viet minut paikkoihin
joissa en koskaan ennen ole käynyt
ja minä kun luulin että vain
taiteella on kyky pysäyttää
enkä yritä edes
käsittää järjellä
Sinä sopusoinnuton tuulenvire
sietokykyni koettelemus
olet menossa ja tulossa
useimmiten kuitenkin menossa
kaikesta tästä huolimatta
minulle riittää kun olet
joissa en koskaan ennen ole käynyt
ja minä kun luulin että vain
taiteella on kyky pysäyttää
enkä yritä edes
käsittää järjellä
Sinä sopusoinnuton tuulenvire
sietokykyni koettelemus
olet menossa ja tulossa
useimmiten kuitenkin menossa
kaikesta tästä huolimatta
minulle riittää kun olet
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kaksi ekaa säkeistöä oli kökköjä, mutta kaksi viimeistä loistavia. Pidän todella tuosta ajatuksesta joka liittyy siihen miten ihmistä sietää hänen puutteistaan huolimatta. Ja toivoo että toinenkin sietäisi/rakastaisi.
Kompuroiva alku taitaa olla aika yleinen piirre runoissa. Kestää pari riviä ennenkuin pääsee vauhtiin, mutta sitten lopussa -luojan kiitos- seisoo.
Liittyisikö asia siihen että harvat tämän palstan kirjoittajat miettivät tekstejänsä. Siis että saadaan henkeytys ja kirjoitetaan kaikki heti palstalle. Kannattaisiko kirjoittaa ensin vaikka paperille ja lukea juttu pariin kertaan. Voisi tulla parannuksia mieleen ja sitten myös tälle palstalle.