Lääkehoito
Astmaa ja allergioita hoidetaan pääosin lääkkeillä, joiden avulla oireilua ja toimintakyvyn heikkenemistä voidaan vähentää ja elämän laatua parantaa.
Tulehdusta hoitavat lääkkeet
Keuhkoputkia avaavat lääkkeet
Muut astman hoidossa käytetyt lääkkeet
Haittavaikutukset
Korvattavuus
Tulehdusta hoitavat lääkkeet (takaisin ylös)
Astman taustalla on keuhkoputkien limakalvotulehdus, joka pitkittyessään voi johtaa taudin kroonistumiseen. Astmatulehduksen hoitoon ja ehkäisyyn käytetään ensisijaisesti tulehdusta vähentäviä inhaloitavia kortikosteroideja. Ne vähentävät limakalvon tulehdusta ja keuhkoputkien supistumisherkkyyttä. Säännöllisesti käytettyinä kortikosteroidit antavat keuhkoputkien vaurioituneelle pintarakenteelle aikaa parantua ja siten lisäävät vastustuskykyä ärsyttäville hiukkasille. Tämä näkyy oireiden vähenemisenä: yskä, limaneritys ja vinkuminen loppuvat, aamuyön oireet jäävät pois, rasituksensieto paranee ja keuhkojen toiminta vakautuu. Hengitettävät kortikosteroidit ovat astman hoidon kulmakivi niin aikuisilla kuin lapsillakin.
Suomessa käytössä olevat tulehdusta hoitavat lääkkeet, kortikosteroidit
1. beklometasoni
2. budesonidi
3. flutikasoni
Tulehdusta hoitavia lääkkeitä käytetään säännöllisesti päivittäin parhaiden tulosten saavuttamiseksi. Pelkkä oireiden poisto ei riitä hoidoksi. Lääkitystä tulee jatkaa pitkäjänteisesti oireiden hävittyä, jotta tulehdus saadaan hallintaan. Ajoissa aloitetulla hoitavan lääkkeen käytöllä estetään keuhkojen toiminnan vähittäinen huononeminen. Hengitettävien kortisonivalmisteiden annostusta voidaan muuttaa astmaoireista riippuen, lääkärin omahoito-ohjeiden mukaan. Annosten määrää voidaan tarvittaessa lisätä heti ensimmäisenä flunssapäivänä tai siitepölykauden alkaessa.
Tulehdusta hoitavat lääkkeet eivät kuitenkaan auta äkillisten oireiden, kuten hengityksen vinkumisen ja hengenahdistuksen nopeaan lievittämiseen. Näissä tilanteissa on otettava avaavaa lääkettä.
Muistathan huuhtoa suusi aina lääkkeenoton jälkeen. Näin ehkäiset mahdollisen suun alueen hiivatulehduksen ja äänen käheytymisen.
Keuhkoputkia avaavat lääkkeet (takaisin ylös)
Tehokkaan tulehdusta hoitavan lääkkeen lisäksi tarvitaan aina myös keuhkoputkia avaava varalääkitys. Beeta2-agonistit, sympatomimeetit, laukaisevat keuhkoputkien sileän lihaksen supistumista, riippumatta sen aiheuttajasta. Hengitettävät beeta2-agonistit vaikuttavat suoraan keuhkoputkea ympäröivään sileään lihakseen. Beeta2-agonistit jaetaan lyhytvaikutteisiin ja pitkävaikutteisiin.
Lyhytvaikutteiset avaavat lääkkeet
Lyhytvaikutteinen beeta2-agonisti lievittää astmaoireita nopeasti, jo muutamassa minuutissa. Sen avaava vaikutus kestää yleensä n. 4-6 tuntia. Lyhytvaikutteinen beeta2-agonisti on välttämätön akuuttihoidossa.
Jos käytät avaavaa lääkettä enemmän kuin kaksi kertaa viikossa astmasi ei ole tasapainossa. Varaa aika lääkäriltäsi hoidon tarkistamista varten.
Suomessa käytössä olevat lyhytvaikutteiset beeta2-agonistit
1. salbutamoli
2. terbutaliini
Avaavia lääkkeitä voidaan käyttää satunnaisesti, aina silloin kun henkeä ahdistaa. Avaavat lääkkeet tehoavat vain astman oireisiin. Ne eivät vaikuta taustalla oleviin sairauden syihin. Mikäli beeta2-agonistien tarve ylittää 1-2 annosta viikossa, on se merkki siitä että keuhkoputkien astmaattinen tulehdus ei ole kurissa.
Pitkävaikutteiset avaavat lääkkeet
Pitkävaikutteiset beeta2-agonistit vähentävät astmaoireita ja pitävät keuhkoputket avoimina ja rentoutuneina pitkään. Ilma pääsee näin helpommin virtaamaan keuhkoihin ja keuhkoista ulos. Pitkävaikutteiset beeta2-agonistit avaavat keuhkoputkia ja vähentävät niiden supistumisherkkyyttä jopa yli 12 tuntia.
Suomessa käytössä olevat pitkävaikutteiset beeta2-agonistit
1. formoteroli
2. salmeteroli
Pitkävaikutteisia avaavia lääkkeitä käytetään yleensä aina yhdessä tulehdusta hoitavan lääkkeen kanssa. Käytössä on myös yhdistelmävalmisteita, joissa nämä vaikuttavat aineet on yhdistetty ja pakattu samaan annostelijaan. Näin lääkkeet voidaan ottaa yhdestä laitteesta samanaikaisesti. Kiinteä yhdistelmävalmiste lievittää astman oireita, estää keuhkoputkien ahtautumista ja hoitaa astmatulehdusta. Kahden lääkkeen sijasta on yksi lääke, jolloin on helpompi muistaa ottaa lääke säännöllisesti.
Muut astman hoidossa käytetyt lääkkeet (takaisin ylös)
Elleivät astmaoireet pysy hallinnassa inhaloitavilla kortikosteroideilla ja pitkävaikutteisilla avaavilla lääkkeillä, voidaan hoitoa vielä täydentää yhdellä tai useammalla lisälääkkeellä.
Astman vaikeissa pahenemisvaiheissa käytetään suurempia kortikosteroidimääriä tabletteina tai suonensisäisesti annettuna sairaalassa. Adrenaliinia annetaan tavallisesti ruiskeina lähinnä kriisitilanteissa, kuten anfylaktisessa shokissa tai harvemmin erittäin vaikean astman pahenemisvaiheessa.
Tulehdusta vähentävää vaikutusta on havaittu olevan myös inhaloitavilla kromonilääkkeillä, joita ovat mm. natriumkromoligaatti ja nedokromiili.
Antikolinergeja ovat inhaloitavat ipratropiini ja oksitropiini. Ne ovat lyhytvaikutteisia keuhkoputkia avaavia lääkeaineita, joiden teho akuutin astmakohtauksen hoidossa on kuitenkin rajallinen.
Suun kautta otettavilla tablettimuotoisilla leukotrieeniantagonisteilla (montelukasti ja tsafirlukasti) sekä teofyllinivalmisteilla (teofylliini ja aminofylliini)on astmatulehdusta rauhoittava ja aukaiseva vaikutus. Teofylliini on vanhimpia astman hoidossa käytettyjä lääkeaineita, joskin uudemmat lääkeaineet kuten kortikosteroidit ja pitkävaikutteiset beeta2-agonistit, ovat merkittävästi vähentäneet sen käyttöä. Leukotrieeniantagonistit ovat vaihtoehto steroidihoidolle, jos nämä eivät käyttäjälleen sovi.
Yksinkertainen, harvoja lääkkeitä sisältävä hoitosuunnitelma on parempi kuin monen lääkkeen yhteiskäyttö.
Haittavaikutukset (takaisin ylös)
Astman hoidossa käytettävät inhaloitavat, hengitettävät kortikosteroidiannokset ovat hyvin pieniä ja ne annostellaan suoraan vaikutuskohtaansa keuhkoputkiin. Hengitettävät kortikosteroidit ovat lähes 30 vuoden käytön aikana osoittautuneet hyvin siedetyiksi. Valitettavasti nämä tehokkaat lääkkeet sekoitetaan usein paljon suurempina annoksina suun kautta otettaviin kortisonitabletteihin, joilla saattaa ilmetä haitallisia vaikutuksia pidempään käytettäessä.
Inhaloitavat kortikosteroidit voivat toisinaan aiheuttaa äänen käheyttä tai lievän suun alueen hiivatulehduksen. Nämä lievät haittavaikutukset voidaan useimmiten poistaa huuhtomalla suu vedellä jokaisen lääkkeenoton jälkeen. Suun ja hampaiden terveyttä voi edistää myös syljen eritystä lisäävällä, ksylitolia sisältävällä pastillilla tai purukumilla ja ottamalla lääke ennen ruokailua.
Beeta2-agonistit aiheuttavat harvemmin erityisiä haittavaikutuksia, eteenkin kun niitä käytetään vain satunnaisesti. Suuremmilla annoksilla beeta2-agonistia tai lääkehoidon alkuvaiheessa saattaa haittavaikutuksina esiintyä lihasvapinaa, sydämentykytystä tai päänsärkyä.
Korvattavuus (takaisin ylös)
Kaikki lääkärin määräämät, astman hoitoon tarkoitetut, lääkkeet ovat peruskorvattavia. Kansaneläkelaitos (Kela) korvaa 42 prosenttia lääkekustannuksista. Kelan korvauksen saa yleensä jo apteekissa esittämällä Kela-kortin.
Kun henkilön maksamat kustannukset korvattavista lääkkeistä ylittävät n. 600 € (vuonna 2006 616,72 €), on mahdollista saada sv-korvaukseen oikeuttavat lääkekustannukset kokonaan korvattuina.
Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet ovat alempaan erityiskorvausluokkaan kuuluvia sairauksia. Tällöin Kela korvaa 72 prosenttia lääkekustannuksista.
Erityiskorvattavuutta haetaan kansaeläkelaitokselta. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärin kirjoittaman b-lausunto, jonka edellytetään yleensä perustuvan keuhkosairauksien, lastentautien tai allergisten sairauksien erikoislääkärin tai erikoissairaanhoidon yksikön tutkimuksiin, erityisesti silloin, kun kyseessä on uusi tapaus.
Ennen B-lausunnon saamista on säännöllistä hoitavaa lääkitystä käytettävä vähintään puoli vuotta. Hakijan on täytettävä Kelan astmalle määrittämät kriteerit. Erityiskorvauksen saamiseksi vaaditaan näyttöä siitä, että säännöllinen astmalääkitys parantaa keuhkojen toimintaa. Tämän osoittamiseksi, tarvitaan mittaustuloksia keuhkojen toiminnasta ennen lääkityksen aloittamista ja sen jälkeen (PEF -seuranta).
Alle 5-vuotiaat saavat erityiskorvattavat lääkkeet heti kun astmadiagnoosi on annettu.
Lääkärin kirjoitettua B-lausunnon, tulee potilaan yleensä itse toimittaa se varsinaisen hakemuksen liitteenä Kelaan. Positiivinen päätös merkitään asiakkaan Kela-korttiin astman erityiskorvausnumerolla 203. Erityiskorvausta voidaan maksaa takautuvasti enintään 30 päivää ennen hakemuksen jättämistä ostetuista lääkkeistä.
Apteekki saa toimittaa asiakkaalle lääkettä vain kolmen kuukauden tarvetta vastaavan määrän korvattuna. Apteekki ei saa toimittaa lääkettä varastoon, eli edellisellä kerralla ostettu annos pitää olla käytetty, ennen kuin uuden annoksen voi ostaa tilalle.
http://www.astmatesti.fi/laakehoito.html
Astmaa ja allergioita hoidetaan pääosin lääkkeillä, joiden avulla oireilua ja toimintakyvyn heikkenemistä voidaan vähentää ja elämän laatua parantaa.
Tulehdusta hoitavat lääkkeet
Keuhkoputkia avaavat lääkkeet
Muut astman hoidossa käytetyt lääkkeet
Haittavaikutukset
Korvattavuus
Tulehdusta hoitavat lääkkeet (takaisin ylös)
Astman taustalla on keuhkoputkien limakalvotulehdus, joka pitkittyessään voi johtaa taudin kroonistumiseen. Astmatulehduksen hoitoon ja ehkäisyyn käytetään ensisijaisesti tulehdusta vähentäviä inhaloitavia kortikosteroideja. Ne vähentävät limakalvon tulehdusta ja keuhkoputkien supistumisherkkyyttä. Säännöllisesti käytettyinä kortikosteroidit antavat keuhkoputkien vaurioituneelle pintarakenteelle aikaa parantua ja siten lisäävät vastustuskykyä ärsyttäville hiukkasille. Tämä näkyy oireiden vähenemisenä: yskä, limaneritys ja vinkuminen loppuvat, aamuyön oireet jäävät pois, rasituksensieto paranee ja keuhkojen toiminta vakautuu. Hengitettävät kortikosteroidit ovat astman hoidon kulmakivi niin aikuisilla kuin lapsillakin.
Suomessa käytössä olevat tulehdusta hoitavat lääkkeet, kortikosteroidit
1. beklometasoni
2. budesonidi
3. flutikasoni
Tulehdusta hoitavia lääkkeitä käytetään säännöllisesti päivittäin parhaiden tulosten saavuttamiseksi. Pelkkä oireiden poisto ei riitä hoidoksi. Lääkitystä tulee jatkaa pitkäjänteisesti oireiden hävittyä, jotta tulehdus saadaan hallintaan. Ajoissa aloitetulla hoitavan lääkkeen käytöllä estetään keuhkojen toiminnan vähittäinen huononeminen. Hengitettävien kortisonivalmisteiden annostusta voidaan muuttaa astmaoireista riippuen, lääkärin omahoito-ohjeiden mukaan. Annosten määrää voidaan tarvittaessa lisätä heti ensimmäisenä flunssapäivänä tai siitepölykauden alkaessa.
Tulehdusta hoitavat lääkkeet eivät kuitenkaan auta äkillisten oireiden, kuten hengityksen vinkumisen ja hengenahdistuksen nopeaan lievittämiseen. Näissä tilanteissa on otettava avaavaa lääkettä.
Muistathan huuhtoa suusi aina lääkkeenoton jälkeen. Näin ehkäiset mahdollisen suun alueen hiivatulehduksen ja äänen käheytymisen.
Keuhkoputkia avaavat lääkkeet (takaisin ylös)
Tehokkaan tulehdusta hoitavan lääkkeen lisäksi tarvitaan aina myös keuhkoputkia avaava varalääkitys. Beeta2-agonistit, sympatomimeetit, laukaisevat keuhkoputkien sileän lihaksen supistumista, riippumatta sen aiheuttajasta. Hengitettävät beeta2-agonistit vaikuttavat suoraan keuhkoputkea ympäröivään sileään lihakseen. Beeta2-agonistit jaetaan lyhytvaikutteisiin ja pitkävaikutteisiin.
Lyhytvaikutteiset avaavat lääkkeet
Lyhytvaikutteinen beeta2-agonisti lievittää astmaoireita nopeasti, jo muutamassa minuutissa. Sen avaava vaikutus kestää yleensä n. 4-6 tuntia. Lyhytvaikutteinen beeta2-agonisti on välttämätön akuuttihoidossa.
Jos käytät avaavaa lääkettä enemmän kuin kaksi kertaa viikossa astmasi ei ole tasapainossa. Varaa aika lääkäriltäsi hoidon tarkistamista varten.
Suomessa käytössä olevat lyhytvaikutteiset beeta2-agonistit
1. salbutamoli
2. terbutaliini
Avaavia lääkkeitä voidaan käyttää satunnaisesti, aina silloin kun henkeä ahdistaa. Avaavat lääkkeet tehoavat vain astman oireisiin. Ne eivät vaikuta taustalla oleviin sairauden syihin. Mikäli beeta2-agonistien tarve ylittää 1-2 annosta viikossa, on se merkki siitä että keuhkoputkien astmaattinen tulehdus ei ole kurissa.
Pitkävaikutteiset avaavat lääkkeet
Pitkävaikutteiset beeta2-agonistit vähentävät astmaoireita ja pitävät keuhkoputket avoimina ja rentoutuneina pitkään. Ilma pääsee näin helpommin virtaamaan keuhkoihin ja keuhkoista ulos. Pitkävaikutteiset beeta2-agonistit avaavat keuhkoputkia ja vähentävät niiden supistumisherkkyyttä jopa yli 12 tuntia.
Suomessa käytössä olevat pitkävaikutteiset beeta2-agonistit
1. formoteroli
2. salmeteroli
Pitkävaikutteisia avaavia lääkkeitä käytetään yleensä aina yhdessä tulehdusta hoitavan lääkkeen kanssa. Käytössä on myös yhdistelmävalmisteita, joissa nämä vaikuttavat aineet on yhdistetty ja pakattu samaan annostelijaan. Näin lääkkeet voidaan ottaa yhdestä laitteesta samanaikaisesti. Kiinteä yhdistelmävalmiste lievittää astman oireita, estää keuhkoputkien ahtautumista ja hoitaa astmatulehdusta. Kahden lääkkeen sijasta on yksi lääke, jolloin on helpompi muistaa ottaa lääke säännöllisesti.
Muut astman hoidossa käytetyt lääkkeet (takaisin ylös)
Elleivät astmaoireet pysy hallinnassa inhaloitavilla kortikosteroideilla ja pitkävaikutteisilla avaavilla lääkkeillä, voidaan hoitoa vielä täydentää yhdellä tai useammalla lisälääkkeellä.
Astman vaikeissa pahenemisvaiheissa käytetään suurempia kortikosteroidimääriä tabletteina tai suonensisäisesti annettuna sairaalassa. Adrenaliinia annetaan tavallisesti ruiskeina lähinnä kriisitilanteissa, kuten anfylaktisessa shokissa tai harvemmin erittäin vaikean astman pahenemisvaiheessa.
Tulehdusta vähentävää vaikutusta on havaittu olevan myös inhaloitavilla kromonilääkkeillä, joita ovat mm. natriumkromoligaatti ja nedokromiili.
Antikolinergeja ovat inhaloitavat ipratropiini ja oksitropiini. Ne ovat lyhytvaikutteisia keuhkoputkia avaavia lääkeaineita, joiden teho akuutin astmakohtauksen hoidossa on kuitenkin rajallinen.
Suun kautta otettavilla tablettimuotoisilla leukotrieeniantagonisteilla (montelukasti ja tsafirlukasti) sekä teofyllinivalmisteilla (teofylliini ja aminofylliini)on astmatulehdusta rauhoittava ja aukaiseva vaikutus. Teofylliini on vanhimpia astman hoidossa käytettyjä lääkeaineita, joskin uudemmat lääkeaineet kuten kortikosteroidit ja pitkävaikutteiset beeta2-agonistit, ovat merkittävästi vähentäneet sen käyttöä. Leukotrieeniantagonistit ovat vaihtoehto steroidihoidolle, jos nämä eivät käyttäjälleen sovi.
Yksinkertainen, harvoja lääkkeitä sisältävä hoitosuunnitelma on parempi kuin monen lääkkeen yhteiskäyttö.
Haittavaikutukset (takaisin ylös)
Astman hoidossa käytettävät inhaloitavat, hengitettävät kortikosteroidiannokset ovat hyvin pieniä ja ne annostellaan suoraan vaikutuskohtaansa keuhkoputkiin. Hengitettävät kortikosteroidit ovat lähes 30 vuoden käytön aikana osoittautuneet hyvin siedetyiksi. Valitettavasti nämä tehokkaat lääkkeet sekoitetaan usein paljon suurempina annoksina suun kautta otettaviin kortisonitabletteihin, joilla saattaa ilmetä haitallisia vaikutuksia pidempään käytettäessä.
Inhaloitavat kortikosteroidit voivat toisinaan aiheuttaa äänen käheyttä tai lievän suun alueen hiivatulehduksen. Nämä lievät haittavaikutukset voidaan useimmiten poistaa huuhtomalla suu vedellä jokaisen lääkkeenoton jälkeen. Suun ja hampaiden terveyttä voi edistää myös syljen eritystä lisäävällä, ksylitolia sisältävällä pastillilla tai purukumilla ja ottamalla lääke ennen ruokailua.
Beeta2-agonistit aiheuttavat harvemmin erityisiä haittavaikutuksia, eteenkin kun niitä käytetään vain satunnaisesti. Suuremmilla annoksilla beeta2-agonistia tai lääkehoidon alkuvaiheessa saattaa haittavaikutuksina esiintyä lihasvapinaa, sydämentykytystä tai päänsärkyä.
Korvattavuus (takaisin ylös)
Kaikki lääkärin määräämät, astman hoitoon tarkoitetut, lääkkeet ovat peruskorvattavia. Kansaneläkelaitos (Kela) korvaa 42 prosenttia lääkekustannuksista. Kelan korvauksen saa yleensä jo apteekissa esittämällä Kela-kortin.
Kun henkilön maksamat kustannukset korvattavista lääkkeistä ylittävät n. 600 € (vuonna 2006 616,72 €), on mahdollista saada sv-korvaukseen oikeuttavat lääkekustannukset kokonaan korvattuina.
Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet ovat alempaan erityiskorvausluokkaan kuuluvia sairauksia. Tällöin Kela korvaa 72 prosenttia lääkekustannuksista.
Erityiskorvattavuutta haetaan kansaeläkelaitokselta. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärin kirjoittaman b-lausunto, jonka edellytetään yleensä perustuvan keuhkosairauksien, lastentautien tai allergisten sairauksien erikoislääkärin tai erikoissairaanhoidon yksikön tutkimuksiin, erityisesti silloin, kun kyseessä on uusi tapaus.
Ennen B-lausunnon saamista on säännöllistä hoitavaa lääkitystä käytettävä vähintään puoli vuotta. Hakijan on täytettävä Kelan astmalle määrittämät kriteerit. Erityiskorvauksen saamiseksi vaaditaan näyttöä siitä, että säännöllinen astmalääkitys parantaa keuhkojen toimintaa. Tämän osoittamiseksi, tarvitaan mittaustuloksia keuhkojen toiminnasta ennen lääkityksen aloittamista ja sen jälkeen (PEF -seuranta).
Alle 5-vuotiaat saavat erityiskorvattavat lääkkeet heti kun astmadiagnoosi on annettu.
Lääkärin kirjoitettua B-lausunnon, tulee potilaan yleensä itse toimittaa se varsinaisen hakemuksen liitteenä Kelaan. Positiivinen päätös merkitään asiakkaan Kela-korttiin astman erityiskorvausnumerolla 203. Erityiskorvausta voidaan maksaa takautuvasti enintään 30 päivää ennen hakemuksen jättämistä ostetuista lääkkeistä.
Apteekki saa toimittaa asiakkaalle lääkettä vain kolmen kuukauden tarvetta vastaavan määrän korvattuna. Apteekki ei saa toimittaa lääkettä varastoon, eli edellisellä kerralla ostettu annos pitää olla käytetty, ennen kuin uuden annoksen voi ostaa tilalle.
http://www.astmatesti.fi/laakehoito.html
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tuossahan kirjoitettiin astman lääkehoidosta, ei astman kriteereistä. Kriteerit löytyvät esim. täältä:
http://www.kaypahoito.fi/
Kirjoitit: "Lääkärin kirjoitettua B-lausunnon, tulee potilaan yleensä itse toimittaa se varsinaisen hakemuksen liitteenä Kelaan. Positiivinen päätös merkitään asiakkaan Kela-korttiin astman erityiskorvausnumerolla 203. Erityiskorvausta voidaan maksaa takautuvasti enintään 30 päivää ennen hakemuksen jättämistä ostetuista lääkkeistä."
Tämä on vanhentunutta tietoa.
Kelan ohjeet menevät näin:
Kun hakija hakee oikeutta lääkkeiden erityiskorvaukseen tai kliinisten ravintovalmisteiden korvaukseen, hänen on toimitettava Kelan toimistoon lääkärinlausunto B korvaukseen oikeuttavasta sairaudesta. Muuta erillistä hakemusta ei yleensä tarvita.
Ja:
Erityiskorvaus voidaan maksaa kustannuksista, jotka ovat syntyneet sen jälkeen, kun vaikean ja pitkäaikaisen sairauden osoittava hakemus (lääkärinlausunto) on saapunut Kelan toimistoon.
Toisin sanoen, erityiskorvauksen saamiseen riittää B-lausunto, hakmusta ei tarvita. Ja se 30 päivän takautuvuus on poistunut. Tämä korjaus ihan vaan siksi, että ne, jotka ovat nyt saamassa B-lausunnon erityiskorvausta varten, tietäisivät toimittaa sen mahdollisimman pian kelaan.
http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=hoi06030