Lapsi omaan sänkyyn

Eli muutettiin isompaan asuntoon ja lapsi 3v sai oman huoneen ja sänkykin sinne viettin.Ja kas kummaa alkoi nukkua siellä ihan ilman mitään vikinöitä.
Mutta sitten n puolen vuoden päästä minulle äippänä tuli kamala tunne::Tyttö kasvaa hurjaa vauhtia ja minä olen sitä jo pois työntämässä läheisyydestäni..yöksikin kun päivälläkin työn takia ollaan erossa.Ja niinpä sanoin miehelle että kannataanpa tytön sänky meidän makkariin mun sängyn viereen.Jotenki en vaan halua vieä päästää irti kaikessa kun huomaan kuin tyttöni kasvaa niin nopeasti nyt siis lähes 4v.Haluan vielä iltasin kuulla sitä suloista tuhinaa viereltäni ja nostaa peittoa pikku jaloille.Haluan herätä aamulla siihen kun tyttö hymisee huomenet sängystä.
Kasvaminen on nyt jotenkin niin vauhdikasta että tuntuu kadottavansa sen pienen tytön niin nopsaan pois.
Joku oralisoija varmaan keksii tähänkin jotain pahaa sanomista.
Mutta nämä hetket on ainutkertaisia ja luvallani niistä nautin.
2565
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Nauti vain jos siltä tuntuu. Lapset ovat vaan kerran pieniä ja haluavat olla lähellä. Miehesi kanssa sinulla on tulevaisuus aikaa nukkua kaksistaan makuuhuoneessanne, lapsi sieltä kyllä lähtee kun itse haluaa. Minäkään en aina ymmärrä miksi pitäisi kaikesta vierottaa niin aikasin pois.. mitä siitä jos koko perhe nukkuu samassa sängyssä/huoneessa, sehän on vain ihanaa! Ja joku varmasti tähänkin keksii jotain sanottavaa mutta sanokoot, nautitaan me lapsistamme omalla tavallamme, kaikki tyylillään.

Äänestä

Uskoisin, että yhdessä nukkuminen on hyvä ratkaisu, jos lapsi niin haluaa. Vanhemmatkin saavat nukkua yhdessä. Miksi sitten lapsen pitäisi nukkua yksin, kun hänellä on vielä lapsen mielikuvitus eli helposti pelkää mörköjä ja muita? Kyllä se lapsi viimeistään kouluiässä haluaa omaa tilaa ja omaan huoneeseen.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


meillä se meni näin kirjoitti:

Eli muutettiin isompaan asuntoon ja lapsi 3v sai oman huoneen ja sänkykin sinne viettin.Ja kas kummaa alkoi nukkua siellä ihan ilman mitään vikinöitä.
Mutta sitten n puolen vuoden päästä minulle äippänä tuli kamala tunne::Tyttö kasvaa hurjaa vauhtia ja minä olen sitä jo pois työntämässä läheisyydestäni..yöksikin kun päivälläkin työn takia ollaan erossa.Ja niinpä sanoin miehelle että kannataanpa tytön sänky meidän makkariin mun sängyn viereen.Jotenki en vaan halua vieä päästää irti kaikessa kun huomaan kuin tyttöni kasvaa niin nopeasti nyt siis lähes 4v.Haluan vielä iltasin kuulla sitä suloista tuhinaa viereltäni ja nostaa peittoa pikku jaloille.Haluan herätä aamulla siihen kun tyttö hymisee huomenet sängystä.
Kasvaminen on nyt jotenkin niin vauhdikasta että tuntuu kadottavansa sen pienen tytön niin nopsaan pois.
Joku oralisoija varmaan keksii tähänkin jotain pahaa sanomista.
Mutta nämä hetket on ainutkertaisia ja luvallani niistä nautin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu