Minä ainakin nautin opettajan työstä täysin siemauksin. Opetan ala-luokkaa, joten työpäiväni alkaa usein yhdeksältä. Vilkutan naapureille aamukahvipöydästä kun he kiiruhtavat jo kahdeksaksi töihin. Tulen töihin vartin myöhässä, sillä minullahan siihen on oikeus. Olen Opettaja isolla o:lla ja minä olen luokan pomo. Tunneilla laitan oppilaat lukemaan kirjaa tai katsomaan videoita. Itse sitten samaan aikaan luen hyvää kirjaa tai surffailen netissä luokan koneella. Välitunneilla laitan aina koulunkäyntiavustajan tekemään kaikki valmistelut. Minä en mitään kartonkeja leikkele, sen saavat tehdä alaiseni. Minä vietän välitunnit kavereideni kanssa opettajanhuoneen sohvalla tuoretta kahvia siemaillen, jonka muuten on saanut avustaja tai kanslisti keittää. Päiväni loppuu usein jo puolilta päivin, tai viimeistään klo 13. Päästän oppilaat kotiin etuajassa, jotta hermoni pääsevät palautumaan ja pääsen taas lämpimän kahvikuppini ääreen ennen kotiinlähtöä.
Kotona menen takapihalle nauttimaan lämpimästä kevät auringosta. Korkkaan kylmän siiderin ja otan päiväunet. Päiväunien jälkeen seuraan naureskellen kun naapurini valuvat töistä kotiin puoliksi kontaten tai muuten vain laahustaen. Vinkkaan aina tervehdyksen kohottaen vielä siideripulloa, jonka pohjat huitaisen samalla huiviini.
Aamuisin jos oikein väsyttää, niin soitan vain rakkaalle ystävälleni rehtorille ja sanon olevani vähän flunssassa. Hän hoitaa oitis sijaisen paikalle, eikä meillä tarvita edes lääkärintodistuksia kuin yli kolme päivää kestävistä poissaoloista. Tällaiset vapaapäivät kuuluvat mielestäni opettajan laillisiin oikeuksiin. Silloin on hyvä katsella rästiin jääneet videot nauhalta, sillä roskiinhan ne muuten menisivät.
Kesälomani aloitan heti suvivirren jälkeen. Painelen samaten maalle, jossa kasvatan mansikkaa ja raparperiä. Vietän piiiitkän ja antoisan kesäloman luonnon helmassa. Toki muistan soitella sukulaisille ja ei-opettaja ystävilleni kuinka ihanaa on olla merenrannassa tällaisena päivänä, kun tiedän että he raatavat ilmastoimattomassa konttorissa pitkää päivää.
Kesähäissä menen aina sulhasparin jälkeen kakkupöytään. Olen ylpeä siitä, että tällainen kansankynttilä on oikeutettu olemaan papin jälkeen seuraava. Keskusteluissa herkästi myös ojennan väärin ajattelevia ihmisiä. Kyllä opettaja on aina oikeassa ja ihmisten pitää kunnioittaa opettajan mielipidettä.
Syksyllä onkin taas mukava palata arkeen. On jännittävää mennä katsomaan, joko keväällä valtion rahoilla tilaamani digikamera "luokalleni" on jo saapunut. Se mikä on luokan, on opettajana tottakai minun. Olenkin aina halunnut päästä aloittamaan valokuvausharrastuksen. Ja kun oppilaat saapuvat, alkaa kertomukseni taas alusta...
Kotona menen takapihalle nauttimaan lämpimästä kevät auringosta. Korkkaan kylmän siiderin ja otan päiväunet. Päiväunien jälkeen seuraan naureskellen kun naapurini valuvat töistä kotiin puoliksi kontaten tai muuten vain laahustaen. Vinkkaan aina tervehdyksen kohottaen vielä siideripulloa, jonka pohjat huitaisen samalla huiviini.
Aamuisin jos oikein väsyttää, niin soitan vain rakkaalle ystävälleni rehtorille ja sanon olevani vähän flunssassa. Hän hoitaa oitis sijaisen paikalle, eikä meillä tarvita edes lääkärintodistuksia kuin yli kolme päivää kestävistä poissaoloista. Tällaiset vapaapäivät kuuluvat mielestäni opettajan laillisiin oikeuksiin. Silloin on hyvä katsella rästiin jääneet videot nauhalta, sillä roskiinhan ne muuten menisivät.
Kesälomani aloitan heti suvivirren jälkeen. Painelen samaten maalle, jossa kasvatan mansikkaa ja raparperiä. Vietän piiiitkän ja antoisan kesäloman luonnon helmassa. Toki muistan soitella sukulaisille ja ei-opettaja ystävilleni kuinka ihanaa on olla merenrannassa tällaisena päivänä, kun tiedän että he raatavat ilmastoimattomassa konttorissa pitkää päivää.
Kesähäissä menen aina sulhasparin jälkeen kakkupöytään. Olen ylpeä siitä, että tällainen kansankynttilä on oikeutettu olemaan papin jälkeen seuraava. Keskusteluissa herkästi myös ojennan väärin ajattelevia ihmisiä. Kyllä opettaja on aina oikeassa ja ihmisten pitää kunnioittaa opettajan mielipidettä.
Syksyllä onkin taas mukava palata arkeen. On jännittävää mennä katsomaan, joko keväällä valtion rahoilla tilaamani digikamera "luokalleni" on jo saapunut. Se mikä on luokan, on opettajana tottakai minun. Olenkin aina halunnut päästä aloittamaan valokuvausharrastuksen. Ja kun oppilaat saapuvat, alkaa kertomukseni taas alusta...
Vastaukset 10
Vanhimmat
En oikein usko tarinaasi. Eihän tuollaista olekkaan.Eikä koulusihteeri ja avustaja ole sinun alaisiasi.
ollutkaan kenenkään open kirjoitus vaan opettajille kateellisen tavallisen työläisen kirjoitus, vai mitä?
Itselläni ei homma kyllä mene noin. Videoita on katsottu vain yhden kerran, kun itse tein jotain joulutodistuksen arviointeja.
Välitunneilla me opet valvomme ulkona oppilaita vuoron perään tai valmistelemme tunteja, mm. monistamalla tehtäviä, kokeita jne. tai soitamme oppilaiden koteihin heihin liittyvistä asioista.
Joskus sentään ehtii hörpätä sen kahvin, jota ei kouluavustaja keitä. Se kahvikin on itse tuotu, ei työnantajan kustantama.
Itse vahdin ensin koulukyydit, haen lapseni hoidosta, kiiruhdan kauppaan ja hups, huomaan, että kotiin saavun hiukan ennen muita duunareita.Sitten alan ruuanlaiton, pyykin pesun jne. Tarkistan oppilaiden tehtävät ja /tai kokeet, suunnittelen seuraavan päivän opetusta. Käyn jopa lenkillä, jos ehdin!
Illoin en ryyppää siideriä, vaikka voihan joku niin tehdäkin. Mutta niin tekee ne duunaritkin!
Aika hyvin sanailtu. Kyllä sulla on selvästikin opetusalan tuntemusta. Nuo muutamat asiavirheet, kun poistat, niin saat seuraavasta provostasi luotettavamman.
Paitsi että tämän ei edes ollut tarkoitus olla mikään provo... ihan puhdasta satiiria. Missä se huumorintaju oikein on? :)
Eikö nimimerkkini "tosi ope" jo kerro että en tietysti ole oikeasti opettaja?
Kirjoitukseni on tarkoitus kärjistää täällä olevaa keskustelua, missä ulkopuoliset kommentoivat opettajia tuntematta koko alaa. Tuo kirjoitukseni on lähinnä sitä, mitä täällä ei-opettajat yleisesti tuntuvat ajattelevan. Jotkut raukat tuntuvat oikeasti näkevän asian kuten kirjoitin.
ja olit mielestäni kirjoittanut paitsi hauskasti niin myös hyvin. =) Kiitos päivän piristyksestä!
T: ope
Ps: Ei saa vetää hernettä nenään kaikesta! Täytyy arvostaa omaa työtään sen verran, että tietää sen arvon eikä loukkaannu aivan pienistä heitoista!...Tai sitten voi jättää tämän palstan väliin...
Ensin ajattelin, että onpas otsaa, mutta hei minustahan se kertoi!! Kiva, että on muitakin todellisia työnarkomaaneja. Minä kun en jaksa ottaa tätä työtäni niin haudan vakavasti, eikä mun tarvitsekkaan, koska olen epäpätevä, eikä kukaan oleta, että hoitaisin työni hyvin.
Kun luin tämän viestin, niin ajettelin heti omia työpäiviä, kun olen ollut sijaisena ala-asteella. Eli kyseinen teksti sopii hyvin sijaisten työpäivään, lukuunottamatta pitkiä kesälomia, joista olen kyllä vähän kateellinen.
Olen opettaja ja järjestänyt niin, että minun ei koskaan edes käydä ns. työpaikalla. Palkka juoksee täysillä ja tyhmät duunarit rehkivät työpaikoillaan. Jos sinun pitää näyttäytyä työpaikallasi, ota yhteyttä edunvalvontaan ja homma hoituu!
Tunnut tietävän meidän opettajien "salaisesta" elämästä hyvin, ainostaan minua harmittaa kun en itse yläkoulun/lukion opettajana älynnyt aikoinaan lähteä vielä helpommille päiville: tekn. oppilaitoksiin/ammattikorkeakouluihin opettajaksi.
Olisin jo nyt toukokuun alussa lomalla (sillä 4 kuukauden) ja olisin tietysti järjestänyt kurssini syyslukukaudelle ja olisin viettänyt "opetuksetonta jaksoa" koko tämän kevätlukukauden!! ...)
Arvaa harmittaako...?
Olipa hauska. Se mikä ei ollut hauskaa, oli seuraavien kommentit. Missä huumori? Ei ihme, että peruskoulussa ei ole kivaa.
( Nyt tulee nutturapäiltä: ei siellä kuulukaan olla kivaa.Hahaaa. Kyllä se voi olla kivaa, riippuu paljon itsestänne; on vaikea olla hauska ja innostava, jos on tuollainen sitruuna)