Mä olin hakemassa lukioon johon en halua enää, enkä aio mennä valintakokeeseen (liian myöhäistä perua). Toisena vaihtoehtona olis kans lukio johon hakijoita on enemmän kuin tarpeeksi ja päältä kaavitaan 1.hakijat ekana eli en todennäköisesti pääse sinne.
Asiaan tuli mutkia esim. taloudellinen puoli ja välimatka.
Toinen vaihtoehto johon en hakenut oli hiusalan tutkinto mutta se ei ala tänä vuonna vaan pitää hakea vasta 2008 haussa. tiedän että sinnekkin tarvitaan rahaa, mutta sentään sinä vuonna saisin edes hieman opintukea (äitini on yksinhuoltaja, joten saan kai korotettuna kun muutan pois koska äidin tulot ovat pienemmät ).
Mutta itse ongelma ei liity paikan valitsemiseen vaan mielenterveysongelmaani. KOululiikunta. Saan vakavia paniikkikohtauksia koululiikunnan pelon takia. Yleensä olen vahingoittanut itseäni sairaalakuntoon. Koska fyysistä estettä ei ollut liikunnan suorittamiseen ei minulle virallista vapautusta mustaa valkoisella voitu antaa. asiasta päätti sitten muutama lääkäri ja hoitaja että liikuntatuntini muokattaisiin sillä tavalla että en osallistu niihin koulussa, mutta suoritan omaehotisesti kotona vapaa-ajalla ja sain heiveröisistä suorituksistani kurssit täyteen jo nyt vaikka päättöarvioitnia ei ole aloitettu.
Mitään paperia ei asiasta tehty, minulla ei ole lääkitystä tai muita ongelmia.
Asia on vakava eikä sitä todellakaan voi ottaa teinivuosien tuomana yliangstista vaan ongelma on alkanut jo monta vuotat ennen yläkoulua. Hoitoja on ollut muutamia mutta niistä ei ole ollut hyötyä.
EN pysty saamaan liikunnasta nautintoa, ainoastaan tuskaa vaikka liikunta olisikin mieelsitä ja helppoa. Mitään endorfiinia ei aivoissa synny koska yleensä liikuntasuosirtuksen jälkeen saan karsean olon ja haluan kuolla.
Miksi minulle ei sitten anneta vapautusta täydellisesti? Ei ole fyysistä vammaa eikä psyykkisten häiriöiden takia voi saada vapautusta. Asia on todellakin näin ja toivon että minua ei aleta haukkumaan lapsellisesti koska tämä ei ole sama kuin jonkun teinitytön pienet pelot mennä juoksemaan cooperia tai tekemän vomistelu liikkeitä sen takai että se ei näytä hyvältä. Van kyse on vakavasta asiasta josta en voi parantua.
Vuoden mielisairaalassaolon ja kuntoutuksen jälkeen luulisi jotain tapahtuvan mutta koska asia meni vakavemmaksi ei minua ryhdytty rääkkäämään lisää ja sain kaipaamani epävirallisen "vapautuksen". Kuitenkin mitä lääkärit pelkäsivät on juuri tämä tulevaisuus.
Soitin lukiooon johon hain ja sieltä vastasi niin topakka täti joka ei uksonut ollenkaan ja väitti vain että ilman fyysistä vamma/vikaa ei voi lukiossa saada vapautusta vaan kurssista on suoritettava 1/2. Kuinka minä voin suorittaa mitään jos menen sekaisin ja muut opiskeluni kärsivät? Viikot menisivät vain niiden tuntien pelkäämiseen enkä saisi lukiota päätettyä.
Joten luovuin lukio asiasta, mutta sitetn tajusin että liikuntaahan siellä paruri-kampaajan tutkinossa on silti muiden perusaineiden ja kampaaja koultuksen lisäksi.
olen hämmentynyt ja peloissani. Joka tapauksessa joudun jäämään kotiin syksyllä. Onko mitään koulutusta jossa ei ole liikuntaa? Minulle on sanottu jo monesta paiaksta että ei onnsitu mitkään muokkaukset sillä tavalla kuin ne on nyt peruskoulussa suoritettu. En ole ollut tunneilla muutamaan vuoteen ja jos nyt menen sinne ja pelkään niin saan taas kohtauksia kotona tai koulussa ja seuraava paikka on pöpilä ja missäs minä sitten opiskelen? Pakko minun joku ammatti on saada :( tosin en tykkää siitä että joudun hylkäämään kaikki unelmani ja kouluttautumaan sellaiseen ammattiin joka ei minua oikeasti miellytä eikä huvita. Olen yrittänyt soitella paikkoihin mutta ilman fyysistä vamma jne.. blaah blaah minulla ei ole oiekutta jäädä pois tunneilta.
Olen niin epätovioinen että kaikki mitä olen halunnut jäävät nyt pois ja ehkä minuta tulee joku toimistossaistuja (heitäkin tarvitaan)..
Harmi sikäli että keskiarvoni muuten on 9,4 ja taitoni saattavat mennä hukkaan. Minusta ei siis voi tulla eläinlääkäriä, lääkäriä tai mitään muuta johon tarvitsee lukion paperit. Luulin että ammattikoulussa ei olisi niin rankkaa mutta kamala totuus vain iski eteen. En saa sellaista ammattia kuin olisin halunnut ja nyt kärsin vammaisesta häiriöstäni.
Mitä mä nyt muka teen?!
Asiaan tuli mutkia esim. taloudellinen puoli ja välimatka.
Toinen vaihtoehto johon en hakenut oli hiusalan tutkinto mutta se ei ala tänä vuonna vaan pitää hakea vasta 2008 haussa. tiedän että sinnekkin tarvitaan rahaa, mutta sentään sinä vuonna saisin edes hieman opintukea (äitini on yksinhuoltaja, joten saan kai korotettuna kun muutan pois koska äidin tulot ovat pienemmät ).
Mutta itse ongelma ei liity paikan valitsemiseen vaan mielenterveysongelmaani. KOululiikunta. Saan vakavia paniikkikohtauksia koululiikunnan pelon takia. Yleensä olen vahingoittanut itseäni sairaalakuntoon. Koska fyysistä estettä ei ollut liikunnan suorittamiseen ei minulle virallista vapautusta mustaa valkoisella voitu antaa. asiasta päätti sitten muutama lääkäri ja hoitaja että liikuntatuntini muokattaisiin sillä tavalla että en osallistu niihin koulussa, mutta suoritan omaehotisesti kotona vapaa-ajalla ja sain heiveröisistä suorituksistani kurssit täyteen jo nyt vaikka päättöarvioitnia ei ole aloitettu.
Mitään paperia ei asiasta tehty, minulla ei ole lääkitystä tai muita ongelmia.
Asia on vakava eikä sitä todellakaan voi ottaa teinivuosien tuomana yliangstista vaan ongelma on alkanut jo monta vuotat ennen yläkoulua. Hoitoja on ollut muutamia mutta niistä ei ole ollut hyötyä.
EN pysty saamaan liikunnasta nautintoa, ainoastaan tuskaa vaikka liikunta olisikin mieelsitä ja helppoa. Mitään endorfiinia ei aivoissa synny koska yleensä liikuntasuosirtuksen jälkeen saan karsean olon ja haluan kuolla.
Miksi minulle ei sitten anneta vapautusta täydellisesti? Ei ole fyysistä vammaa eikä psyykkisten häiriöiden takia voi saada vapautusta. Asia on todellakin näin ja toivon että minua ei aleta haukkumaan lapsellisesti koska tämä ei ole sama kuin jonkun teinitytön pienet pelot mennä juoksemaan cooperia tai tekemän vomistelu liikkeitä sen takai että se ei näytä hyvältä. Van kyse on vakavasta asiasta josta en voi parantua.
Vuoden mielisairaalassaolon ja kuntoutuksen jälkeen luulisi jotain tapahtuvan mutta koska asia meni vakavemmaksi ei minua ryhdytty rääkkäämään lisää ja sain kaipaamani epävirallisen "vapautuksen". Kuitenkin mitä lääkärit pelkäsivät on juuri tämä tulevaisuus.
Soitin lukiooon johon hain ja sieltä vastasi niin topakka täti joka ei uksonut ollenkaan ja väitti vain että ilman fyysistä vamma/vikaa ei voi lukiossa saada vapautusta vaan kurssista on suoritettava 1/2. Kuinka minä voin suorittaa mitään jos menen sekaisin ja muut opiskeluni kärsivät? Viikot menisivät vain niiden tuntien pelkäämiseen enkä saisi lukiota päätettyä.
Joten luovuin lukio asiasta, mutta sitetn tajusin että liikuntaahan siellä paruri-kampaajan tutkinossa on silti muiden perusaineiden ja kampaaja koultuksen lisäksi.
olen hämmentynyt ja peloissani. Joka tapauksessa joudun jäämään kotiin syksyllä. Onko mitään koulutusta jossa ei ole liikuntaa? Minulle on sanottu jo monesta paiaksta että ei onnsitu mitkään muokkaukset sillä tavalla kuin ne on nyt peruskoulussa suoritettu. En ole ollut tunneilla muutamaan vuoteen ja jos nyt menen sinne ja pelkään niin saan taas kohtauksia kotona tai koulussa ja seuraava paikka on pöpilä ja missäs minä sitten opiskelen? Pakko minun joku ammatti on saada :( tosin en tykkää siitä että joudun hylkäämään kaikki unelmani ja kouluttautumaan sellaiseen ammattiin joka ei minua oikeasti miellytä eikä huvita. Olen yrittänyt soitella paikkoihin mutta ilman fyysistä vamma jne.. blaah blaah minulla ei ole oiekutta jäädä pois tunneilta.
Olen niin epätovioinen että kaikki mitä olen halunnut jäävät nyt pois ja ehkä minuta tulee joku toimistossaistuja (heitäkin tarvitaan)..
Harmi sikäli että keskiarvoni muuten on 9,4 ja taitoni saattavat mennä hukkaan. Minusta ei siis voi tulla eläinlääkäriä, lääkäriä tai mitään muuta johon tarvitsee lukion paperit. Luulin että ammattikoulussa ei olisi niin rankkaa mutta kamala totuus vain iski eteen. En saa sellaista ammattia kuin olisin halunnut ja nyt kärsin vammaisesta häiriöstäni.
Mitä mä nyt muka teen?!
Vastaukset 3
Vanhimmat
ettet voi saada vapautusta siitä liikunnasta? Voihan psyykkisten ongelmien perusteella saada vaikka sairaseläkkeenkin, miksei vapautusta niistä koulun kursseista? Saavathan toiset uskonnollisen vakaumuksensakin takia vapautuksen uskonnosta (ja elämänkatsomustiedosta). Luulen, että tarvitsisit vain topakan psykiatrin (kenties yksityisen sellaisen, ja ehkä lisäapua vielä oikeusturvatoimistostakin...), ja asia järjestyisi.
Kuulostaa niin uskomattomalta, ettei tuo onnistuisi noinkin vakavien asioiden valossa. Jos siis olet jopa itseäsi vahingoittanut, ettei tarvitsisi mennä sinne liikunnantunneille. Eihän se voi olla, että nuori, jolla on muuten kaikki ok, mutta on yksi pieni fobia, ei pääse ikinä kouluttautumaan, vaan jää sossun elätiksi.
Mitäs jos otat yhteyttä vaikka ko. lukion kuraattoriin, ja kerrot hänelle kaiken? Luulen, että hän voisi puhua järkeä tuolle kipakalle naishenkilöllekin, joka koulusi puolesta väitti, ettei sovellettu ohjelma ole mahdollinen (ja ihan varmasti se on mahdollinen!). Sinun on vain onnistuttava esittämään asiasi oikein; ystävällisesti ja vakuuttavasti. Sinun on tuotava ilmi, kuinka vakava asia todella on. Ennemmin liioittele, kuin vähättele, että he tajuavat, ettei kyse ole jonkun teinin meikkien suhraantumisen pelosta.
Uskon, että asian kyllä saa järjestettyä, mutta siihen tarvitset apua esim. psykiatriltasi ja koulukuraattoriltasi.
olet? Ainakin aikuiskoulutuslinjoilla ei todellakaan tarvi käydä mitään liikuntatunteja, niitä ei ole vaan pelkkää asiaa, riippuen koulutusalasta mut liikuntatunteja ei ole. Kokeiles kysästä näistä aikuiskoulutuskeskuksista. Jostain syystä itekki aina kammonnut liikuntatunteja, syytä en tiedä, nykyään syön kyllä lääkkeitä paniikkihäiriöön.
Asiasta toiseen, kyllä lukiossakin saa vapautuksen psyykkisistä syistä liikunnasta, ite jo hieman yli 30v ja tunnen kaverin joka sai vapautuksen siitä syystä että on homoseksuaali. Eli ei todellakaan ole poissuljettu tuo etteikö sitä vapautusta saisi, se on varma se. Eipä tuo liikunta itellekään tuo mitään iloa oikeastaan, ehkä ainoastaan piristää olla ulkona jos kävelee/pyöräilee mut siihen jää..
Ota ysimillinen burana, parantaa monet vaivat, huomaamattomilla sivuvaikutuksilla. :)
No offence.