Tossa näette minne välivuosi johtaa: http://www.kuvaton.com/kuvei/tulevaisuuden_suunnitelmat.jpg
Välivuoden tulos!
jutem
104472
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
...itselleni kävi juuri noin...KOULUTTAUTUKAA JOS HALUATTE HYVÄN ELÄMÄN...
Hyvä elämä ja korkea tulotaso eivät ole synonyymejä toisilleen.
välivuosi ja hyvin menee...Eikös niillä yliopisto-opiskelijoillakin sitä masennusta ole...Jos on suunnitelmat valmiina välivuodeksi,eikä opiskelu kiinnosta niin kannattaa pitää....
kaiketi sitä masennusta on yliopistossa, kun sitä on jo lukiossakin. Itse olen koko lukioajan sairastanut keskivaikeaa masennusta...kolme vuotta terapiaa ja lääkettä, ja nyt pitäisi jaksaa jatkaa yliopistoon...ei oikein nappaa...
Olisiko välivuosi ratkaisu...?
välivuosi, tee jotain mikä sinua todella kiinnostaa. Lähde ulkomaille tai puuhaa jotain kotimaassa. Itse lähdin vuodeksi töihin Saksaan ja Englantiin kun ei yliopistoon haku kiinnostanut sitten ollenkaan. Sen vuoden jälkeen oli jo vähän enemmän lukuhaluja ja yliopistossa ollaan. Mut välivuotta siis suosittelen :)
Mut hei, jotkut jää välivuodelle vaikka haluisikin opiskelemaan.
Ja vissiin jään toisellekin, kun en jaksanut tarpeeksi aikaisin alkaa lukea. Ellen keksi jotain takaovea.
Onneksi sitä jollain optimismilla saa asioita silti tehtyä.
Olin ala-asteen ensimmäisestä luokasta saakka niin kutsuttu kympin oppilas. Yläasteella tapahtui toki pieni notkahdus kuten monella murrosikäisellä, ja keskiarvokin laski yhdeksän pilkku kuuteen. Lukiossa taso kuitenkin palasi ennalleen, ja kirjoitin jo kolmannen vuoden syksyllä kahden ja puolen vuoden opiskelun jälkeen yhdeksän laudaturia, joiden joukossa myös pitkä matematiikka.
Olin jo hankkinut edellisen vuoden lääkiksen, oikiksen ja kauppakorkeakoulun pääsykoekirjat ja olin niitä jo kovaa vauhtia lukemassa, kun joulukuun alkupuolella näin mainoksen edullisesta Tallinnan matkasta. En ollut koskaan käynyt ulkomailla, enkä ollut ikinä ollut edes yötä pois kotoa. Yhtäkkiä päätin kuitenkin lähteä matkaan. Jo tuolloin minut valtasi kummallinen tunne siitä, etten välttämättä haluasikaan samantien jatkaa opiskelua. Jaksaisinko taas puurtaa aamusta iltaan? Entä jos valitsen väärän alan? Mitä jos lääkis/oikis/kauppis ei olekaan minua varten?
Tästä on nyt kohta puolitoista vuotta aikaa. Tallinan matka venyi odotettua pitemmäksi. Elämä on ollut yhtä alamäkeä. Ei ole työtä. Ei ole rahaa. Äiti sai hermoromahduksen ja joutui jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle. Isä ratkesi ryyppäämään. Pikkuveljeä kiusataan koulussa minun takiani, koska hänen kaverinsa olivat löytäneet kuviani netistä. Kaikki tämä huoli ja murhe yhden välivuoden takia.
Hyvät ihmiset, älkää pitäkö välivuotta. Ajatelkaa tulevaisuuttanne. Ajatelkaa omaisianne. Sinulla on tulevaisuus. Minulla on sukupuolitauti.
Jos saa pelkkiä kymppejä (!) koko elämän niin luulisi että olisi jotenkuten järkevä ihminen. Mitä ihmettä sä oikein teit siellä Tallinnassa?
Kaikki ei tosiaankaan joudu samaan tilanteeseen kuin sä. Sitä paitsi monella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin välivuosi, no siis jos yliopistoon hakee...
kuullostaa aika keksityltä toi juttu...
edellinen siis vastaus Bamptsu.xxx:n viestiin.