossa tai oikeastaan ne ovat tyttäreni. ;)
kännissä,vaikken juokkaan,kun on nuo sytohoidot menossa.Pää tuntuu omituiselle.En ihmettele vaikket muistaisikaan viime keväästä.Tuntuu etten varmasti minäkään muista tätä kevättä.Kaipa se ihmismieli suojaa sillätavalla ihmistä,jää ne huonot muistot taakse ?
hyvä päivä tänään ,saisi olla jokapäivä.
että sinulla on noinkin hyviä päiviä! minulla oli alkuvuosi kyllä paha,itkin jokaikinen päivä,jos joku vaikka soitti,en pystynyt puhumaan,itkin vain.ja arvatkaa,kuinka soittajat hätääntyi! aikuiset,jo kotoa muuttaneet lapset ja miniä antavat minullekin iloa,nuoret uskovat,että sekä mies,että minä selviämme.pahimmillaan minä kyllä melkein toivoin,että uusisi syöpä,ja sais nukkua pois.
kirjoitan seuraavan kerran kun on parempi päivä,terapia on ensi keskiviikkona!
vaikka olisikin huono päivä,ei aina ole hyviä päiviä.Hyvä,että sinulla terapia ensiviikolla.Minunkin pitäisi ensiviikolla kuulla koska pääsen psykiatrille.
sinulla ,kuinka pitkällä hoitosi ovat,käsitin,että saat sytoja? millaisia masennus oireita sinulla on,haluatko kertoa. kylläpä on päiväpidentynyt,kelloon puoli 9 ja on vielä valoisaa,,
Masentaa tämä heikko olo,ja vapina.Uskoisin,että se helpottaa,kun sytot on ohi.Mielialakin vaihtelee parempana päivänä on valoisampi mieli.Tietty jokainen joutuu saman hoitoputken käymään läpi.Varmaankin ei kannattaisi murehtia tulevaa,vaan ottaa päivän kerrallaan,mutta eiköhän tämä hellitä,ja tarvittaessa haen masennuslääkettä.Onko sinulla lääkkeitä ?
sain cipralex läääkityksen,lisäksi sain alussa rauhoittavaksi opamox lääkkeen,mutta tätä opamoxia otin vain kaikkein pahimpina päivinä,koska se teki olon erittäin tokkuraiseksi,ja itku senkuin paheni,kun vaikutus loppui. minä en sytojen aikana ainakaan huomannut masennusta,muistan vain ,kun olin monta kertaa sairaalassa,siellä joskus itketti,kotiin pääsy helpotti.ja uuvutti muuten hoidot,ja olin miehestäni huolissani. toivon,että sinulla helpottaa sit hoitojen jälkeen,yleensähän se menee niin päin.
kun oli siskoi,ja miehesi sairaus siinä samassa rytäkässä,ja vielä omasi.Ajattele onneksi ne ovat takanapäin.Hyvä,että olet saanut lääkityksen,ja päässyt terapiaan,varmaankinalkaa pikkuhiljaa helpottamaan,ja tulee valoisempia päiviä.Hyvät yöt muumiäiti kirjoitellaan huomenna.
Niinkuin ei omassa sairaudessa olisi ollut tarpeeksi, kissanikin sairastui, kasvaimia vatsassa. Sairaalasta palattuani leikkauksen jälkeen yritin saada sitä syömään, tyhmä. Mutta eihän se raukka voinut, vatsa täynnä kasvaimia.
Nukutettiin sitten ikiuneen, ystäväni hautasi omaan kukkapenkkiinsä kisuni.
suruusi. Kisullasi on nyt hyvä olla taivaassa. Siellä on minunkin kisut ja koira.
toivon teille kaikille lämmintä mieltä ja ison sylin halauksia. Muistakaa...periksi ei anneta. Tämä on rankka juttu kaikkine hoitoineen ja meillä on lupa olla masentuneitakin. Ihan tarpeeksi riittävästi on syytä. Välillä on huonoja hetkiä ja välillä on hyviä hetkiä. Mutta kyllä me selvitään huonoista hetkistä. Aikaa aikaa...
Mää tarjoon kaikille munkkikahvit,että piristytte...Ollos hyvä. *Kaataa kahvia kuppeihin ja tarjoo munkkeja* ;D
munkki,ja hyvää kahvia.Arvaappa olen kehittänyt itselleni kun käyn syöpiksellä,niin olen ansainnut pulla kahvit.heh kohta olen pyöreä,eivaiskaan muutama kilo on tullut lisää.Mieliala vaihtelee välillä valoisaa,ja välillä masentaa.
tässä minäkin join.Aamulla heräsin itkuisena ja ahdistuneena,aattelin,joko makais vaan koko päivän peiton alla piilossa koko maailmaa. sittenpä tämä koira ihana veikin minut tuonne luontoon ja parempi on nyt mieli kun tulimme kotiin,pahin ahistus jäikin sinne metsään. oikein hyvää perjantaita kaikille,kohta onki jo toukokuu.
Minuakin masensi aamulla,kunnes lähdin ulos vaeltelemaan.Omituista,mutta jos jaksaa lähteä ulos mielikin kevenee.Uskomattoman kaunista,kun puunlehdet puhjenneet,ja valko,ja sinivuokot.En olisi halunnut sisälle tulla,mutta oli imuroitava.Sinulla on kiva,kun on oma lenkkikaveri.
piristää. Talvella minä seisoin pihalla ja katsoin tähtitaivasta,kun en pidemmälle joka kerta jaksanut lähteä. Aamumasennus on pahinta. Siksi menenkin säteisiin aamulla,että on pakko nousta ylös ja pukeutua. Lapset tietty lähtee kouluun,mutta ovat niin itsenäisiä. Riittää kun herätän heidät.
Oon koko viikon yrittänyt imuroida,siivota kotona,mutta aina iskee kesken kaiken lorvi. Ei huvita eikä jaksa. Veltotuttaa. Ulkona kyllä tykkään kykkiä ja nyppiä kukkapenkkiä. Mutta jotenkin saamaton olo.
Munkkikaffet juotukko? Ahdistaa, tiesin että kukaan ei välitä minusta tänäänkään. Yksin olen tämän ahdistukseni kanssa eikä siinä kaffet auta!
siivota,tein kompromissin ja imuroin,kyllä tympi.Lattiat jätin pesemättä.Minullakin aamut ovat vaikeimpia.Sitten kun lähtee ulos päivä käynnistyy.Ulkona kävelisin vaikka pidempää,mutta on vielä aika heikko kunto.Tunnin kävelen.
olet sinä joka jäit ilman munkkikaffeita? kerro ahdistuksestasi,tule porukkaan mukaan. kaikkihan välitämme kakista!
tuossa,ole hyvä! :) Älä nyt ihan masennu. Mikä sinua masentaa??
monet kirjoittelivat kevään tulosta. On se täällä pohjoisemmassakin napapiirillä, melkein...
katsoin juuri pihakoivuja, ei aikaakaan niin hiirenkorvat pilkistävät.
pitäkäähän varanne, nyt siellä etelässä taitaa olla jo mahlanjuoksutusajat käsillä. Jos ei just tänään niin varmaan seuraavana lämpimänä päivänä. Vai onko se ohitse jo.
Sanotaanhan että mahlassa on syöpääkin vastaan hivenaineita. Luulen että sitä voi kuitenkin huoletta käyttää... vai voiko...
Kauniita ulkoiluilmoja ja keväistä mieltä kaikille teille!
että täälläon eripuolelta suomea kirjoittajia! minäkin olen keskisuomessa syntynyt,etelään 35.vuotta sitten eksynyt. On kiva lueskella näitä kirjoituksia miten kevät missäkin edistyy! piristää nämä kirjeet,nyt tuntuu aika tasapainoiselta olo,iltaa kohti saatta saattaa taas painaa alas päin,,ajattelin tässä,että kaip tänne teidän joukkoon mahtuu tälläinenkin,syöpä sairauksien aiheuttamasta masennuksesta takaisin elämään ponnisteleva. Ja kukapa sanoo,saatanko olla joskus taas uudellen tiputuksissa minäkin,,onhan kuitenkin niin,että jos meitä 100.täällä on,niin noin 10.meistä kokee sen uudelleen,,,no niin,nyt taas synkistelen,tästä terapiassa on puhuttu,pitäisi uskoa paranemiseen. toivottavasti tämä mun höpinä ei muiden mielialaa laske,,ajan mittaan pääse näistä synkistelyistäkin eroon.kun tuntis sen varmuuden ja riemun taas. nautitaan nyt täysin rinnoin kauniista keväästä. ai niin ,oli hassua et sanoin täysin rinnoin,minä,rinnaton,,tämä menee taas jaaritteluksi,koira tossa tulee nuolemaan naakmaa,parempi lähteä taas luontoon,,,
välillä,kunhan ei jää sinne synkkyyteen.Voi tänne negatiivisiakin ajatuksia kirjoitella.Aina ei jaksa olla positiivinen vaikka yrittäisi.Minut vetää synkäksi,jos luen tilastoja syövästä,joten olen sen jättänyt.Parin viikon kuluttua pääsen ekan kerran terapeutille.Odotin 3 kuukautta sinne aikaa.
järjestyi psykiatrinen terapia aika nopeasti. olin käynyt neljän viikon ajan työterveyslääkärillä melekein vain itkemässä,sitten siitä pari viikkoa,niin oli eka psykiatrin aika. terapiassa käyn viikon,tai kahden välein. eikäse syövän uusiminen ole pahin,miehen syövä uusimista eniten pelkään. kun masentuu vaikea asteisesti,se alku on ihan hallitsematonta.se on vain pelkkää itkua,ja pahaa mieltä.millään ei voi itse itseään piristää,ja ainakkan minä en edes tiennyt,että se oli masennusta,ihmettelin vain kuinka ihminen voi itkeä,välillä aamusta iltaan,silmät turvoksissa,keväällä jos uskaltautui ihmisten ilmoille,onneksi sai aurinkolasit pistää silmien peitoksi ulkona. toivon,ettei kenenkään tarviis yhtä pahaa kokea,jo vähäisempien oireiden takia kannatta hakea apua.alkuvuodesta en kunnolla edes muista kaikkea,tunnen häpeää siitäkin,kun töissä itkin , nyt tiedän,etteä aikaisemmin olisi pitänyt apua hakea. tässä taas tuli pitkä litania,mulle kirjoittaminenkin on terapiaa. toipumsen myötä kirjoitan ilosempis asioita,olen jo "heräämässä"!
ja hyvä kun pääsee hoitoon,jo ajoissa.Mikä tänäpäivänä on monella paikkakunnalla aika vaikeaa.Minulle sanottiin,että tämäkin hoitaja ottaa vastaan vain 4 tuntia viikossa.