Eli... näin kävi. Tänään totesin olevani raskaana. Vaikka ei pitänyt missään nimessä. Kondomia käytetty poikaystäväni kanssa aina aina.. ja lisäksi miehelle joskus lääkärit sanoneet että hän ei tulisi koskaan lapsia saamaan.
Nyt sitten.. abortti edessä. Itselle täysin selvä ratkaisu eikä epäilystäkään siitä että abortin tulen tekemään. Olo lähinnä ahdistunut tapahtuneesta ja nolo. Miten näin voi käydä vaikka olemme olleet niin varovaisia. Nyt siis. Onko kohtalon tovereita, jotka olisivat aikuisena abortin tehneet ja mitkä ovat olleet lääkärien suhtautumiset asiaan? Meinaan vaan että voinhan minä sen abortin tehdä vaikka olen vaki suhteessa ja talous kunnossa? Eli eiväthän lääkärit tätä voi evätä minulta? Saatan kysellä tyhmiä mutta kun täysin uusi asia minulle ja en tiedä yhtään mitä tulevat terveyskeskuksessa minulta kyselemään vai kysyvätkö mitään. Ja itse toimenpiteestä tietenkin kuulisin mielelläni kaiken mahdollisen.. raskaus siis tällä hetkellä enintään viidennellä viikolla.
Nyt sitten.. abortti edessä. Itselle täysin selvä ratkaisu eikä epäilystäkään siitä että abortin tulen tekemään. Olo lähinnä ahdistunut tapahtuneesta ja nolo. Miten näin voi käydä vaikka olemme olleet niin varovaisia. Nyt siis. Onko kohtalon tovereita, jotka olisivat aikuisena abortin tehneet ja mitkä ovat olleet lääkärien suhtautumiset asiaan? Meinaan vaan että voinhan minä sen abortin tehdä vaikka olen vaki suhteessa ja talous kunnossa? Eli eiväthän lääkärit tätä voi evätä minulta? Saatan kysellä tyhmiä mutta kun täysin uusi asia minulle ja en tiedä yhtään mitä tulevat terveyskeskuksessa minulta kyselemään vai kysyvätkö mitään. Ja itse toimenpiteestä tietenkin kuulisin mielelläni kaiken mahdollisen.. raskaus siis tällä hetkellä enintään viidennellä viikolla.
Vastaukset 56
Vanhimmat
oletko jutellut miehesi kanssa? Jos miehellesi on todella sanottu, että hän ei voi saada lapsia, voi olla todella kova paikka hänelle, jos häneltä viedään kerran aikaan saatu lapsi pois. Toista mahdollisuutta ei välttämättä tule koskaan hänelle. Tietysti jos itse olet vakaasti sitä mieltä, että abortti on ainoa ratkaisu, niin se on sitten sitä. Mutta on täysin mahdollista, että suhteenne kariutuu tähän aborttiin, ellette ole yhtä mieltä ratkaisusta.
.. kyllä olemme keskustelleet ja hän ei ole koskaan lapsia halunnut. Mutta sanoi että jos haluan lapsen pitää niin hän ei sitä ole myöskään estämässä.
Ja mies on tiennyt koko seurustelumme ajan suhtautumiseni lapsien hankintaan.. olen tehnyt hänelle selväksi etten lapsia halua eikä halua siis hänkään.. onneksi.
käy syyksi ettei halua lasta elämäntilanteeseensa. Kannattaa toimia nopeasti ja ei lääkärit voi evätä sinulta lupaa koska on kyse varhaiskeskeytys.
..ensi viikoksi koittaa saada ajan lääkäriin. En tiedä kuinka nopeasti ne pystyvät toimimaan mutta tavotteena olisi että ensi viikolla saisin asian hoidettua.
Eniten minua jännittää juuri tämä lääkärien mahdollinen suhtautuminen aikuisen ihmisen tekemään aborttiin.. ja kun luin jostain että abortti tarvitsee aina kahden lääkärin hyväksynnän niin aloin miettimään että onko jotain tekijöitä jotka tässä vaiheessa voisivat estää minua tekemästä aborttia
koska luuli ennen ettei saa lapsia? Ja kun itse olet niin voimakkaasti sitä vakuuttanut ettet sinäkään halua.
Tietysti teet mitä tahdot, mutta elämänasenteesi vaikuttaa kylmältä ja kolkolta. Jos olisin mies, en haluaisi sinun laistasi naista.
No onneksi muunlaisiakin naisia löytyy, niin ei tarvitse sinun sitten täydellisenä ihmisenä tyytyä kylmään naiseen.. ja onneksi minulla on oikeus olla juuri tälläinen kuin olen..
Ja mitä mieheeni tulee, niiin uskon hänen puhuvan totta kun hän sanoo ettei lapsia halua. Joten olemme sitten me epätäydelliset ihmiset tainneet löytää onneksemme toisemme.
hahha.. luinkin vielä väärin.. siis jos olisit mies.. joopa.
Eli korjaan edellistä. Siis miesten onneksi sitten löytyy noinkii täydellisiä naisia kuin sinä niin ei tarvitse meihin kylmiin ja kolkkoihin naisiin sortua.
ihan salaisuutena itselläsi, koskapa minunkin mielestäni se muuttaa suhtautumistani tuollaisiin henkilöihin, esim työpaikalla, pitäisin itsekäänä, ja halveksuisin ihan ilman muuta.
Täydellisillä ihmisillä on tapana. Halveksia huonompiaan. Kaikki kun eivät ole niin jumalaisen ihastuttavan normaaleja ja virheettömiä, ja tämäkös on kauheaa ja halveksuttavaa.
kondomia tullut pidettyä koko yhdynnän ajan siis alusta loppuun??
olen tietoinen miten kondomia tulee käyttää.. ja kyllä juuri näin olemme sitä käyttäneet.
...asenne voi joillakin olla ikävä mutta mene rohkeasti vaan jos niin olet päättänyt. Aina löytyy kiihkoilijoita joka lähtöön eikä ne ymmärrä tunteita joita käyt läpi. tsemppiä ja rohkeutta päätökseesi. :(
aattelee sinun lailla..lienen kanssa toinen kolkko nainen..ja toivon sinulle 27-vuotias että saat asiasi reilaan..älä kuuntele liikaa näitä kiihkoilijoita tällä palstalla ...täällä niitä riittää. :(
hyvä tietää että löytyy muitakin yhtä epätäydellisiä tämän palstan kaikista täydellisistä naisista. =) kiitos tästä. Tämä auttoi paljon. Kiitos siis vielä kerran sinulle.
On naisellakin oikeus olla itsekäs. Ja nainen päättää synnyttääkö lapsen vai ei.
tehdään ..ainakin itsekin aattelen näin lapsistani että halusin lapsia ihan itsekkäistä aatoksista..pidän lapsista ja haluan että on joku joka välittää myös minusta ja sanoo äidiksi ja voin katsoa heidän peräänsä ja antaa heille tulevaisuuden..hoivata ja rakastaa enkä minkään velvollisuuden vuoksi tai lasten kannalta että saavat hyvän kodin, toki se on ...
lapsia tehdään ja ei tehdä itsekkäistä syistä ja niin pitää ollakin..jokaisella on oikeus valita oma tiensä..ihmisiä on täällä jo tarpeeksi ja jos tuntuu ettei halua lapsia ollenkaan tai sen hetkiseen tilanteeseensa niin miksi niitä tekisi sitten..
kun itse sitoutuu johonkin niin myös lapsilla on silloin hyvä eli siinä piilee myös heidän etunsa että äiti on itsekäs. Lapset todella pitää olla haluttuja...silloin heidän elämänlaatu on hyvä..
kumpikaan halua lasta? Onko toisen pää kääntynyt lapsia vastaan erinäisistä syistä seurusteluaikana vai onko tosiaanki kaksi ihmistä kohdanneet toisensa, kaksi ihmistä jotka eivät halua lapsia?
Itse asun alueella, jossa vaan tehdään lapsia, eikä kukaan niitä ehdi kasvattaa... On sekin väärin...
Ymmärrän aloittajaa, ettei lapsia kannata tehdä, jos ei halua.
Aloittajasta ja hänen miehestään en tiedä, mutta minä en halua lapsia koskaan ja mieheni on ihan samanlainen. Ja kumpikaan meistä ei ole kääntynyt lapsia vastaan, vaan olemme aina tunteneet näin.
En mä näe kovin kummallisena sitä, että näin voi olla. Kyllähän ihmiset kai yleensä jo toivookin puolisoltaan yhteneväisiä toiveita tulevaisuuden suhteen jne. Paljon huonommilla kantimilla parisuhteen tulevaisuus kait olisi, jos toinen kovasti haluaisi lapsia ja toinen ei lainkaan. Eihän sellaisessa voi kompromissiakaan tehdä. Ajattele jos itse haluaisit lapsia ja kumppanisi kieltäytyisi ehdottomasti. Olisiko sellaisella suhteella kovinkaan ruusuiset tulevaisuudenkuvat, kun yhteistä säveltä ei voisi löytyä, ilman että toisen täytyisi luopua omista toiveistaan.
Kun minulle selvisi seurusteluaikana ettei mieheni halua lapsia, olin hirmuisen helpottunut. Minulla oli yksi aikaisempi suhde kaatunut erilaisiin lapsitoiveisiin. En olisi enää edes ryhtynyt vakavammin seurustelemaan sellaisen miehen kanssa, jolle perheenlisäys on tärkeää. Se on aivan liian tuskallinen tie kulkea kummallekin.
.. molemmilla on ollut heti alusta asti selvillä ettei kumpikaan lapsia halua. Tämä on asia mistä otin heti suhteen alussa selvää koska olisi ollut täysin järjetöntä jatkaa suhdetta jos mies olisikin lapsia halunnut. Eli kysyin melko pian suhteen alussa että haluaako hän lapsia tulevaisuudessa.. ja hän kertoi sitten ettei ole lapsia kyllä hankkimassa. Ja todella, tämä oli suuri helpotus minulle kun en itsekään niistä ole koskaan haaveillut.
Ja kaipa niitä löytyy miehiäkin siinä missä naisiakin jotka ei lapsia halua.. joten ei kai tämä nyt mikään kovinkaan ihmeellinen asia ole että olemme toisiimme sattuneet törmäämään. =)
Olet mitä parhaimmassa lastentekoiässä. Odota ja ota vastaan miehesi kanssa tämä pikku ihminen. Hän tuo iloa Teille molemmille tässä elämässä. Kirjoitan tämän viestin sen takia, että olen kahden lapsen(jo aikuisen) ÄITI. Juuri nuilla kymmenenillä on saanut lapseni ja kokenut abortin. Abortti on minulle ikuinen haava sielussa, joka ei parannu koskaan lopullisesti..Se on alitajunnassani aina ja iankaikkisesti..Mutta tuolla jossain saanen tekoni anteeksi...
olen tätä moneen kertaan miettinyt että olisiko minusta sittenkin tähän mutta aina kun jotain siihen suuntaan mietin että lapsen pitäisin, koen lähinnä ahdistusta ja pahaa oloa. Joten jos nämä ovat fiilikset niin en kai voi olla missään nimessä sopiva ihminen lapsen hankintaan.
Ja myönnettäköön että olen miettinyt että jos elämän tilanne olisi toinen.. lähinnä työn kannalta.. niin voisin harkita tätä lapsen pitämistä ilman tätä pakokauhun tunnetta.
Voithan sinä antaa lapsen adoptioon, jos et itse halua tai pysty häntä pitämään. Anna lapselle mahdollisuus. Ei kai hän ole syyllinen siihen, että ehkäisy petti...
Olen pahoillani, jos syyllistän ja pahoitan mielesi, mutta minun mielestäni, jos seksiä harrastetaan, niin PITÄÄ olla tietoinen, että ehkäisy voi pettää ja PITÄÄ olla kykyä kantaa vastuu alkunsa saaneesta vauvasta.
Ei abortti ole ehkäisykeino, sinä tulet loppuelämäsi kantamaan syyllisyyttä oman lapsesi lopettamisesta. Oletko valmis siihen?
Ei, en sittenkään ole pahoillani syyllistämisestäsi. Olen iloinen, jos sinussa heräsi edes joitain tunteita. Vielä ei ole myöhäistä. Mieti asiaa tarkkaan - tekosi tulee olemaan lopullinen.
Kannan sinut ja syntymättömän lapsesi rukouksiini.
Ei millään pahalla, mutta jos nyt koet jotain ahdistusta ja pahaa oloa, yms. niin mitähän luulet kokevasi keskeytyksen jälkeen?
Mikään työ EI ole lapsen hengen arvoinen! Mieti nyt vähän. Pakokauhua sinulle saattaa tulla sen keskeytyksen jälkeen; jos koet lääkkeellisen keskeytyksen ja vuodat kuin "sian kurkusta" ja näet sen oman pienen lapsesi alkiona kaiken hyytymän ja verenvuodon keskellä... mietitkö sillä hetkellä että työsi on kaiken A ja O tässä elämässä?
Minä jouduin kanssa ylättävän raskauden eteen ollessani 41 v. Kaksi muuta lasta olivat silloin 8 ja 10. Sairastuin vakaavaan masennukseen ja tuo asia
seuraa jatkuvasti ja sairastuttaa koko perhettämme.
Lapset ovat minulle kaikki kaikessa. Silloin vain ajattelimme olevamme liian iäkkäitä. Voiko kukaan AUTTAA, miten saisin tuon tekoni jotenkin hyväksyttävälle tasolle ja lapseni saisivat nauttia muuten tasapainoisesta perhe-elämästä.
Ja pitäisikö lapsille kertoa miksi välillä itkeskelen??
30- vuotias ystävättäreni hankki ihan tietoisesti
lapsen. sairastui sitten äitiysmasennukseen ja
nytkin vielä, lapsen ollesa 4 v, katuu hän kovasti,
kun meni pilaamaan elämänsä tekemällä lapsen.Ja syö
jatkuvati masennuslääkkeitä.
abortin..teininä..mutta minusta on USKOMATTOMAN TYPERÄÄ KÄYTÖSTÄ aikuiselta, sinun tapauksessasi siis ehkä myös vakaan talouden omaavalta ihmiseltä, tehdä abortti..vaikka kuinka olisi huolehdittu ehkäisystä, niin silti! Mun mielestä aikuinen ihminen osaa ja pystyy huolehtimaan lapsesta jonka on aikaan saanut, teineiltä sen ymmärrän, lapsia ovat ehkä vielä itsekkin, mutta en naiselta kuka on elänyt, tehnyt töitä, opiskellut ja nauttinut elämästään(näin siis yleensä)..
Mutta kysyvät kyllä syytä lääkärillä, mutta tuskimpa eväävät sulta aborttia.
Toimenpide tehdään varmaan lääkkeillä, eli menet ultraan, siellä ne kattoo oikean rv määrän, sulle annetaan sitten sellanen lääke mikä alkaa pehmittää raskauskudosta ja seuraavana päivänä(vai oisko ollu parin pvän päästä)menet sairaalaan uudelleen jolloin annetaan toinen lääke minkä johdosta sikiö kuolee ja vuoto alkaa.Sitten kärvistelet sairaalassa supistusten kanssa siihen asti kun se vuoto alkaa jonka jälkeen menet kotiin ja vuotoa tulee noin viikon, kaks. Jos et kerta lapsia koskaan halua, eikä miehesi liioin, ja olette siitä noin satavarmoja niin miksette ole menneet sterilisaatioon, toinen tai vaikka molemmat..anna kun arvaan.. :"koskaan ei voi olla varma" ja phah..jos toi on syy, kehottaisin vielä miettimään uudelleen..
menisin sterilisaatioon kyllä mutta eivät käsittääkseni tee sitä minun ikäiselleni ihmiselle.
sille aina voi mitään..no sanoisin kuuntele sydäntäsi ja tee niinkuin sinusta tuntuu parhaimmalta tilanteessasi. Oli se sitten pitää lapsi antaa adoptioon tai keskeytys. Sinä vain tiedät mikä on sinulle parasta ja sitä kautta lapsellesi.
mikäli edelleen aattelet aborttia niin lääkkeellinen sinällään kyllä menee ilman suurempia "kärvistelyitä" kuten edellinen sanoi koska raskautesi on niin alussa..eli lähinnä kovat menkkakivut ja siihenkin saa kipulääkkeen..eli toimenpide sinällään helppo. Ennemmin kannattaa miettiä miltä tuntuu toimenpiteen jälkeen eli henkisesti. Itselläni oli tuulimuna mutta sekin sai aattelemaan asiaa hyvinkin vakavasti.
Jos se nyt on tulossa kaikista esteistä ja epätodennäkösyydestä huolimatta niin eikö tuo nyt ole selkeä viesti että tämä lapsi on todella tarkotettu tuleen tähän maailmaan, se tosiaan haluaa tulla juuri sulle ja teidän perheeseen!!!
tiedätkö miten ihmeellistä ylipäänsä on, että olet hedelmöittynyt? Monet eivät saa lasta vaikka kuinka yrittäisivät. Raskaus ei ole sattuma. Mutta minä näenkin kaikessa tarkoituksen.
Koeta keskittyä avuttoman pienen vauvan asemaan, jolla on vain yksi halu: elää. Ehkä se auttaa sinua hyväksymään raskautesi. Kyllä sinä äidiksi kypsyt 9kk:ssa :) Epävarmuuden ja "äidiksi sopimattomuuden" tunteesi ovat tuttuja minullekin.
Ap on kolme päivää sitten saanut tietää olevansa raskaana, joten raskaus on kaiketi n. 4-5 viikolla... Alkio on siis noin pari viikkoa nuorempi. Sillä ei ole aivotoimintaa. Kuinka se haluaisi saada edes elää, kun ei ole edes aivotoimintaa??
Mee muualle siitä näsäviisasteleen, s-tana!!!
kyllä aborttiin. Ymmärrä sua oikein hyvin, kun en itse koskaan ole halunnut lapsia. Ne nyt ei vaan sovi mun elämään enkä edes pidä lapsista. Vahingon sattuessa abortti olisi ollut mulle se ainoa vaihtoehto.
Sterilisatioon pääset, kun täytät 30 v.
Juu näin olen lukenut että laissa sanotaan että 30 vuotta pitää täyttää että sterilisaatioon pääsee siis terve ihminen. Joten hetken vielä joudun odottamaan ennen kuin voin mennä napsimaan johdot poikki. Ja kiitos sinullekin viestistä. Hyvä se on aina tietää ettei ole ainoana ihmisenä maailmassa jolla on poikkeavia ajatuksia valtaväestöstä.
Lain kirjain on selkeä. Olet parhaassa iässäsi, terve ja aisiasi ovat kunnossa. Aborttia ei tule Sinulle myöntää.
Olet jo saanut tällä palstalla rikollista ja rikokseen yllyttävää abortti-vertaistukea. Jos annat viranomaiselle väärää tietoa taustastasi, syyllistyt rikokseen.
Olet myös saanut neuvoja kuunnella sydäntäsi ja ajatella lastasi. Elämäsi ja lapsesi elämä ovat vielä käsissäsi. Jos kannat vastuusi lapsestasi ja sallit hänenkin elää omaa elämäänsä, saat kaiken monin verroin takaisin lapsesi rakkautena ja elämäsi sisältönä.
Kyllä Suomessa saa abortin halutessaan vaikka kuinka olisi "asiat kunnossa", ei sitä päätöstään pahemmin tarvitse kenellekään perustella eikä myöskään mitään "vääriä tietoja" tarvitse antaa. Ei täällä kukaan rikollisia neuvoja anna, sinuna pitäisin pienempää suuta. Herjatessasi muita syyllistyt kyllä itse rikokseen.
Ensiksi lainauksia alkuperäisen kirjoittajan teksteistä:
"Olo on lähinnä ahdistunut tapahtuneesta"
"aina kun jotain siihen suuntaan mietin että lapsen pitäisin, koen lähinnä ahdistusta ja pahaa oloa"
"voisin harkita lapsen pitämistä ilman tätä pakokauhun tunnetta"
Sitten ote Suomen voimassaolevasta aborttilaista:
"Raskaus voidaan tämän lain säännöksiä noudattaen naisen pyynnöstä keskeyttää:
2) kun hänen tai hänen perheensä elämänolot tai muut olosuhteet huomioon ottaen lapsen synnyttäminen ja hoito olisi hänelle huomattava rasitus."
Näihin lainauksiin viitaten pyytäisin sinua perustelemaan väitteesi siitä, ettei aborttia tulisi lakiin nojaten alkuperäiselle myöntää. Perusteluita toivoisin myös väitteille, että hän olisi saanut rikokseen yllyttävää vertaistukea.
Kun ihminen käyttää raskaudestaan puhuessaan ilmaisuja ahdistus, paha olo ja pakokauhu, voidaan minusta perustellusti olettaa, että raskaus voisi olla hänelle huomattava rasitus. Tällä perusteella raskauden keskeytys olisi täysin lain kirjaimen mukainen, ei siis rikos. Viranomaisille ei myöskään tarvitse antaa väärää tietoa taustoistaan, koskapa peruste keskeytykselle on olemassa ilmankin.
pääsee aborttiin halutessaan. Jos ei pääse ekalla lääkärillä, sen kun menee seuraavalle. Jos ei millään meinaa lupaa tulla, sen kun uhkaa sorkkia soluklöntin ulos kotikonstein tai tappaa itsensä, niin johan irtoo abortti lupa.
Ei ne lääkärit minuun suhtautunut yhtään sen kummemmin kuin muihinkaan.Todella asiallisia ja kohteliasta käytöstä.Raskauteni oli viikolla 7 ja tehtiin kirurginen keskeytys eli kaavinta.Ensin omalääkäriltä lähete joka kyselee elämäntilanteen ja tekee tutkimuksen jonka jälkeen saat varata ajan polikklinikalle.Mutta asia kannattaa käsitellä kuitenkin hyvin itsensä kanssa,minulle abortti oli selvä heti positiivisen testin jälkeen mutta nyt olen ollut pari päivää alakuloinen vaikken kadukaan tekoani mutta asia on hyvä puhua läheisten kanssa jottei jää kaivelemaan mieliin.Voimia sinulle.
Oletan, että et ole perehtynyt asiaa koskevaan lakiin.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1970/19700239
Katso 1§ mukaiset syyt. Niihin ei kuulu "halutessaan". Levität viestissäsi tietämättömyydessäsi tai jopa tahallisesti väärää informaatiota. Valheet ja puolitotuuudet ovat surullista ja surkeaa aborttien edistämimistä.
No niin, aborttiväki lopultakin väittää, että lapsi on olemassa jo kelluessaan äitinsä kohdussa. Mainitsemassasi kohdassa lainsäätäjä on kuitenkin viitannut lasta tarkoittaessan raskauden jälkeiseen elämänvaiheeseen. Esittämäsi tulkinnat eivät ole ao. lain 1§:n mukaiset.
Miten saatat tietää/väittää, että raskaus vaarantaisi aloittajan terveyden tai että lapsen hoitaminen olisi hänelle "huomattava rasitus"? Aloittaja itse ei saanut motiiveitaan sopimaan lain raameihin.
Kuinka saata olla välinpitämätön lasta kohtaan, kun kyse on hänen hengestään ja elämästään?
Yllytys väärän tiedon antamiseen tuomitaan kuten teko:
14 § (24.7.1998/572)
Joka antaa viranomaiselle tai lääkärille oikeudellisesti merkityksellisen totuudenvastaisen tiedon raskauden keskeyttämistä koskevassa asiassa, on tuomittava sakkoon, jollei teko ole rangaistava rikoslain 16 luvun 8 §:n mukaan.
14 § (24.7.1998/572)
Joka antaa viranomaiselle tai lääkärille oikeudellisesti merkityksellisen totuudenvastaisen tiedon raskauden keskeyttämistä koskevassa asiassa, on tuomittava sakkoon, jollei teko ole rangaistava rikoslain 16 luvun 8 §:n mukaan.
"...Raskauteni oli viikolla 7 ja tehtiin kirurginen keskeytys eli kaavinta..."
Ei kyseessä ollut ensisijaisesti SINUN raskautesi, vaan lapsesi elämä, joka eteni mainituilla viikoillaan.
Tiedät mainitsemattakin, mitä "kirurginen keskeytys" ja "kaavinta" merkitsivät lapsellesi.
Lastasi ei tekosi jäänyt kaivelemaan. Vain _sinua_ "kaivelee" ja tiedät miksi ja kenen vuoksi.
En tunne aloittajaa. En ole sellaista edes väittänyt. Omat viestini olen perustanut vain ja ainoastaan niiden kirjoitusten pohjalle, joita aloittaja itse on tässä viestiketjussa kirjoittanut.
"Mainitsemassasi kohdassa lainsäätäjä on kuitenkin viitannut lasta tarkoittaessaan raskauden jälkeiseen elämänvaiheeseen."
Niin, lainsäätäjä siis viittasi synnytykseen ja lapsen hoitoon. Kuinka ihmeessä raskaus oikein päättyy jollei synnytykseen tai aborttiin?
"Esittämäsi tulkinnat eivät ole ao. lain 1§:n mukaiset."
Mitkä tulkinnat? Olen käyttänyt suoria lainauksia aloittajan teksteistä, en mitään omia tulkintojani.
"Miten saatat tietää/väittää, että raskaus vaarantaisi aloittajan terveyden tai että lapsen hoitaminen olisi hänelle "huomattava rasitus"?
En väitä tietäväni mitään. Käsittääkseni kirjoitin, että aloittajan omien sanojen pohjalta on PERUSTELTUA OLETTAA, että raskaus ja lapsen pitäminen VOISI olla hänelle huomattava rasitus. Olen edelleen samaa mieltä. Kun ihminen kuvaa ajatuksen lapsen pitämisestä aiheuttavan hänelle ahdistusta ja pakokauhun tunnetta, niin minusta se mennee kyllä "huomattavan rasituksen" piikkiin. Mikä sinusta on huomattava rasitus, jollei ahdistus, paha olo ja pakokauhu sitä ole?
En ole välinpitämätön lasta kohtaan. En ole välinpitämätön aloittajaa kohtaan. Olen ainoastaan kritisoinut sinun väitettäsi siitä, että aloittajaa yllytettäisiin rikokseen. Aloittajan ei tarvitse väärää tietoa lääkärille antaa, koska raskauden keskeytyksen perusteet täyttyvät ihan näillä tiedoilla mitä hän on tähän viestiketjuun antanut. Mikä on oikeudellisesti merkityksellistä totuudenvastaista tietoa tässä asiassa?
Minulla oli sama tilanne kolmisen vuotta sitten, olin 27-v, vakituisessa suhteessa, molemmat työssä, talous kunnossa jne. Talous olikin sitten ainut asia minkä takia lapsi oltaisi voitu tehdä, mutta mielestäni lasta ei rahalla kasvateta; vaan siihen tarvitsisi jotain tunnetta. Noh, lapsen hankkimiseen ja oman lapsen kasvattamiseen tarvitsisi edes joitain positiivisia tunteita tuntea sitä lasta kohtaan...
Suhtautuminen oli ihan ok. Tässä iässä varmaan harvempi tahtoo aborttia jos ei sitä oikeasti halua. Eli lääkärikkään ei kyseenalaistanut päätöstä yhtään. Ainut vastahankaisen tai tylyn oloinen oli neuvolan kuusikymppinen mummo ihminen, mutta ei kai se lasten neuvolassa olisikaan eläkeikään asti viihtynyt ellei olisi ylilapsirakas...
Sääli lastasi. Ainoa, joka häntä rakasti oli viranomainen, neuvolan kuusikymppinen mummo, ihminen, kuten sanot.
tuskin se olisi kuitenkaan sitä ottanut jos olisin tarjonnut...
Nyt väität jo, ettet sinä rakastanutkaan alkiotani, jos kerrot vain sen yhden mummon olleen sellainen? Muistaakseni olet joskus väittänyt itsekin rakastavasi kaikkia alkioita. Eli eipä vähätellä nyt minunkaan, oli sillä sentään kaksi rakastajaa!
Tuolla joku kirjoitti "Ei abortti ole ehkäisykeino, sinä tulet loppuelämäsi kantamaan syyllisyyttä oman lapsesi lopettamisesta. Oletko valmis siihen? "
Älä anna ihmisten yrittää syyllistää. Miettiä pitää ja jo oletkin, mutta itse tiedät parhaiten!
Aina pitää muistaa, että ihminen tietää itse onko valmis äidiksi vai ei.
Itsellä on pelko on aina välillä siitä että "entä jos nyt ehkäisy petti" vaikka aina hoitaa. Tsemiä.
sen tiesinkin että kovasti alkavat tädit kauhistelemaan täällä varmasti päätöstäni. Ei sinänsä heidän mielipiteensä ja kirjoituksensa minuun vaikuta kun päätökseni olen tehnyt ja se pitää. Tänään kävin ensimmäisen kerran lääkärillä eikä tämä prosessi nyt sitten edennytkään ihan niin nopealla tahdilla kuin olisin toivonut.
Lääkäri sanoi kun kerroin että "kuukautisia" ollut edelleen vaikka paksuna olenkin, että se voi olla että menee kesken itsestään, että jos hetken odottelisin. Sanoin että en kyllä ala odottelemaan keskenmenoa jota ei sitten välttämättä tulekaan. Lääkäri täytti minulle paperit (ja luulin että ne pitää itse täyttää) ja pisti labraan pissaamaan.. mitä en voinut tehdä kun ei ollut aamun eka pissa. Joten nyt menee huomiseen kun saan näytteen labraan ja sitten pitää soittaa kättärille ja varata sieltä aika. Kovasti paljon kuluu aikaa tähän.. mitä nopeammin sen parempi.
Mutta kiitos kaikille teille jotka kerroitte omista kokemuksistanne. Ilman teidän antamaa tietoa olisin kovasti paljon enemmän hukassa nyt.. lääkäriltä en kovinkaan paljoa tietoja saanut kun kysyin häneltä että mitä sen jälkeen tapahtuu kun olen tämän raskaustestin tehnyt.
Mikä oli oma kokemuksesi henkilöstön suhtautumisesta? Eikö ole kumma myytti, että abortin tekijöihin suhtauduttaisiin nurjasti terveyskeskuksissa? Vai suhtauduttiinko sinuun?
ollut lainkaan nuivaa suhtautuminen.. lähinnä lääkäri tuntui olevan asiasta vähän pihalla. Ei siis oikein osannut neuvoa mitään minulle.
Kysyi että miksi haluan abortin ja sanoin ensimmäiseksi syyksi sen etten halua lapsia.. ja tämän lisäksi olen viimeiset kolme viikkoa syönyt todella vahvoja lääkkeitä päänsärkyyn.. ei siis nämäkään hyväksi varmaan.. ja vielä se että työpaikka menee alta jos nyt jään kotiin lapsia hyysäämään. Jos nyt näillä sitten sen abortin saisin. En tosin tiedä kuinka tarkkaan he näitä syitä katsovat ja onko heillä vielä joku harkinta aika ennen kuin voivat sen abortin minulle tehdä.
siis kohdeltiin todella nuivasti..ja kovakouraisestikin. :(
vastuuntunnoton ihminen, tuossa iässä pitää mennä abortti vielä tekemään.
Sitten jos haluatkin 3-kymppisenä, Niin todella toivon Ettet niitä lapsia silloinkaan saa!
Omahyväinen, itsekäs olet.. oma napa tärkein, ajattelisit edes hetken lastasi jolta elämän riistät.
On naisella otsaa..
Prkl!
.. sen myönnän, itsekäs olen.. mutta enpä ole vielä koskaan törmännyt ihmiseen joka ei olisi.
Ja koitapa rauhoittua siellä ja ota se herneenpalko pois nenästä ja laskeudu tänne kuolevaisten tasolle ja koitapa nyt ymmärtää että on olemassa muulla tavallakin ajattelevia ihmisiä kuin sinä ja koita oppia elämään asian kanssa, ettet kuole vaikka ennen aikaiseen sydänkohtaukseen ko noin kovasti otat aiheesta kipinää.
Ja lapsia en tule missään vaiheessa haluamaan.. sen tiedän ja minusta on ihanaa kun jaksat toivoa minun kanssa etten niitä koskaan tule saamaankaan.. koska minä todella toivon samaa.
Tavalliset, moraalin omaavat ovat kuolevaisten tasolla. Sinä olet laskeutumassa alimpaan helvettiin abortintehneiden ja muiden murhaajien joukkoon. Joko nuolee lieskat kantapäitäsi..??
Mistä ihmeestä kumpuaa tällainen viha ja pahantahtoisuus toista ihmistä kohtaan? Tuleeko sinulle hyvä mieli ollessasi tahallisen ilkeä toiselle? Saatko nautintoa pyrkimyksestä loukata itsellesi tuntematonta ihmistä?