ruotsi pitää muuttaa

ja englannin opetusta tehostaa. Uuden opetusministerin olisi nyt otettava järki käteen ja hoidettava tämä kauan puhuttu asia päiväjärjestykseen.
231167
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 23

Vanhimmat

Ne on oppiaineita, jotka pitäisi olla valinnaisia.

Äänestä

pitää muuttaa valinnaisiksi. Samoin koko koulu. Opiskelee vain ne jotka tykkää. Ja jos ei jostain tykkää niin sit ei tarvii sitä opiskella, niinku!

Äänestä
  • toimi aikoinaan suunnilleen noin.

    Pakkoruotsin poistaminen sen sijaan on demokratian mukaista toimintaa ja välttämätön uudistus suomalaisissa kouluissa.

    Äänestä

  • Eletään 2000-lukua ja siihen kuuluu oleellisesti vaatimus pakkoruotsin muuttamisesta valinnaiskieleksi.
    Koita hei vähän skarpata!

    Äänestä

lukea englantia!!! sen oppii televisiosta!!! Haluan lukea ruotsia, se on kaunis kieli!!! Järki päähän!!!

Äänestä
  • Englanti on nykymaailmassa ainakin tuhat kertaa tärkeämpi kieli kuin ruotsi.

    Kun ruotsi saadaan muutettua valinnaiskieleksi, niin sinä kuten kaikki halukkaat voivat vapaasti valita ruotsin.
    Todellisuudessa vain suurin osa oppilaista ja heidän vanhemmistaan pitää ruotsin kieltä turhana ja tarpeettomana kielenä suomalaisille.
    Suurin osa suomalaisista haluaa poistaa pakkoruotsin kouluista.

    Äänestä

  • katselemalla kirjoitti:

    Englanti on nykymaailmassa ainakin tuhat kertaa tärkeämpi kieli kuin ruotsi.

    Kun ruotsi saadaan muutettua valinnaiskieleksi, niin sinä kuten kaikki halukkaat voivat vapaasti valita ruotsin.
    Todellisuudessa vain suurin osa oppilaista ja heidän vanhemmistaan pitää ruotsin kieltä turhana ja tarpeettomana kielenä suomalaisille.
    Suurin osa suomalaisista haluaa poistaa pakkoruotsin kouluista.

    Juujuu, pakkoruotsin tilalle pakkoenglanti!! Justjoo!!! Ja englantia ja ihan mitä tahansa kieltä oppii kyllä telkkaria katsomalla jos vaan haluaa. Ehkä teillä, joilla on vaikeuksia oppia ruotsia, on myös vaikeuksia oppia muita kieliä (paitsi tietenkin sitä englantia).
    Kelle nyt on mikäkin kieli tärkeää, ei ole sinun päätettävissäsi. Kaksikielisessä maassa on tärkeää osata molempia kotimaisia kieliä tai on ihan idiootti. Tuskin suurin osa suomalaisista on idiootteja? Vai onko....

    Äänestä

  • pöljäh kirjoitti:

    Juujuu, pakkoruotsin tilalle pakkoenglanti!! Justjoo!!! Ja englantia ja ihan mitä tahansa kieltä oppii kyllä telkkaria katsomalla jos vaan haluaa. Ehkä teillä, joilla on vaikeuksia oppia ruotsia, on myös vaikeuksia oppia muita kieliä (paitsi tietenkin sitä englantia).
    Kelle nyt on mikäkin kieli tärkeää, ei ole sinun päätettävissäsi. Kaksikielisessä maassa on tärkeää osata molempia kotimaisia kieliä tai on ihan idiootti. Tuskin suurin osa suomalaisista on idiootteja? Vai onko....

    Eihän suomalaisilla ole puutetta ruotsinkielisestä ohjelmistosta.
    Pakkoruotsin voi vaikka heti lakkauttaa, kun sen kerran niin hyvin oppii tv:tä katselemalla!

    Äänestä

kielet? Miksi vain englanti tärkeä kieli? Jos ensimmäisenä vieraana kielenä opiskelee saksaa, ranskaa, venäjää tai vaikka sitä parjattua ruotsia on englannin oppiminen huomattavan helppoa. Juu järki käteen ja englanti korkeintaan A2-kieleksi!

Äänestä
  • vaivautuneet lukemaan noita alempia ketjuja ns. pakkoruotsista. En oikeen ymmärrä, miksi samasta asiasta pitää jankuttaa viikosta toiseen ja kuukaudesta toiseen, mutta... Tuo äskeisen kirjoituksen maininta siitä, että jos opiskelee ensimmäisenä kielenään ns. rakennekieltä, englannin opiskelu on todella helppoa sen jälkeen, on aivan totta. Kolmannelta luokalta venäjää, saksaa tai ranskaa lukeneet oppivat englannin nopeasti ja kurovat välimatkan umpeen niiden kanssa, jotka englantia ovat jo opiskelleet kolmannelta. Koska englanti ja ruotsi ovat sukulaiskieliä, ruotsia on helppo oppia, jos osaa englantia. Samantyyppisiä sanoja on todella paljon, prepositioiden käyttö on samantyylistä ja muutenkin kielioppiasioilla on paljon yhteistä.

    No, sitten ruotsin (ja muidenkin) kielten tärkeydestä:
    "Elinkeinoelämän keskusliiton 2004 teettämän tutkimuksen mukaan yritykset arvostavat ylivoimaisesti eniten englannin kielen taitoa, koska sitä tarvitaan useimmissa työtehtävissä. Toiseksi eniten katsottiin tarvittavan ruotsia ja kolmanneksi eniten venäjää." (Tempus 3/05)

    Prolang-tutkimuksen (1999) mukaan kielten tärkeysjärjestys on tällainen:
    1. englanti
    2. ruotsi
    3. saksa
    4. ranska
    5. venäjä
    6. espanja

    Pohjois-Karjalassa sosiaali- ja terveysalalla (tutkimus tehty 2004-2005) tarvitaan englantia ja venäjää, mutta esim. lastenosastolla myös ruotsia.

    Eli kyllä englantia tarvitaan, tottakai, mutta Marjatta Huhdan työelämän kielitaitotarpeita teollisuusyrityksissä teknisissä ja kaupallisissa tehtävissä ympäri Suomen kartoittaneen tutkimusraportin mukaan 74% työntekijöistä tarvitsee kahta tai useampaa kieltä työssään, 26% selviää kahdella, 26% kolmella, 12% tarvitsee neljää tai useampaa kieltä. Vain 22% kertoo selviävänsä yhdellä vieraalla kielellä ja 4% kokonaan ilman vieraiden kielten taitoa. Toisin sanoen: pelkkä englannin kielen taito ei riitä. Kuten yllä tulikin jo ilmi, ruotsi tulee melko monessa paikassa kakkosena.

    Jos ruotsi laitetaan valittavaksi 12-16-vuotiaalle oppilaalle, hän tuskin sitä valitsee (näin yleistäen sanottuna). Siinä nousee sitten tie pystyyn, kun isompana hakee valtion virkoja, joihin pääsyedellytyksenä on ruotsin kielen hallinta. Monta työpaikkaa jää siis hakematta. Katsokaapa vaikka Hesarin työpaikkailmoituksia, useassa ilmoituksessa mainitaan ruotsin kielen hallinta (esim. sanamuodoilla "molempien kotimaisten kielten hallinta" tai "korkeakoulututkinto", johon sisältyy ns. virkamiesruotsi).

    Yrityksissä monipuolinen kielitaito on jo kilpailukeino. Jos oma äidinkieleni on ruotsi ja menen Helsingissä liikkeeseen, jossa minua ei osata tai haluta palvella ruotsilla, varmasti vaihdan liikettä. Siellä on sen verran valinnanvaraa, etten jää katselemaan huonoa asiakaspalvelua. Pienemmällä paikkakunnalla en välttämättä voi valita liikettä, mutta huono palvelu vaikuttaa kyllä firman imagoon. Jos menen asioimaan valtion virastoon missä päin Suomea tahansa, minulla on oikeus saada ruotsinkielisenä palvelua omalla äidinkielelläni.

    Ruotsin kursseja on jo vähennetty yläkoulun puolelta sen verran paljon, ettei siitä määrästä ole varaa karsia enää yhtään. En ymmärrä, miksi ruotsista on tullut sellaista pakkopullaa joillekin ihmisille. Ette taida nähdä edes hieman kauemmas tulevaisuuteen - jos ette itse ruotsia tarvitse työssänne, ajatelkaa lapsienne kielitaitotarvetta tulevaisuuden työmarkkinoilla. Itse en ainakaan firmaani palkkaisi työntekijää, joka ei ruotsia osaa.

    Äänestä

  • ette oo kirjoitti:

    vaivautuneet lukemaan noita alempia ketjuja ns. pakkoruotsista. En oikeen ymmärrä, miksi samasta asiasta pitää jankuttaa viikosta toiseen ja kuukaudesta toiseen, mutta... Tuo äskeisen kirjoituksen maininta siitä, että jos opiskelee ensimmäisenä kielenään ns. rakennekieltä, englannin opiskelu on todella helppoa sen jälkeen, on aivan totta. Kolmannelta luokalta venäjää, saksaa tai ranskaa lukeneet oppivat englannin nopeasti ja kurovat välimatkan umpeen niiden kanssa, jotka englantia ovat jo opiskelleet kolmannelta. Koska englanti ja ruotsi ovat sukulaiskieliä, ruotsia on helppo oppia, jos osaa englantia. Samantyyppisiä sanoja on todella paljon, prepositioiden käyttö on samantyylistä ja muutenkin kielioppiasioilla on paljon yhteistä.

    No, sitten ruotsin (ja muidenkin) kielten tärkeydestä:
    "Elinkeinoelämän keskusliiton 2004 teettämän tutkimuksen mukaan yritykset arvostavat ylivoimaisesti eniten englannin kielen taitoa, koska sitä tarvitaan useimmissa työtehtävissä. Toiseksi eniten katsottiin tarvittavan ruotsia ja kolmanneksi eniten venäjää." (Tempus 3/05)

    Prolang-tutkimuksen (1999) mukaan kielten tärkeysjärjestys on tällainen:
    1. englanti
    2. ruotsi
    3. saksa
    4. ranska
    5. venäjä
    6. espanja

    Pohjois-Karjalassa sosiaali- ja terveysalalla (tutkimus tehty 2004-2005) tarvitaan englantia ja venäjää, mutta esim. lastenosastolla myös ruotsia.

    Eli kyllä englantia tarvitaan, tottakai, mutta Marjatta Huhdan työelämän kielitaitotarpeita teollisuusyrityksissä teknisissä ja kaupallisissa tehtävissä ympäri Suomen kartoittaneen tutkimusraportin mukaan 74% työntekijöistä tarvitsee kahta tai useampaa kieltä työssään, 26% selviää kahdella, 26% kolmella, 12% tarvitsee neljää tai useampaa kieltä. Vain 22% kertoo selviävänsä yhdellä vieraalla kielellä ja 4% kokonaan ilman vieraiden kielten taitoa. Toisin sanoen: pelkkä englannin kielen taito ei riitä. Kuten yllä tulikin jo ilmi, ruotsi tulee melko monessa paikassa kakkosena.

    Jos ruotsi laitetaan valittavaksi 12-16-vuotiaalle oppilaalle, hän tuskin sitä valitsee (näin yleistäen sanottuna). Siinä nousee sitten tie pystyyn, kun isompana hakee valtion virkoja, joihin pääsyedellytyksenä on ruotsin kielen hallinta. Monta työpaikkaa jää siis hakematta. Katsokaapa vaikka Hesarin työpaikkailmoituksia, useassa ilmoituksessa mainitaan ruotsin kielen hallinta (esim. sanamuodoilla "molempien kotimaisten kielten hallinta" tai "korkeakoulututkinto", johon sisältyy ns. virkamiesruotsi).

    Yrityksissä monipuolinen kielitaito on jo kilpailukeino. Jos oma äidinkieleni on ruotsi ja menen Helsingissä liikkeeseen, jossa minua ei osata tai haluta palvella ruotsilla, varmasti vaihdan liikettä. Siellä on sen verran valinnanvaraa, etten jää katselemaan huonoa asiakaspalvelua. Pienemmällä paikkakunnalla en välttämättä voi valita liikettä, mutta huono palvelu vaikuttaa kyllä firman imagoon. Jos menen asioimaan valtion virastoon missä päin Suomea tahansa, minulla on oikeus saada ruotsinkielisenä palvelua omalla äidinkielelläni.

    Ruotsin kursseja on jo vähennetty yläkoulun puolelta sen verran paljon, ettei siitä määrästä ole varaa karsia enää yhtään. En ymmärrä, miksi ruotsista on tullut sellaista pakkopullaa joillekin ihmisille. Ette taida nähdä edes hieman kauemmas tulevaisuuteen - jos ette itse ruotsia tarvitse työssänne, ajatelkaa lapsienne kielitaitotarvetta tulevaisuuden työmarkkinoilla. Itse en ainakaan firmaani palkkaisi työntekijää, joka ei ruotsia osaa.

    ovat suomen jälkeen englanti ja saksa, venäjä ja ranska.
    Ruotsi on jossain siellä sijalla 10 tai jotain sinne päin.

    Äänestä

  • suomalaisille kirjoitti:

    ovat suomen jälkeen englanti ja saksa, venäjä ja ranska.
    Ruotsi on jossain siellä sijalla 10 tai jotain sinne päin.

    tuon lähteesi? Riippuu nimittäin tutkimuksesta, mikä kieli on milläkin sijalla. Et voi yleistää "tutkimusten mukaan", koska hirmu paljoa laajoja tutkimuksia suomalaisten yritysten kielitaitotarpeesta ei olla tehty vielä, ja ne, joita ollaan tehty, siteerasin tossa yläpuolella. Joten jos sulla ei ole lähdettä väitteellesi, älä revi lukuja ainakaan omasta päästäsi oman mielipiteesi mukaan. Haluaisin tietää, millä alalla ja missäpäin Suomea asianlaita näin on, niinkuin sanot. Muuten tulkitsen tän ihan omana näkemyksenäsi.

    Äänestä

  • mulle kirjoitti:

    tuon lähteesi? Riippuu nimittäin tutkimuksesta, mikä kieli on milläkin sijalla. Et voi yleistää "tutkimusten mukaan", koska hirmu paljoa laajoja tutkimuksia suomalaisten yritysten kielitaitotarpeesta ei olla tehty vielä, ja ne, joita ollaan tehty, siteerasin tossa yläpuolella. Joten jos sulla ei ole lähdettä väitteellesi, älä revi lukuja ainakaan omasta päästäsi oman mielipiteesi mukaan. Haluaisin tietää, millä alalla ja missäpäin Suomea asianlaita näin on, niinkuin sanot. Muuten tulkitsen tän ihan omana näkemyksenäsi.

    esille ainakin pakkoruotsin mielettömyydestä.

    Raportin mukaan ruotsi koetaan todella turhauttavaksi, turhaksi ja hyödyttömäksi kieleksi. Suomenkielisillä ei ole minkäänlaista motivaatioa enää pakkoruotsin opiskeluun, koska kielestä ei todellisuudessa ole mitään hyötyä elämässä.

    Äänestä

  • suomenkielisiin kouluihin!

    Englannin jälkeen kaikkien vieraiden kielten (ruotsi on suomalaisille vieras kieli) oltava valinnaisia kieliä.

    PAKKORUOTSI POIS!

    Äänestä

  • vieras kieli kirjoitti:

    suomenkielisiin kouluihin!

    Englannin jälkeen kaikkien vieraiden kielten (ruotsi on suomalaisille vieras kieli) oltava valinnaisia kieliä.

    PAKKORUOTSI POIS!

    englannisat ainut pakollinen? Järkevämpää olisi pakollinen A2-englanti. A1-kielen saisi sitten valita vapaasti. Kunnan olisi silloin pakko tarjota muitakin kieliä. On harhaluulo, että englannilla pärjää joka paikassa!

    Äänestä

  • juuri kirjoitti:

    englannisat ainut pakollinen? Järkevämpää olisi pakollinen A2-englanti. A1-kielen saisi sitten valita vapaasti. Kunnan olisi silloin pakko tarjota muitakin kieliä. On harhaluulo, että englannilla pärjää joka paikassa!

    ENGLANTI PAKOLLISEKSI A2-KIELEKSI! Tuo oli oikeesti hyvä ehdotus. Jotenkin typeriä nää saman vanhan jauhamiset tuosta pakkoruotsista - näiden kirjoittajat jauhavat samaa vanhaa juttua palstalta toiselle, jopa sanamuotokin on sama monessa viestissä... Hokemalla ei saa kyllä mitään aikaseksi, eivät näköjään ole sitä huomanneet. Uusia ajatuksia kehiin eikä saman hokemista koko ajan! Hyvä, uuden ideoija!

    Äänestä

  • näin!!! kirjoitti:

    ENGLANTI PAKOLLISEKSI A2-KIELEKSI! Tuo oli oikeesti hyvä ehdotus. Jotenkin typeriä nää saman vanhan jauhamiset tuosta pakkoruotsista - näiden kirjoittajat jauhavat samaa vanhaa juttua palstalta toiselle, jopa sanamuotokin on sama monessa viestissä... Hokemalla ei saa kyllä mitään aikaseksi, eivät näköjään ole sitä huomanneet. Uusia ajatuksia kehiin eikä saman hokemista koko ajan! Hyvä, uuden ideoija!

    eli pakkoenglanti ja kolmannelta luokalta alkaen joko pakkoruotsia, pakkosaksaa, pakkoranskaa tai pakkovenäjää. ;) Mainioehdotus. Minkä pakkokielen mieluiten ottaisit englannin lisäksi??

    Äänestä

  • ehdotus kirjoitti:

    eli pakkoenglanti ja kolmannelta luokalta alkaen joko pakkoruotsia, pakkosaksaa, pakkoranskaa tai pakkovenäjää. ;) Mainioehdotus. Minkä pakkokielen mieluiten ottaisit englannin lisäksi??

    puhua pakkokieleistä? Suomea puhuu aika harva ihminen tuolla rajojemme ulkopuolella ja siksi on tärkeää, että meillä on itsellämme riitävästi kielitaitoa. Kauppaa ei ilman kielitaitoa käydä, ainakaan jos myydä halutaan.

    Äänestä

  • pitää kirjoitti:

    puhua pakkokieleistä? Suomea puhuu aika harva ihminen tuolla rajojemme ulkopuolella ja siksi on tärkeää, että meillä on itsellämme riitävästi kielitaitoa. Kauppaa ei ilman kielitaitoa käydä, ainakaan jos myydä halutaan.

    että nykyään useimmille kaikki muut kielet on jotain pakkoa, paitsi englanti. Elävät siinä uskossa, että englannilla pärjää kaikkialla. Turistina Euroopassa varmaan pärjääkin lähes kaikkialla, mutta työelämässä asiat on toisin, mutta useimmat tällä tai muilla palstoilla pakkoruotsista jankuttavat eivät tajua. Niin heille vaihtoehtoiseksi muut "pakkokielet" ala-asteelta, jotta enemmän väkeä saataisiin opiskelemaan muutakin kuin englantia. :)

    Äänestä

  • tuntuu, kirjoitti:

    että nykyään useimmille kaikki muut kielet on jotain pakkoa, paitsi englanti. Elävät siinä uskossa, että englannilla pärjää kaikkialla. Turistina Euroopassa varmaan pärjääkin lähes kaikkialla, mutta työelämässä asiat on toisin, mutta useimmat tällä tai muilla palstoilla pakkoruotsista jankuttavat eivät tajua. Niin heille vaihtoehtoiseksi muut "pakkokielet" ala-asteelta, jotta enemmän väkeä saataisiin opiskelemaan muutakin kuin englantia. :)

    jopa suomella! Esim. Turkin ja Bulgarian lomakohteissa osataan palvella suomalaisia suomella, eli osataan myydä niitä omia tuotteita asiakkaan omalla kielellä (siihen se suomen kielen kielitaito rajoittuukin, mut silti). Eli ei suomalaisten tartte opetella edes englantia, voitaisiin sanoa.

    Mutta entäs sitten kun ne turistit tuleekin Suomeen? Onko meillä halua ruveta opettelemaan myyntifraaseja muilla kielillä? Muualla maailmassa kyllä tajutaan asiakaspalvelun tärkeys, täällä monet tuntuvat kuvittelevan, ettei se myyntikieli ole niin tärkeä, "kaikkihan osaavat englantia", joten palvellaan turkkilaisia ja bulgarialaisia sitten englanniksi. Mutta kun MINÄ lähden ulkomaille, haluan ÄIDINKIELISTÄ palvelua! Tänne tulevat turistit opetelkoon joko suomea tai englantia!

    Ei, kyllä meidän olisi hyvä osata muitakin kieliä kuin tuota suomea ja englantia. Ja mitä nuorempana aloittaa rakennekielien opiskelun, sitä helpompaa se on. Lapset eivät ihmettele, miksi tällaista pitää opiskella, hehän oppivat mielellään, mutta joillakin aikuisilla ja jo nuorillakin alkaa olla jokin ihme asennevamma "vieraita" kieliä kohtaan, ihan niinkuin niitä pelättäisiin kuten vieraita ihmisiä, joita ei tunne tai vieraita tilanteita, joissa ei ole ikinä ollut. Kaiken pitäisi olla sitä tuttua ja turvallista, mikään vieras ei saa tunkeutua omaan lintukotoon.

    Äänestä

  • pärjää kirjoitti:

    jopa suomella! Esim. Turkin ja Bulgarian lomakohteissa osataan palvella suomalaisia suomella, eli osataan myydä niitä omia tuotteita asiakkaan omalla kielellä (siihen se suomen kielen kielitaito rajoittuukin, mut silti). Eli ei suomalaisten tartte opetella edes englantia, voitaisiin sanoa.

    Mutta entäs sitten kun ne turistit tuleekin Suomeen? Onko meillä halua ruveta opettelemaan myyntifraaseja muilla kielillä? Muualla maailmassa kyllä tajutaan asiakaspalvelun tärkeys, täällä monet tuntuvat kuvittelevan, ettei se myyntikieli ole niin tärkeä, "kaikkihan osaavat englantia", joten palvellaan turkkilaisia ja bulgarialaisia sitten englanniksi. Mutta kun MINÄ lähden ulkomaille, haluan ÄIDINKIELISTÄ palvelua! Tänne tulevat turistit opetelkoon joko suomea tai englantia!

    Ei, kyllä meidän olisi hyvä osata muitakin kieliä kuin tuota suomea ja englantia. Ja mitä nuorempana aloittaa rakennekielien opiskelun, sitä helpompaa se on. Lapset eivät ihmettele, miksi tällaista pitää opiskella, hehän oppivat mielellään, mutta joillakin aikuisilla ja jo nuorillakin alkaa olla jokin ihme asennevamma "vieraita" kieliä kohtaan, ihan niinkuin niitä pelättäisiin kuten vieraita ihmisiä, joita ei tunne tai vieraita tilanteita, joissa ei ole ikinä ollut. Kaiken pitäisi olla sitä tuttua ja turvallista, mikään vieras ei saa tunkeutua omaan lintukotoon.

    nykyään pelkää. Kaikesta pitäisi päästä helpolla ja kielethän yleensä vaativat ponnisteluja. Eikä lapset ja nuoret vielä osaa ajatella, mitä työelämässä tarvitsee. Vanhempien kanssa kun siellä Bulgariassa tai Kanarialla matkaavat, niin saavat lisäksi sen kuvan, että ulkomailla saa palvelua suomeksi ja englanniksi, niin että kyllä se riittää. Monet vanhemmat ovat lisäksi sitä mieltä, että kun en minäkään ikinä ole muuta tarvinnut.... Muita kieliä pitäisi markkinoida enemmän, mutta mitä se auttaa, jos kunnat eivät ole edes valmiita panostamaan kielten opetukseen, vaan vaaditaan niin suuria ryhmäkokoja etteivät ne edes toteudu tai ei ole ede mahdollista valita valinnaiskieliä, vaan kaikille pelkästään englanti. Siinä mielessä oppilaat eivät ole tasa-arvoisessa asemassa eri puolilla Suomea, jos ajatellaan, että joku vielä haluaisi opiskella jotain muuta kuin englantia.

    Äänestä

  • pärjää kirjoitti:

    jopa suomella! Esim. Turkin ja Bulgarian lomakohteissa osataan palvella suomalaisia suomella, eli osataan myydä niitä omia tuotteita asiakkaan omalla kielellä (siihen se suomen kielen kielitaito rajoittuukin, mut silti). Eli ei suomalaisten tartte opetella edes englantia, voitaisiin sanoa.

    Mutta entäs sitten kun ne turistit tuleekin Suomeen? Onko meillä halua ruveta opettelemaan myyntifraaseja muilla kielillä? Muualla maailmassa kyllä tajutaan asiakaspalvelun tärkeys, täällä monet tuntuvat kuvittelevan, ettei se myyntikieli ole niin tärkeä, "kaikkihan osaavat englantia", joten palvellaan turkkilaisia ja bulgarialaisia sitten englanniksi. Mutta kun MINÄ lähden ulkomaille, haluan ÄIDINKIELISTÄ palvelua! Tänne tulevat turistit opetelkoon joko suomea tai englantia!

    Ei, kyllä meidän olisi hyvä osata muitakin kieliä kuin tuota suomea ja englantia. Ja mitä nuorempana aloittaa rakennekielien opiskelun, sitä helpompaa se on. Lapset eivät ihmettele, miksi tällaista pitää opiskella, hehän oppivat mielellään, mutta joillakin aikuisilla ja jo nuorillakin alkaa olla jokin ihme asennevamma "vieraita" kieliä kohtaan, ihan niinkuin niitä pelättäisiin kuten vieraita ihmisiä, joita ei tunne tai vieraita tilanteita, joissa ei ole ikinä ollut. Kaiken pitäisi olla sitä tuttua ja turvallista, mikään vieras ei saa tunkeutua omaan lintukotoon.

    Pakkoruotsin poistamisen jälkeen voi jokainen valita ruotsin paikalle minkä tahansa mielekkään kielen.

    Äänestä

  • näkemyksiä kirjoitti:

    esille ainakin pakkoruotsin mielettömyydestä.

    Raportin mukaan ruotsi koetaan todella turhauttavaksi, turhaksi ja hyödyttömäksi kieleksi. Suomenkielisillä ei ole minkäänlaista motivaatioa enää pakkoruotsin opiskeluun, koska kielestä ei todellisuudessa ole mitään hyötyä elämässä.

    valinnaiskieleksi.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


valinnaiskieleksi kirjoitti:

ja englannin opetusta tehostaa. Uuden opetusministerin olisi nyt otettava järki käteen ja hoidettava tämä kauan puhuttu asia päiväjärjestykseen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu