Tuli muuten mieleen, että tämän palstan hintaromahdukseen uskovat:
oletteko työttömiä ja katkeria kaikille jollain on omaisuutta?
vai
oletteko taloutta seuraavia varallisuutta (esim. osakkeita) omistavia ihmisiä, ja puntaroitte tarkoin milloin asunto kannattaa ostaa tai kannattaako sitä ostaa ollenkaan.
oletteko työttömiä ja katkeria kaikille jollain on omaisuutta?
vai
oletteko taloutta seuraavia varallisuutta (esim. osakkeita) omistavia ihmisiä, ja puntaroitte tarkoin milloin asunto kannattaa ostaa tai kannattaako sitä ostaa ollenkaan.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Uskon romahdukseen, aikataulua en edes usko pystyväni ennakoimaan.
Velattoman asuntomme arvo on perheemme varallisuudesta alle 30%. Sijoitusasuntoja ei ole, syynä aiemmin oli niistä tuleva riesa ylimääräisen työn muodossa, nyttemmin myös kohtuuton hintataso. Seuraan taloutta, mutta se ei ole ammattini.
Puutavarapula, maan arvon nousu puun hintojen nousu, energian hintojen nousu ja muut näistä johtuvat kustannukset nostavat uudisrakentamisen kustannuksia, ja kun asunnoista on jatkuva pula niin myös vanhojen hinnat nousee.
vapaita maita kun ei ole niin tonttimaan hinnan määrää kysynnä ja tarjonnan laki tästä lähtee rakennuskustannuksien nousu, maan hinta varsinkin kasvukskuksissa on noussut huimasti viime vuosina, vaan mistäpä sitä maata saisi ellei ostamalla jos sitä ei aiemmin ole omistanut.
nämä rommaajat ei vaan ymmärrä taloudesta hölkäsenpöläystä vaan ovat kehittäneet ihan omat teoriansa ja saavat jonkinlaiset kiksit varmaan koska ovat jo ainakin 10 vuotta samaa jauhaneet
unohdit vaan sen tosiseikan, että suurten massojen tulot eivät ole kasvaneet likimainkaan samaa tahtia... jossain se raja tulee vastaan...
Seuraan taloutta.
Laskelmien jälkeen asunto ei olisi tällä hetkellä kannattava sijoitus. Pääoma ei olisi nykyhinnoilla tuottavassa käytössä. Vuokralla asun. Tunnepitoisesti ajatellen omistusasunto olisi tietenkin enemmän "oma koti" kuin vuokra-asunto, mutta pyrin varsinkin kaikkein suurimmissa taloudellisissa päätöksissä rationaaliseen ajatteluun, vaikka pikkuasioissa saatan heittäytyä mielihalujen vietäväksi.
Olemme maltillisia, joilla ei ole mihinkään
kiire. ASO kämpästä ei joudu ulos ja
vuokrakin on normaalia alhaisempi.
Katsellaan rauhassa kämppiä ja odotetaan kun
sopiva tipahtaa käteen kuin kypsä banaani.
Esim. avioero, kahden asunnon loukku, perikunnan
kiireellisyys tms.
Emme halua rynnätä lammaslauman tavoin sinne,
mihin pankki meitä haluaa.
Kysymys: Miksi esim. saksassa on 60% vuokra-
asujia? Ovatko he kaikki epäonnistuneita ja
katkeria ihmisiä?
eläminen siellä on halvempaa eli vuokraankaan ei mene niin paljon rahaa (suhteutettuna) kuin täällä eli sillä vuokralla ei ole niin suurta merkitystä. Mitä sitä silloin velkaa ottamaan.
Minula on 200 k€:n omakotitalo, 80 k€ lainaa ja 50 k€ osakkeissa. Aika tarkkaan tulee mietittyä romahtaako asuntojen hinnat, nouseeko korko ja mitä se kaikki vaikuttaa osakkeiden arvoon.
Sen olen ainakin päättänyt, etten vaihda uuteen asuntoon lähiaikoina - ootellaan rommausta.;-)
on millejä pörssissä ja asuu hienosti vuokralla eli todella fiksussa asunnossa.
Koska sijoitustoimintaan liittyy myös velanotto,
silloin kun ei napeilla pelata, on ollut ainakin toistaieksi parempi näin ja hintaromahdusta mahdollisesti odotellessa.
Kyllä sen kolmikymppinen ehtii hommata sen oman asunnon myöhemminkin, kun tuottoja tulee oikein kunnolla.
No, tämä aihe nyt liippaa melko läheltä omaa alaani.
En ole työtön, mutta ehkä hieman varovainen ja laskelmoiva luonne kyllä. Talousasioita tulee seurattua.
Asunnon ostoa en puntaroi. Asumisen suhteen olen vaatimaton. Toki toisten omat hienot asunnot/talot herättävät kateutta minussakin.
Jonkinlaiseen hintojen laskuun uskovat ainakin useimmat niistä, jotka olivat rakennusalalla vuonna 1991.