Onko kettään muuta, kun minä, joka pelkää maailmanloppua? Siis en ole teini. Minulla on lapsia, perhe ja kaikki ok. Paitsi tuo pelko... Se vie voimiani. Kuuntelen äänejä ja pelkään, pelkään asteroidin putoavan maaha, pelkään Auringon ylivilkkautta, pelkään maapallon napojen vaihtumista, ilmastonmuutosta, maan seismoloogista aktivisuutta... Siis asioita, jotka saattavat tuhota elämän. Se helpottuu, kun en ole yksin, tai kun toinen aikuinen on paikalla. Jos jään yksin, en voi olla kotona... Joskus jopa naurattaa, kun mietin minkäänlainen olen yksin...istuskelen ja peloissaan kuuntelen "joko se alkoi".
Jossaine vaiheessa otin selvää aika lailla perusteellisesti kaikista asioista, jotka pelottavat, luulin, että se auttais poistamaan pelon tunnetta, mutta väärin olen luullut. Se vain pahensi.
Kävin psykoterapeutin vastaanotolla, muttei se mitään auttanut. Maksoin sille 400 euroa ja sain vain "vapaat korvat", vaikka saisin niitä ilmaittekskin. Kävin mielenterveyskeskuksessa siellä kestää varmaan vuosi, ennen kun pääsen seuraavan kerran vastaanotolle.
Ajattelin kokeilla regressiohoidon. Onko kenellä kokemusta? Tai täytyykö alkaa syödä pillereitä? En kauheasti haluais.... Mistä Keski-Suomen alueella löytyy oikeasti hyvä psykoterapeutti? Ei sellainen, joka haluaa vain helppoa rahaa, vaan oikeasti kiinnostunutta auttamaan? Kamala tämä tilanne, kun en oikeastaan pysty tekemäänkään mitään kotona. Istun vain koneella (silloin en pelkää) ja poimin uutta informaatiota Auringosta, Maasta ja muista asioista, joista en nyt haluaisin tietää mitään enää. Tieto tappaa, on oikein sanottu minun kohdallani!
:(
Jossaine vaiheessa otin selvää aika lailla perusteellisesti kaikista asioista, jotka pelottavat, luulin, että se auttais poistamaan pelon tunnetta, mutta väärin olen luullut. Se vain pahensi.
Kävin psykoterapeutin vastaanotolla, muttei se mitään auttanut. Maksoin sille 400 euroa ja sain vain "vapaat korvat", vaikka saisin niitä ilmaittekskin. Kävin mielenterveyskeskuksessa siellä kestää varmaan vuosi, ennen kun pääsen seuraavan kerran vastaanotolle.
Ajattelin kokeilla regressiohoidon. Onko kenellä kokemusta? Tai täytyykö alkaa syödä pillereitä? En kauheasti haluais.... Mistä Keski-Suomen alueella löytyy oikeasti hyvä psykoterapeutti? Ei sellainen, joka haluaa vain helppoa rahaa, vaan oikeasti kiinnostunutta auttamaan? Kamala tämä tilanne, kun en oikeastaan pysty tekemäänkään mitään kotona. Istun vain koneella (silloin en pelkää) ja poimin uutta informaatiota Auringosta, Maasta ja muista asioista, joista en nyt haluaisin tietää mitään enää. Tieto tappaa, on oikein sanottu minun kohdallani!
:(
Vastaukset 14
Vanhimmat
Jos maailmanloppu tulee, niin eipä jää kukaan suremaan.
Pelkäisit ennemmin vaikka jotain onnettomuutta.
asiallisesta kommentista......
Se että maailmanloppu tulisi nopeasti ja yllättäen on jokseenkin epätodennäköistä. Useimmiten tälläiset kauhu -skenaariot ovat todennäköisyyksien ääripäästä. Kannataisi ehkä kokeilla näihin asioihin tutustumista jos siitä olisi apua...
että olen ottanut selvää näistä asioista? OLEN ja PALJON! Mutta tieto vain lisää tuskaa! Se vain pahenna tilanetta, sillä muutoksia on todistettavasti (en nyt ala muitakin pelottamaan)ja ihmeellisiä sellaisia. Nyt vain hulluna kai, yritän löytää itselleni APUA, toistaiseksi en halua pillereita. Haluan saada se kauhun tunne pois päästäni. Kiitos kun vaivauduit pohtimaan ja vastamaan, mutta etsin ammatillista apua, tai vertaistukea. Tiedän itsekin, että olen pimeä, en tarvi muistutuksia ja selityksiä mitä ja miten maailmanloppu voi/ei voi tulla.
tiedän minkalaista on elää jonkun pelossa koska olen itse emetofoobikko.. ja norovirusta joka paikassa ei auta asiaa. oikeastaan toivoisin mieluummin maailmanloppua kuin mahatautia... sanot itse varmasti toisin päin. siun pää toimii eri tavalla kuin toisten mutta se ei tarkoita että olet sairas tai pimeä vaikka muut yrittäisivät sitä sanoa. on olemassa erilaisia terapia mahdollisuuksia ja tietysti lääkkeitä.. itse en halua myös lääkkeitä, vaika muut mitä jankuttaisivat. paljon sivuvaikutuksia ja ties mitä pikän ajan vaikutuksia.. kaiken lisäksi ne muuttaisivat minua joksikin toiseksi.
Itse kärsin lähinnä sairauspeloista ihan järjettömästi. Olen kuitenkin taipuvainen myös muihinkin pakonomasiin pelkoihin. Pelkään mm. liikennettä varsinkin silloin kun itse en ole ratissa yms.
JOkin aika sitten luin jostain,että asteroidi oli vaarassa osua maahan joskus vuonn 2030. Se sai mut ihan paniikin valtan. Seurasin asiaa jostain ulkomaisilta sivustoilta, siis asian ja laskelmien kehittymistä. Lopulta hälytysuhka poistui yms.
Sama reaktio oli myös lintuinfluenssa uhan suhteen. Kun siitä alettiin reilu vuos sitten jauhaa joka paikassa, ni sain hirveät ahdistukset aiheesta.
Olet jatkuvasti ahdistunut, oli syy mikä tahansa, mielestäni kannattaisi kokeilla jotain lievästi rauhoittavaa lääkettä. Ei se muuta ihmistä miksikään toisenlaiseksi, kunhan rauhoittaa ja helpottaa jatkuvaa ahdistusta. Tunne on sellainen että kun ajattelet että maailmanloppu tulee, tunnet ja ajattelet että so what....
Terveisin nimimerkki kokemusta on.
lääkkeet ja terapia yhdessä eivät ole muuttaneet minua eikä käytöstäni miksikään,on vain helpompi ottaa uusi päivä vastaan.
Terapia ja lääkehoito yhdessä alkuun ja sitten voi katsoa.
Olen käyttänyt lääkettä yli 20 vuotta ja terapiaa aina tarvittaessa.
Voin elää lähes tasapainoisesti juuri näin.
Mulla on aina välillä tullut myös semmoinen ahdistus maailmanlopusta, ehkä kuitenkin eri tavalla kuin sinulla. Onko sinulla muita pelkoja kuin tuo maailmanlopun pelko, esim. yleinen kaikenlainen katastrofien pelko, vai onko tuo ainoa pelkosi? Osaatko sanoa, miksi pelkosi lievittyy, kun joku toinen aikuinen on paikalla, sillä eihän se poista maailmanlopun todellisuutta?
Otan osaa pettymykseesi psykoterapeuttiin, itse en ole kokeillut, mutta kuullut olen kaikenlaista, juuri tuon tapaista, mistä kerrot. Ymmärrän myös, ettet halua syödä pillereitä..
En ole mikään psykologi, mutta minusta tuntuu, että sinulla voi olla tuon pelkosi takana piilossa jotain muuta, mitä et ehkä itsekään tiedosta ja mikä sitten purkautuu tuollaiseksi ahdistavaksi tunteeksi. Kuten neuroosit usein, tuo pelkosi voi lähteä esimerkiksi lapsuudenaikaisista kokemuksista. Esimerkiksi jos pieni lapsi ei saa tarpeeksi läheisyyttä ja rakkautta, tai vanhemmat ovat jotenkin psyykkisesti sairaita tai esimerkiksi alkoholisoituneita, voi lapselle hyvinkin jäädä suuri turvattomuuden vaje, mikä käsittelemättömänä johtaa aikuisuudessakin vielä voimakkaisiin pelkoihin, jotka voivat kohdistua vaikkapa maailmanloppuun. Ongelmasi voi juontua lapsuudestasi, vaikka sinulla olisikin ollut mielestäsi ihan normaali perhe. Jos pystyt ottamaan selvää omasta menneisyydestäsi ja nykyisistä tunteistasi voit oppia ymmärtämään paremmin itseäsi ja tunteitasi ja ehkä pikkuhiljaa pääsemään vaikeista peloista eroon tai oppia elämään niiden kanssa. Aiheesta on hyvää kirjallisuutta, sen sijaan että luet kaikenlaista maailmanlopputietoa, mikä pahentaa pelkoasi, voisit yrittää lukea esim. Tommy Hellstenin "Virtahepo olohuoneessa" tai muita kirjoja, jotka auttavat ottamaan selvää tunteiden alkuperästä.
Totta kai on myös ihan luonnollista pelätä tuollaisia asioita, varsinkin jos on ottanut asioista selvää, ja tietää, mikä meitä ihmisiä voi kohdata. Eivät pelot aina välttämättä johdu juuri mistään menneisyyden kokemuksista, mutta tuollainen jatkuva, voimakas pelko vaikuttaisi siltä.. Ymmärrän, että sinun voi olla hyvinkin vaikeaa edes keskittyä mihinkään muuhun kuin pelkoosi, kun se vie voimiasi. Oletko muuten jutellut kenenkään kanssa pelostasi? Toivottavasti pystyt, sekin voi auttaa.
En tiedä, olenko tuonut mitään hyviä neuvoja tai näkökulmia tilanteeseesi, toivon että näin on, ja etten ole ainakaan pahentanut sitä. Mielelläni haluan tietää, mitä näistä ajatuksista ajattelet ja toivon sinulle kaikkea hyvää. Yhden jutun haluan vielä tuoda esiin, sillä se on minun lisäkseni tuonut avun monille ihmisille monissa peloissa, ja varsinkin tällaisissa. Nimittäin Raamatun sana. (en tiedä, kuinka hyvin tunnet Raamattua.) Voit ohittaa seuraavan tekstin olankohautuksella, jos haluat, mutta toivoisin, että mietit ja otat selvää, olisiko siinä sittenkin järkeä.
Raamattu puhuu maailmanlopusta, mutta se myös lupaa, että jokainen, joka uskoo Jeesukseen syntien sovittajana ja haluaa elää henkilökohtaisessa suhteessa häneen, saa synnit anteeksi ja pääsee Jumalan lapseksi. Hän pääsee myös lopulta, joko kuoleman jälkeen tai maailmanlopussa, taivaaseen Jumalan luo ikuiseen turvaan, myös pelolta suojaan. Jeesukseen turvaava voi olla aivan varma, että on täysin turvassa, niin nyt täällä maan päällä kuin kerran maailman lopussa. Tällaista mahdollisuutta ei missään muussa uskonnossa anneta. Jeesusta voi pyytää elämäänsä aivan yksinkertaisesti tunnustamalla syntinsä ja sen että on elänyt erossa Jumalasta. Jeesus lupaa tulla sydämeen kun häntä pyytää, ja hän voi myös auttaa kaikissa elämäntilanteissa, peloissakin.
Ei varmasti ole mukava tunne sinulla. Otan osaa ikävään pelkoosi. Tuli mieleen, että mitä ajattelisit kristillisestä sielunhoitajasta? Jyväskylässä ainakin on paljon ja aivan ihania sielunhoitajia. Ehkä voisit kokeillä vaihteeksi sellaista? Kävisit vaikka kaksi kertaa ja miettisit sitten, miltä tuntuu? Jatkaako vai eikö se tuntunutkaan hyvältä.
Ehkä siellä voisitte selvittää mm. sitä mitä raamattu sanoo itse maailmanlopusta. Ja siitä, että sitäkään ei tarvitse Jeesukseen uskovan pelätä yhtään, ei kertakaikkiaan yhtään.
Älä menetä toivoasi ollenkaan:) Kyllä sinä pärjäät, ole lempeä itsellesi näin alkuun. Voimia!
Kyllä, lapsuuteni oli .... tai siis sitä ei ollut ollenkaan. Perhe ei ollut alkoholisoitunut, ihan "tavallinen". Paitsi että (nyt myöhemmässä iässä sen ymmärrän) äidillä puuttui rakastimisen taidot. Siis kai se oli sit psyykkisesti sairas... Jos kertoisin kaiken mitä olen lapsuudessani kokenut... esim. mielenterveyskaskuksessa oleva hoitaja, ekä kerran kun sinne tulin, itki eikä enää halunut minua hoitaa... En luota kenenkään, enkä usko että koskaan voin oppia.
Pelko... Kun olen tehnyt "sisäistä työtää" itseni kanssa, huomasin, että se on ns. siirtynyt asiasta toiseen. Eli pelkään sairauksia, lentokoneita, junia, laivoja, autoja (jos en itse aja) korkeita paikkoja, ja monta muutakin asiaa... Kaikkea, jota voi tappaa minut. Turvallista oloa mulla ei itse asiassa koskaan ollut, ei missään, ei kenenkään kanssa.... Miten voin auttaa itseäni? Olen pohtinut paljon ja tiedän syyt ehkä, mutta mitä mä sillä tiedolla teen? Ne pelot eivät menee ohi, vaikka kuinka ymmärrään että ne johtuvat lapsuudesta...
Uskonto... Ei millään pahalla nyt, mutta olen ollut uskovainen mutta sekin meni ohi... En luota kenenkään, ja vielä vähemmän raamattuun. Se oli pitkä ja kivulias prosessi, mutta se on nyt ohi. Ja haluaisin uskoa...se ehkä antais mulle turvallisuuden olon, mutta ajattelen järjellä.... liiankin....
Pelkosi ovat varmasti täysin ymmärrettäviä jo tuonkin vähäisen perusteella, mitä kerrot lapsuudestasi. Luen tekstiäsi hyvin surullisella mielellä, olet varmasti kokenut paljon kärsimystä ja tuskaa elämässäsi. Elämästäsi on puuttunut sellainen perusturvallisuuden tunne, mikä jokaisen ihmisen kuuluisi saada kokea. Se on ihmisenä olemisen perusedellytys ja lähtökohta. Aika sanattomaksi vetää, kun kysyt neuvoja tilanteeseesi, mutta siitä voit olla varma, että et ole ainoa, joka kärsii peloista! Et siis ole mikään kummajainen!
On hyvä, että olet ottanut selvää tilanteesi syistä, vaikka sinusta tuntuu, ettei se mitään ole auttanutkaan. Kuitenkin siitä lähtee koko toipumisen prosessi, perustiedoista ja ongelman määrittelystä. Yksin pohtiminen ja asioiden läpikäyminen voi olla hyvin raskasta, eikä itse välttämättä huomaa kaikkea, mitä toinen huomaisi. Siksi olisi varmasti hyvin tärkeää, että löytäisit jonkun, kenen kanssa ihan oikeasti, avoimesti voisit jutella tilanteestasi. Ja ihan livenä, ei netin välityksellä. Helpommin sanottu kuin tehty.. Jos ei ketään muuta ole lähettyvilläsi, terapeutin lisäksi on tosiaan olemassa seurakunnan sielunhoitajia tai esim. pappeja, joihin voi ottaa yhteyttä. Heillä on ehdoton vaitiolovelvollisuus. Tosin kaikilla papeilla ei välttämättä todellakaan ole sellaista valmiutta käsitellä asiaasi, kuin sinä tarvitsisit. Jotkut heistä kuitenkin voivat olla hyvinkin avuksi, voit yrittää ottaa selvää ja tunnustella.. Tärkeää on, että saat vierellesi jonkun, jonka kanssa voit etsiä ja harjoitella muodostamaan sitä turvallisuudentunnetta, joka sinulta puuttuu!
Voimia sinulle, kirjoittele kuulumisiasi ja elä päivä kerrallaan. Olet selvinnyt peloistasi huolimatta tähän päivään saakka, etkä ole vielä luovuttanut, siitä täydet pisteet sinulle!
maailmanloppua.Mutta olen pelännyt ihan mielettömästi sitä.Pelkään kyllä monia asioita yhä ja syynä on lapsuuden trauma,jota käyn yhä läpi.
Tunnen lähes kaikki fobiat,ainakin yleisimmät.
Oire,mielentila on tällä hetkellä depersonaalisatio(löytää Googlettamalla sanan).
Olen käynyt pitkän tien ja psykoterapian.
Tuo kokemasi pelko on ymmärtäkseni pakkomielle ,sen varmaan tiedätkin.
Helposti se siirtyy johonkin muuhun pelkoon kun yhdestä pääsee.
Minulla on turvana heikko ja pieni sinapinsiemenen kokoinen usko,mutta siitä ei sen enenpää,koska sekin voi tehdä vastenmielisyyden itse asiaan.
Jos haluat vertaisajattelua laita spos.os.vastaan kyllä.Olen perheellinen aikuinen nainen jolla myös kotiasiat ok.
helpompi ajatella, kun tiedän etten ole ainoa. Psykoterapeutti ei auttanut minua, olenko käynyt liian vähän aikaa sen luonna? Minä en vain tuntenut, että se edes yrittää tehdä jotain... Joskus se ei muistanutkaan mitä edellisellä kerralla olimme puhunneet (muistiinpanot jäivät tekemättä...)Lääkkeitä olen aloittanut 3 kertaa erilaisia. Mulle ei vain sovi PKV lääkkeet, saan kaikki sivuvaikutukset, mitä voi olla. Hermostuneisuudesta, pakkokauhusta leuan nykäyksiin...
Mutta tässä on [email protected]