Euroopan sosiaalinen peruskirja – periaatteet

Ralf Grahn kirjoitti:

Euroopan neuvosto on pyrkinyt vahvistamaan sekä ihmisoikeuksia ja perusvapauksia että sosiaalisia ja taloudellisia oikeuksia. Euroopan sosiaalinen peruskirja avattiin allekirjoitettavaksi Torinossa vuonna 1961.

Vuonna 1996 avattiin uudistettu sosiaalinen peruskirja allekirjoitettavaksi. Uudistetun peruskirjan on määrä korvata vanha, vuoden 1961 peruskirja aikaa myöten.

Vuosikymmentä myöhemmin tasan puolet Euroopan neuvoston jäsenistä on ratifioinut uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan.

Euroopan sosiaalinen peruskirja (1996) osoittaa minkälaiset oikeudet ja periaatteet Euroopan poliitikot ovat asettaneet tavoitteiksi markkinavapauksien ja työntekijöiden etujen yhteensovittamisessa. Periaatetasolla mainitaan ensin seuraavat sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet, joille myöhemmin annetaan tarkempi sisältö:

1.   Jokaisella tulee olla mahdollisuus ansaita elantonsa vapaasti valitsemassaan ammatissa.
2.   Kaikilla työntekijöillä on oikeus oikeudenmukaisiin työehtoihin.
3.   Kaikilla työntekijöillä on oikeus turvallisiin ja terveellisiin työoloihin.
4.   Kaikilla työtekijöillä on oikeus kohtuulliseen palkkaan, joka on riittävä turvaamaan tyydyttävän elintason heille ja heidän perheilleen.
5.   Kaikilla työtekijöillä ja työnantajilla on oikeus järjestäytyä kansallisiin ja kansainvälisiin järjestöihin taloudellisten ja sosiaalisten etujensa turvaamiseksi.
6.   Kaikilla työntekijöillä ja työnantajilla on kollektiivinen neuvotteluoikeus.
7.   Lapsilla ja nuorilla on oikeus erityiseen suojeluun niitä fyysisiä ja moraalisia vaaroja vastaan, joille he joutuvat alttiiksi.
8.   Naistyöntekijöillä on oikeus erityiseen suojeluun raskauden ja synnytyksen yhteydessä.
9.   Jokaisella on oikeus asianmukaiseen ammatinvalinnanohjaukseen, jonka tarkoituksena on auttaa asianomaista valitsemaan henkilökohtaisiin taipumuksiinsa ja kiinnostuksiinsa soveltuva ammatti.
10.   Jokaisella on oikeus asianmukaiseen ammatilliseen koulutukseen.
11.   Jokaisella on oikeus käyttää hyväkseen kaikkia toimia, joiden avulla hän voi saavuttaa parhaan mahdollisen terveydentilan.
12.   Kaikilla työntekijöillä ja heidän huollettavillaan on oikeus sosiaaliturvaan.
13.   Jokaisella, joilla ei ole riittäviä tuloja tai varoja, on oikeus sosiaaliavustukseen ja lääkinnälliseen apuun.
14.   Jokaisella on oikeus sosiaalipalveluihin.
15.   Vammaisilla henkilöillä on oikeus itsenäisyyteen, yhteiskuntaan sopeutumiseen ja yhteiskunnalliseen elämään osallistumiseen.
16.   Yhteiskunnan perusyksikkönä perheellä on oikeus asianmukaiseen sosiaaliseen, oikeudelliseen ja taloudelliseen suojeluun sen täysipainoisen kehityksen turvaamiseksi.
17.   Lapsilla ja nuorilla on oikeus asianmukaiseen sosiaaliseen, oikeudelliseen ja taloudelliseen suojeluun.
18.   Sopimuspuolten kansalaisilla on oikeus olla ansiotyössä toisen sopimuspuolen alueella samoilla ehdoilla kuin viimeksi mainitun maan kansalaisilla edellyttäen, etteivät pakottavat taloudelliset tai sosiaaliset syyt aseta tälle oikeudelle rajoituksia.
19.   Siirtotyöntekijöillä, jotka ovat sopimuspuolen kansalaisia samoin kuin heidän perheenjäsenillään, on oikeus suojeluun ja tukeen toisen sopimuspuolen alueella.
20.   Kaikilla työntekijöillä on oikeus tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin ja tasa-arvoiseen kohteluun työhön ja ammattiin liittyvissä kysymyksissä ilman sukupuoleen perustuvaa syrjintää.
21.   Työntekijöillä on oikeus tiedonsaantiin ja yhteisiin neuvotteluihin yrityksessä.
22.   Työntekijöillä on oikeus osallistua yrityksen työoloja ja työympäristöä koskevaan päätöksentekoon sekä työolojen ja -ympäristön parantamiseen.
23.   Jokaisella ikääntyneellä henkilöllä on oikeus sosiaaliseen suojeluun.
24.   Kaikilla työntekijöillä on oikeus suojeluun työsuhteen päättämisen yhteydessä.
25.   Kaikilla työntekijöillä on oikeus saataviensa turvaamiseen työnantajan maksukyvyttömyystilanteissa.
26.   Kaikilla työntekijöillä on oikeus ihmisarvoiseen kohteluun työssä.
27.   Kaikilla työssä olevilla tai työhön haluavilla perheellisillä henkilöillä on oikeus työhön ilman syrjintää ja mahdollisuuksien mukaan ilman ristiriitoja heidän työnsä ja perheenhuoltovelvollisuuden välillä.
28.   Työntekijöiden edustajilla yrityksessä on oikeus suojeluun heille haitallisia toimia vastaan. Työtekijöiden edustajille tulisi antaa asianmukaiset toimintaedellytykset tehtäviensä suorittamista varten.
29.   Kaikilla työntekijöillä on oikeus saada tietoa ja neuvotella joukkoirtisanomismenettelyissä.
30.   Jokaisella on oikeus suojeluun köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä vastaan.
31.   Jokaisella on oikeus asuntoon.

Uudistetun sosiaalisen peruskirjan ratifioinnit ovat edenneet verkkaan. Lisäksi jäsenmaiden ilmoitukset rajaavat monien artiklojen ja kohtien soveltamista.

Silti uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja on hyödyllinen ”tietopaketti” jokaiselle työelämään osallistuvalle, yhtä hyvin työntekijälle kuin yrittäjälle. Myös Yhdysvalloista tai Aasiasta tulevien, Eurooppaan sijoittuvien yritysten on hyvä tuntea ”yleiseurooppalaiset” työmarkkina-arvot.

Sosiaalisella peruskirjalla on lisäksi erityistä merkitystä Euroopan unionin työelämän lainsäädännön (sosiaalipolitiikan) kannalta.

Ralf Grahn
http://grahnlaw.blogs.fi

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä