Menen ammattitauti tutkimuksiin jotka työnantajan vakuutusyhtiö korvaa (pohjola). Olen nyt sairaslomalla ja työnantajan palkanmaksuvelvollisuus kohta loppuu. Maksaako sen jälkeen KELA vai Vakuutusyhtiö päivärahaa tai minkäniminen se korvaus on? Meneeköhän korvausten saantiin kauankin,ainakin vakuutusyhtiöt on näiden suhteen huonomaineisia.
Toimeentulo
Miten lienee
171412
0Äänestä
Vastaukset 17
Vanhimmat
per vuosi voi sairastaa täydellä palkalla. Monelle tuo ei riitä, koska niitä terveitä päiviä ei ole edes muutamaa vuodessa. Mutta ammattitauti takaa nyt edes vuosittain tuon 180 päivää täydellä palkalla sairaslomaoikeutta.
Työnantajan edustaja palkanmaksussa tietää miten ja mistä saat rahaa kun työnantaja ei sitä enää maksa. Ammattitautitutkimusten aikana maksaja pitäisi kait olla vakuutuslaitoksesi, mutta varmista asia.
Esa Lahtela Eduskunta {kieli}=su> /sd
KIRJALLINEN KYSYMYS 988/2006 vp
Selvitysmiehen asettaminen työpaikan homeisiin sairastuneiden sosiaaliturvan
parantamiseksi
Eduskunnan puhemiehelle
Terveys- ja sosiaalialan hoitohenkilöstön ammattijärjestö Tehy ry vaatii, että
työpaikkojen homeisiin sairastuneiden sosiaaliturva saatetaan kuntoon
pikaisesti. Tehy on esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle selvitysmiehen
asettamista välittömästi käymään läpi sosiaaliturvan puutteet. Ministeriön
tähänastiset toimet eivät ole olleet riittäviä.
Selvitystyössä on otettava kantaa Kelan sairauspäivärahojen maksatukseen, kun
työpaikan homeet heikentävät terveydentilaa ja estävät työhön palaamisen.
Samalla on tarkistettava Työterveyslaitoksen voimavarat ammattitautitutkimusten
teossa. Tutkimuksiin pääsyä joutuu nykyisin odottamaan kuukausia.
Myös ammattitautilaki on saatettava ajan tasalle. Kosteusvauriohomeille
altistuneiden työntekijöiden oireiden ja sairauksien tutkimiseksi on laadittava
yhdenmukaiset tutkimuskäytännöt.
Valtiovallan pitää sisällyttää budjettiin erillisrahoitus, joka suunnataan
sairaaloiden peruskorjaukseen. Näin meneteltiin vuosia sitten koulujen
korjaamiseksi.
Korjausrakentamisella on kiire, sillä kosteusvauriot ovat pahentuneet ja
homekasvustoa on löydetty yhä useammalta työpaikalta.
Sairaaloiden heikko sisäilma on suuri terveysriski työntekijöille, mutta se
haittaa myös heikkokuntoisten potilaiden paranemista. Ongelma pahenee vuosi
vuodelta. Korjausrakentamisen viivästyttyä homeiden aiheuttamiin sairauksiin
sairastuneita ja taloudellisesti tyhjän päälle pudonneita ihmisiä tulee
jatkuvasti lisää.
Työpaikan homeongelma voi viedä työpaikan ja jättää työntekijän ilman
vakuutusturvaa. Sairastunut saattaa jäädä ilman korvauksia sen jälkeen, kun
sairausloman palkka loppuu. Kela ei maksa korvauksia, koska kyseessä on
työympäristön aiheuttama sairaus. Vakuutusyhtiöt tekevät epäyhteneviä
ratkaisuja mm. homeiden aiheuttaman astman luokittelemisessa ammattitaudiksi.
Asian hoitamista haittaa myös se, että Kela ei tilastoi niitä tapauksia, joissa
se on tehnyt kielteisen päätöksen sairauspäivärahan maksamisesta.
1990-luvun puolenvälin jälkeen työpaikoilta on tullut Tehyn tietoon yhä enemmän
tapauksia, joissa hoitaja oli sairastunut homeiden takia. Sisäilman mittauksia
ei hevin tehty rahanpuutteeseen vedoten. Työntekijöitä pidettiin luulotautisina
oireita vähätellen, eikä heidän epäilyihinsä sairauden työperäisyydestä
suhtauduttu asiallisesti. Pahimmillaan terveys meni ja rahat loppuivat.
Työterveyslaitokselle tulee vuosittain tutkimuksiin keskimäärin 150 potilasta,
joilla epäillään homeesta aiheutunutta ammattitautia. Terveydenhuollosta
Työterveyslaitoksen ammattitautien selvittämisrekisteriin kirjautuu vuosittain
40-70 tapausta; valtaosa heistä on keskussairaaloissa töissä. Kaikkia
sairaustapauksia ei hyväksytä ammattitaudiksi.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten
esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus välittömästi ryhtyy, että työpaikan homeisiin
sairastuneet henkilöt saavat heille kuuluvan ihmisarvon ja oikeusturvan ja
aikooko hallitus asettaa selvitysmiehen, jonka tehtävä on ratkaista ne ongelmat,
jotka liittyvät työpaikan homeisiin sairastuneiden sosiaaliturvan
parantamiseen?
Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2006
Esa Lahtela /sd
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra
puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi
kansanedustaja Esa Lahtelan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK
988/2006 vp:
Mihin toimiin hallitus välittömästi ryhtyy, että työpaikan homeisiin
sairastuneet henkilöt saavat heille kuuluvan ihmisarvon ja oikeusturvan ja
aikooko hallitus asettaa selvitysmiehen, jonka tehtävä on ratkaista ne ongelmat,
jotka liittyvät työpaikan homeisiin sairastuneiden sosiaaliturvan
parantamiseen?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Sosiaali- ja terveysministeriö on viimeksi vastannut homeen aiheuttamaa
ammattitautia koskeviin kirjallisiin kysymyksiin KK 404/2006 vp
ja KK 843/2006 vp
. Ministeriö on tietoinen
homeongelman laajuudesta. Työterveyslaitoksen selvitysten mukaan jopa puolessa
työpaikkojen rakennuksista voidaan todetaan eri asteisia kosteusvaurioita.
Merkittävässä osassa niistä on myös rakenteiden homevaurioita, joille
työntekijät voivat altistua. Homesieniä esiintyy kuitenkin myös vaihtelevassa
määrin ihmisen luonnollisessa elinympäristössä, minkä vuoksi altistumista
niille on vaikeaa kokonaan välttää.
Rakennusten kosteushomeongelma koskee erityisesti valtion ja kuntien
kiinteistökantaa, kuten oppilaitoksia, sairaaloita ja päiväkoteja. Niiden
kohdalla on kysymys myös muiden kuin työntekijöiden altistumisesta. Myös
asuntojen kosteushomeongelma on huomattava, millä on merkitystä kosteushomeen
aiheuttamiin sairauksiin liittyvien syysuhteiden arvioinnin kannalta.
Kosteus- ja homevauriorakennusten aiheuttamat sairaudet eivät johda useimmiten
pysyvään työkyvyttömyyteen, jos henkilö ei enää altistu kosteushomeille.
Yleensä oireet lakkaavat altistuksen päätyttyä, ja työntekijä voi jatkaa
työtään sellaisessa työtilassa tai työympäristössä, joissa hän ei altistu
kosteushomeille.
Työn aiheuttamat ammattitaudit korvataan lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta.
Ammattitautikorvaus edellyttää, että työntekijällä voidaan osoittaa
kosteushomealtistuksen aiheuttama sairaus ja riittävä altistuminen
kosteushomeille työympäristössään. Myös työn ulkopuolisen altistumisen vaikutus
on poissuljettava. Ammattitautidiagnoosin tekeminen edellyttää yksilökohtaisia
altistustutkimuksia, perusteellista oire- ja tautiseurantaa sekä
erotusdiagnostisia tutkimuksia.
Homesairauksien tunnistamiseen ja sairauksien aiheuttamien oireiden ja
työkyvyttömyyden arviointiin liittyy edelleen käytännön ongelmia. Vaikka
homesairauksia koskeva lääketieteellinen tutkimustyö koko ajan jatkuu,
lääketieteen tietämys homesairauksiin liittyvistä tekijöistä on yhä osin
puutteellinen. Osa oireista on tyypillisiä myös muille yleisesti esiintyville
sairauksille, kuten infektiotaudeille, poskiontelotulehduksille ja
silmätulehduksille.
Ammattitautilainsäädännön tarkoituksena on korvata ammattitaudin aiheuttamasta
työkyvyttömyydestä johtuva ansionmenetys ja tarvittaessa kuntoutus uuteen
ammattiin. Pysyvä tapaturmaeläke maksetaan niissä tapauksissa, joissa
ammattitaudin oireiden jatkuminen estää entisen työn tekemisen myös
altisteettomissa työtiloissa, eikä mahdollisuutta muuhun ammattitaudin kannalta
sopivaan työhön tai ammattiin sijoittumiseen kuntouttamistoimenpiteinkään ole.
Oikeusasteiden vahvistaman laintulkinnan mukaan vakuutusjärjestelmä ei sen
sijaan vastaa siitä, ettei työntekijä voi palata työpaikalleen, koska
työnantaja on laiminlyönyt vastuulleen kuuluvat työtilojen homekorjaukset,
mikäli työntekijä muutoin on työkykyinen entiseen työhönsä tai ammattiinsa
altisteettomissa työtiloissa. Este työhön paluulle ei johdu näissä tapauksissa
työkyvyttömyydestä, vaan yksittäisen työpaikan olosuhteista. Myöskään työ- ja
kansaneläkejärjestelmissä henkilöä ei pidetä yleensä työkyvyttömänä, mikäli
este työhön paluulle johtuu yksittäisen työpaikan olosuhteista.
Kosteushomesairauksia koskevat ongelmat liittyvät suurelta osin julkisen
sektorin heikkokuntoiseen rakennuskantaan ja kosteusvaurioiden vaatimien
korjaustoimenpiteiden aiheuttamiin kustannuksiin. Vastuun siirtäminen
vakuutusjärjestelmälle ei ole perusteltua eikä ensisijainen keino näiden
ongelmien ratkaisemiseen. Kosteushomeiden aiheuttamaan ammattitautiin
sairastuneen työntekijän aseman parantamista vakuutusjärjestelmään liittyvin
keinoin selvitetään tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön
uudistamistyöryhmässä, jota sosiaali- ja terveysministeriö on parhaillaan
asettamassa.
Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 2007
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen
Till riksdagens talman
Kun työnantajan velvollisuus maksaa loppuu, saat KELA:lta rahaa. KELA maksaa yhteensä noin 300 päivää. Sitten jos todetaan, että sinulla on ammattitauti saat EHKÄ vakuutusyhtiöltä rahaa. Päätös voi tulla vasta 6 kuukautta diagnoosin jälkeen, toivon mukaan nopeammin. KELA vaatii päätöksen jälkeen vakuutusyhtiöltä maksamansa rahat takaisin, ja sinä saat jatkossa rahaa vakuutusyhtiöltä.
Jos kela maksaa työantajan jälkeen 300 päivää ja perii vakuutusyhtiöltä diagnoosin jälkeen on hyvä. Entä jos ammattitautia ei todetakkaan, niin mitä sitten.
Joten saat pitää jo saadut rahat itse kyllä, mutta jatko onkin sitten ongelmallista. Siitä olet varmaan lukenut Hilkka-Liisan tekemästä opinnäytetyöstä esimerkkejä, jos et tee haku ja etsi tuo työ.
mitään, vaikka sairautta kohden oikeus on 300 päivään. Riippuu ihan Kelasta maksavatko vai eivät. Itse en saanut mitään, vaan vetosivat siihen, että työnantajan korjattava työtila.
Voi, todella pahaa! Olen kuullut huhuja semmoisesta, mutta en voinut uskoa korviani. Se ON siis totta! Joo...olen ihan sanaton..eli väittikö ne että talo on sairas, ja sinä periaatteessa et ole!?! Että jos talo olisi terve, niin sinäkin olisit?
Miten sitten kävi? Olitko kotona ilman rahaa? Hankitko muualta töitä?
Minullekin väitettiin, että itse asiassa en ole sairas ollenkaan, vaan se työtilani on. Kuvittelevat, että vika on vain yhdessä työtilassa, kun vika on koko rakennuksessa.
Säästöillä on minunkin elettävä. Elettävä niin minimillä kuin pystyy. Että sellainen maa tämä hyvinvointi Suomi on, joka pitää huolta heikoimmistaan.
Ihan älytöntä! Sehän on ihan käsittämätöntä!
Minusta on niin väärin, että ensin sairastuu koska työtilat ovat terveydelle vaarallisia, ja sitten ei kukaan ota siitä vastuuta.
Näin se vain menee, eikä tässä kohden lohduta yhtään se ettei ole yksin. Päin vastoin voisi luulla, että jotakin kehitystä parempaankin suuntaan olisi jo tapahtunut tämän sosiaaliturvan kautta, mutta ei.
Miksi maksamme ylipäätään veroa, jos tiukan paikan tullen siitä ei meille mitään hyötyä ole. Ei kukaan tahallaan ole työpaikan homeista sairastunut, eikä kukaan varmasti halua sairastaa, jos on muita vaihtoehtoja olemassa. Jokaisen sairastuneen tila on helposti todettavissa. Lääkäri paikalle toteamaan miten käy, ja tämän lääkärin lausunnon pitäisi sitten myös painaa jotakin kun päätöksiä sairastuneen sosiaaliturvasta tehdään.
Sairastuneen oireet uudelleen sairastuessa ovat niin selkeät ja niin helposti todettavat, että mitään ongelmaa ei pitäisi olla. Maksakoon työnantaja uudelleen koulutuksen, jolla etätyö onnistuu ja antakoon sitä myös tehdä, jos muuta vaihtoehto ei ole. Tai maksakoon työnanaja sairastuttamansa työntekijän eläke, ihan sama kunhan joutuu maksumieheksi se kenelle se kustannus kuuluukin.
Kuulostaa todella hyvältä idealta! Realistinen ehdotus kyllä! Olisipa niin!
Nyt tuntuu siltä, että työnantaja pääse kuin koira veräjästä, niin onko se ihme, että ei paikkoja oikein huvita korjata. Potku perseeseen sairastuneelle ja uusi tilalle altistumaan, hyvällä tuurilla kestää jonkun aikaa ennen kuin ongelmat alkaa.
Samalla kannalla olen maksumieheksi se, joka sairauden korjaamattomissa tai huonosti korjatuissa tiloissa aiheuttaa.
Sairauspäivärahan maksuhan alkaa heti omavastuuajan jälkeen (sairastumispäivä 9 arkipäivää). Kela maksaa sv-päivärahaa työnantajalle niin kauan kuin sairausajan palkka maksetaan työntekijälle, ja päiväraha maksetaan työntekijälle suoraan sitten palkanmaksun loputtua. 300 päivän laskeminen alkaa siis sairausloman alettua, ei vasta palkanmaksun loputtua.
sitä ollenkaan. Ja mikäli oikein ymmärsin, ei saanut sitä työnantajanikaan. Se työtila on vaan korjattava piste.
Kela tekee useinkin kielteisen sv-päivärahapäätöksen myös työnantajalle. Että silleen. Töissä pitää olla vaikkei henki kulkisi.
ole kenenkään pakko olla jos kerran henki ei kulje.
Kuka sinut pakottaa?
Altistuimme homeista kodissamme. Meille ei kukaan korvannut mitään sairastumisen suhteen tai yleensä minkään suhteen.
Aloitimme alusta vain kovat astian kainalossa.
Ei ammattitautia, ei Kelan korvauksia ei vakuutusyhtiön päivärahoja.
Onneksemme meidän perhe pitää kuitenkin yhtä ja olemme onnellisia siitä että meillä on toisemme.