Tässä on erittäin hyvä ja tärkeä keskustelunaihe eli kääntymisestä väärään vanhurskauteen tekemällä parannusta asioista, jotka eivät ole syntiä tai joita ei Jumalan edessä edes tajua katuvansa. Ihminenhän kokee peljästystä ja katumusta synnistä nimenomaan Jumalan edessä ja silloin ihminen tiedostaa, mitä väärää hän on tehnyt!
Admata on kirjoittanut tässä hyvän huomion:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000025823559
Tehtiinkö siis hoitokokouksissa parannusta väärään vanhurskauteen? Vanhurskauteen, joka ei olekaan oikeaa uskoa vaan teennäistä pelotteluin aikaansaatua?
Eihän ihmistä voi vaatia tunnustamaan jotakin asiaa, mitä hän ei ole tehnyt, häntä ei voida silloin siitä syyttääkkään. Eikä häntä voida vapauttaa syytöksistä sen mukaan, onko katumus hoitajan mielestä aitoa. Ihmisen katumus on aitoa silloin kun hän itse tajuaa syyllisyytensä ja katuu asiaa Jumalan edessä!
Ja nyt kun Siionissa ajatellaan, että hoitajat eivät olleetkaan uskovaisia, niin onko aihetta tehdä seurakunnan parannusta siitä, että on tehty parannusta hoitajien miellyttämiseksi?
Onko parannuksen teko väärään vanhurskauteen vieläkin voimassa ja onko moni vl vieläkin väärässä vanhurskaudessa?
Kyllä saisivat nyt muuttua asenteet turhan takia erotettujen ja hoidettujen suhteen! Ei heitä voi pitää synnin valinneina, omavanhurskaina ja uskonsa kieltäneinä.
Kyllä moni vapaaehtoisesti lähtenyt taisi valita oikein, kun jätti koko liikkeen huomattuaan, että miten vääräksi oppi muuttuikaan. Mutta moni erotettiin ihan ihmeellisistä syistä ja hoitajat lähettivät heidät mukamas tielle mikä vie helvettiin. Vaikka oikeastihan hoitajan tuomio on aivan mitätön, eihän hän voi lähetellä ihmisiä helvettiin siksi, että vaatii parannusta asioista joita syytetty ei ole tehnyt/ mitkä eivät ole syntiä.
Sitkeässä elää yhä ajatus, että erotettuja ei voida pitää uskovaisina ennen kuin seurakunta heille julistaa tänä aikana synninpäästön. Syntiin sidottu, aina sidottu? Mutta kuitenkin koska hoitajia ei monikaan vl pidä uskovaisena, niin aivan mitättömiähän nuo sitomiset olivat ja ovat, ei niihin voi vedota että ihminen olis uskoton niin kauan kunnes seurakunta hänet päästäisi sitomisesta irti. Sitä paitsi vaatimus tehdä parannus väärään parannukseen ja siitä kieltäytyminen ei oikeuta sitomiseen. Turhaa siksi mainostaa miten vl:lla oikeus sitoa synteihin, jos vaativat tekemään parannusta väärään vanhurskauteen.
Mielenkiintoista seurata, mihin hotokokouskeskustelut vanhoillislestadiolaisuudessa johtaa, miten asia etenee. Onneksi nyt on jo julkaistu kirja, Vuosikirja, jossa kerrotaan hoitokokouksistakin. Mutta se ei näköjään vielä riitä muuttamaan niiden vl-uskoisten suhtutumista, joiden mukaan hoitokokouksissa ei ollut vääryyksiä ja erotetut saivat mukamas ansionsa mukaan.
Admata on kirjoittanut tässä hyvän huomion:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000025823559
Tehtiinkö siis hoitokokouksissa parannusta väärään vanhurskauteen? Vanhurskauteen, joka ei olekaan oikeaa uskoa vaan teennäistä pelotteluin aikaansaatua?
Eihän ihmistä voi vaatia tunnustamaan jotakin asiaa, mitä hän ei ole tehnyt, häntä ei voida silloin siitä syyttääkkään. Eikä häntä voida vapauttaa syytöksistä sen mukaan, onko katumus hoitajan mielestä aitoa. Ihmisen katumus on aitoa silloin kun hän itse tajuaa syyllisyytensä ja katuu asiaa Jumalan edessä!
Ja nyt kun Siionissa ajatellaan, että hoitajat eivät olleetkaan uskovaisia, niin onko aihetta tehdä seurakunnan parannusta siitä, että on tehty parannusta hoitajien miellyttämiseksi?
Onko parannuksen teko väärään vanhurskauteen vieläkin voimassa ja onko moni vl vieläkin väärässä vanhurskaudessa?
Kyllä saisivat nyt muuttua asenteet turhan takia erotettujen ja hoidettujen suhteen! Ei heitä voi pitää synnin valinneina, omavanhurskaina ja uskonsa kieltäneinä.
Kyllä moni vapaaehtoisesti lähtenyt taisi valita oikein, kun jätti koko liikkeen huomattuaan, että miten vääräksi oppi muuttuikaan. Mutta moni erotettiin ihan ihmeellisistä syistä ja hoitajat lähettivät heidät mukamas tielle mikä vie helvettiin. Vaikka oikeastihan hoitajan tuomio on aivan mitätön, eihän hän voi lähetellä ihmisiä helvettiin siksi, että vaatii parannusta asioista joita syytetty ei ole tehnyt/ mitkä eivät ole syntiä.
Sitkeässä elää yhä ajatus, että erotettuja ei voida pitää uskovaisina ennen kuin seurakunta heille julistaa tänä aikana synninpäästön. Syntiin sidottu, aina sidottu? Mutta kuitenkin koska hoitajia ei monikaan vl pidä uskovaisena, niin aivan mitättömiähän nuo sitomiset olivat ja ovat, ei niihin voi vedota että ihminen olis uskoton niin kauan kunnes seurakunta hänet päästäisi sitomisesta irti. Sitä paitsi vaatimus tehdä parannus väärään parannukseen ja siitä kieltäytyminen ei oikeuta sitomiseen. Turhaa siksi mainostaa miten vl:lla oikeus sitoa synteihin, jos vaativat tekemään parannusta väärään vanhurskauteen.
Mielenkiintoista seurata, mihin hotokokouskeskustelut vanhoillislestadiolaisuudessa johtaa, miten asia etenee. Onneksi nyt on jo julkaistu kirja, Vuosikirja, jossa kerrotaan hoitokokouksistakin. Mutta se ei näköjään vielä riitä muuttamaan niiden vl-uskoisten suhtutumista, joiden mukaan hoitokokouksissa ei ollut vääryyksiä ja erotetut saivat mukamas ansionsa mukaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
http://www.utu.fi/media/ajankohtaista/argumentit/potilastiedot.html
..hoitokokouksissa väärään vanhurskauteen, eikö se tarkoita sitä, että siinä ollaan edelleen, koska ei ole luovuttu, kaduttu eikä tehty parannusta takaisin oikeaan uskoon väärästä vanhurskaudesta.
Edelleen autuuden ehtona on mitä ihmeellisimpiä SRK:n ja vl-puhujien kehittämiä omia autuuden ehtoja. Onko suurin osa liikettä edelleen allikossa ? Eletään paatumuksen väärässä rauhassa.
Ei ihme, että Pyhä Jumala ei anna vl-liikeen tehdä Jeesuksen käskyn mukaista lähetystyötä.
Samoin admatan huomio.
>>>"Tehtiinkö siis hoitokokouksissa parannusta väärään vanhurskauteen? Vanhurskauteen, joka ei olekaan oikeaa uskoa vaan teennäistä pelotteluin aikaansaatua?">"Eihän ihmistä voi vaatia tunnustamaan jotakin asiaa, mitä hän ei ole tehnyt, häntä ei voida silloin siitä syyttääkkään. Eikä häntä voida vapauttaa syytöksistä sen mukaan, onko katumus hoitajan mielestä aitoa. Ihmisen katumus on aitoa silloin kun hän itse tajuaa syyllisyytensä ja katuu asiaa Jumalan edessä!">"Kyllä moni vapaaehtoisesti lähtenyt taisi valita oikein, kun jätti koko liikkeen huomattuaan, että miten vääräksi oppi muuttuikaan. Mutta moni erotettiin ihan ihmeellisistä syistä ja hoitajat lähettivät heidät mukamas tielle mikä vie helvettiin. Vaikka oikeastihan hoitajan tuomio on aivan mitätön, eihän hän voi lähetellä ihmisiä helvettiin siksi, että vaatii parannusta asioista joita syytetty ei ole tehnyt/ mitkä eivät ole syntiä.">"Sitkeässä elää yhä ajatus, että erotettuja ei voida pitää uskovaisina ennen kuin seurakunta heille julistaa tänä aikana synninpäästön. Syntiin sidottu, aina sidottu? Mutta kuitenkin koska hoitajia ei monikaan vl pidä uskovaisena, niin aivan mitättömiähän nuo sitomiset olivat ja ovat, ei niihin voi vedota että ihminen olis uskoton niin kauan kunnes seurakunta hänet päästäisi sitomisesta irti. Sitä paitsi vaatimus tehdä parannus väärään parannukseen ja siitä kieltäytyminen ei oikeuta sitomiseen. Turhaa siksi mainostaa miten vl:lla oikeus sitoa synteihin, jos vaativat tekemään parannusta väärään vanhurskauteen."
Nytpä sain rauhan mielelleni koskien sukulaismummoa, joka helvettiin saateltiin, vaikka pappi siunaustilaisuudessa painokkaasti sanoi että sisar meni taivaaseen, saattoväki oli kuitenkin toista mieltä. Tätä mummoa "hoitaneista" ainakin yksi on edelleen paikallisia ry:n nokkamiehiä, olen monesti ajatellut, että milloinkahan hänelle maksun aika koittaa.Mummon tarina oli niin liikuttava ja järkyttävä että en ole sitä kenellekään voinut kertoa, ja hän vanotti että en saa puhua. En ole vl.