Airbageista ja muista turvavarusteista...

Kannattaa tiedustella suoraan Toyotalta. Mitkään nyrkkipajat eivät tuota tee eikä saa tehdä. Sen tiedän, että kyseessä on niin kallis hupi, että samalla rahalla voi saada samanlaisen, ehjän käytetyn auton. Tästä syystä autot menevät poikkeuksetta lunastukseen, jos turvatyyny laukeaa; myös uudet autot.

Jos moisen asennuksen onnistuu itse tekemään tai joku valtuuttamaton sen tekee, niin sitä saa sitten hyväksytyttää ja tarkastaa ties missä. Ei kannata luottaa nettitietoon, vaan kysy vaikka katsastuskonttorista tai maahantuojalta jne.

Käsittääkseni turvatyynyjen ja muiden turvavarusteiden korjaaminen pitäisi tehdä vakuutustarkastajan valvonnassa. Turvatyynyihin liittynee sama ongelma kuin uusiin autoihinkin; korjaaminen itse on vaikeaa ja kallista.

En ole mikään asiantuntija, mutta olen kuullut, että turvatyynyjen ja kojelaudan uusiminen "paukun" jälkeen olisi sikakallista. Sen lisäksi että turvatyyny varjelee potentiaalista uuden auton ostajaa, se myös myy uusia autoja tehdessään vanhaan autoon kalliin lisäremontin kolarin jälkeen. Jokuhan voisi nyt tietysti sanoa, että kuka hullu nyt turvatyynyn korjaamista murehtii kolariin joutuessaan.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että monet uudet turvalaitteet voivat myös aiheuttaa turvattomuutta liikenteessä. Ihminen kun on pohjimmiltaan kusipää. Turvallisen auton luoma turvallisuuden tunne voi saada ihmisen ajamaan pohjimmaisen luontonsa mukaisesti ja unohtamaan vanhojen turvattomien autojen matkustajat, jalankulkijat ja muut suojattomat.

Mainitsitte hankkivanne autoanne itsellenne ja vauvalle. Olen kuullut, että uudet jäykkäkoriset autot voivat olla jopa vaarallisempia pienelle lapselle kuin vanhemmat ja pehmeäkorisemmat. Vaikka jäykkä kori suojaa fyysiseltä törmäykseltä paremmin, nostaa se samalla hieman matkustajien kokemia hitausvoimia. Aikuiset sietävät niitä paljon paremmin kuin lapset.

Olen pahoillani kun en voinut auttaa teitä pulmassanne kaiken tämän vuodatuksen ohessa.

Tässä Hesarin autoliitteen artikkeli aiheesta, en lukenut kokonaan, mutta näytti sisältävän jotain tietoa, jota kaipasit.
(Oli muuten Googlen ensimmäinen linkki hakusanalla "turvatyynyn uusiminen")
Oma mielipiteeni on, että nyt yritätte kyllä säästää väärässä paikassa. Olen itse ajanut vuosia kolarikorjatulla Ford Sieralla, mutta se oli patarautaa verrattuna nykyautoihin. En itse kyllä ostaisi kolarikorjattua autoa, johon tyynyt olisi uusittu, ellei sitä sitten olisi tehty maahantuojalla "tehtaan takuulla" tjms. Nimittäin on hengestä kyse, eikä voi mitenkään testata, onko siellä ratin sisällä toimiva tyyny vai mummon kalsarit...

Onnea matkaan joka tapauksessa!

HS:
Pienikin kolari riittää tuhoamaan ilmatyynyauton

Ilmatyynyllinen kolariauto on liian kallis korjattavaksi

Ilmatyynyjen laukeaminen pienissäkin kolareissa johtaa lähes poikkeuksetta auton lunastamiseen vakuutusyhtiöille.
Liikennevakuutuskeskuksen selvityksen mukaan lähes kolmasosa ilmatyynyjen laukeamisista on turhia. Osa tyynyistä laukeaa liian pienissä nopeuksissa, ja etumatkustajan ilmatyyny täyttyy kolarissa, vaikka istuimella ei istuisi kukaan.
Asiakas saa vakuutusyhtiöltä uuden auton, jos alle kaksi vuotta vanhan auton korjauskustannukset ylittävät 30-50 prosenttia auton arvosta.

Yli kaksivuotiaat autot lunastetaan, jos korjauskustannukset ylittävät auton arvon.
Keskikokoisen henkilöauton ilmatyynyjen uusiminen maksaa 15 000-24 000 markkaa.
Joka neljäs Suomessa rekisteröity henkilöauto on varustettu vähintään kuljettajan ilmatyynyllä. Liikennevakuutuskeskuksen arvion mukaan tyynyllisten autojen osuus kasvaa yli puoleen autokannasta 2005.
Kuljettajan lisäksi myös matkustajat ovat saaneet omat ilmatyynynsä. Etu- ja sivuilmatyynyjen lisäksi on suunnitteilla polvi- ja jalkatyynyjä sekä päätä suojaavia tyynyjä takaistuimen matkustajille.
Jalankulkijan turvaksi on myös kehitetty turvatyyny.

Ilmatyynyt sisältävät voimakasta räjähdysainetta. Tyynyt on suunniteltu suojaamaan yhdessä turvavöiden kanssa, ja ne saattavat aiheuttaa lisävaaroja kiinnittämättömille tai poikkeavassa asennossa istuville matkustajille.
Erityisesti lapset ovat vaarassa, ellei turvaistuimen kiinnittämisessä ole otettu huomioon edestä tai sivulta mahdollisesti laukeavia ilmatyynyjä.

Matkapuhelimen hands free laitteita ei voi kiinnittää katon rajaan tai sivupylväisiin selvittämättä ensin auton ohjekirjasta tai auton valmistajalta, missä ilmatyynyt sijaitsevat.
Tyynyn avautumisalueelle asennettu puhelin voi törmäyksessä lentää kuin ammus tyynyn avautuessa.
Myös radiolaitteiden ja kovaäänisten kiinnittämisessä pitää olla tarkkana, etteivät ilmatyynyt vioitu tai jopa laukea kesken asennuksen.
Jos auton istuimeen on asennettu ilmatyyny, ei istuinsuojana saa käyttää muita kuin autonvalmistajan hyväksymiä suojia. Väärin asennettu istuinsuoja voi muuttaa ilmantyynyn toimintaa vaarallisesti.

Länsiauton jälkimarkkinointipäällikkö Lasse Ahlberg sanoo, että yleensä jo pikkutörmäyksissä syntyy sen verran muitakin vaurioita, että lunastuskynnys ylittyy.
Myös turvavöiden kertakäyttöiset kiristimet toimivat törmäyksissä. Kiristimet maksavat 1 000-2 000 markkaa kappale.
Joissakin autoissa etumatkustajan tyynyn päältä aukeava kansi rikkoo tuulilasin. Kojelautakin menee helposti uusiksi.
Sivuturvatyynyt saattavat rikkoa auton verhoilun katosta tai auton ovesta. Jos turvatyyny on auton etuistuimen selkänojassa, se voi rikkoa tämän. Etuistuimet maksavat 10 000-15 000 markkaa kappale.
Viimeisen päälle turvavarustellun auton kolaroiminen tekee täyttä tuhoa jo pikkunopeuksilla, kun turvatyynyt, turvavöiden kiristimet ja aktiiviset pääntuet toimivat.

Vakuutusyhtiöt myyvät lunastamiaan autonraatoja halukkaille ostajille. Nykyisin näiden on kuitenkin korjattava autojen turvalaitteet, ja vakuutusyhtiöt vaativat, että kaikki autossa kolarihetkellä olleet ilmatyynyt ja turvavöiden kiristimet on saatettu takaisin toimintakuntoon ennen auton omistusoikeuden luovuttamista.
Kolarikorjatun auton ilmatyynyjen toimivuus pitää osoittaa myös katsastuksessa. Todistukseksi kelpaa maahantuojan tai muun hyväksytyn testaajan selvitys ilmatyynyjen toimivuudesta.

Kokonaan uusi ongelma on muhimassa sen johdosta, että autonvalmistajat antavat ilmatyynyille korkeintaan 10 vuoden toimivuustakuun.
Aikaraja on täyttymässä vanhimmissa Suomeen tuoduissa ilmatyynyissä.
Käytäntönä on se, että toimivuuden tarkistamisen jälkeen ilmatyynyille voidaan antaa viiden vuoden lisäaika.
Suomessa autojen keskimääräinen romutusikä on kuitenkin 18 vuotta, eivätkä viranomaiset ole vielä ottaneet kantaa siihen, miten yli 15 vuotta vanhoihin ilmatyynyihin suhtaudutaan.

Ilmatyynyjen tarkoitus on täydentää turvavöiden antamaa suojaa pehmentämällä pään ja yläkehon iskeytymistä auton sisäosiin. Tyynyt jakavat iskeytymisvoimia tasaisemmin kehon eri osille. Tutkimusten mukaan pään vammat vähenevät noin 40 prosenttia pelkästään turvavyön käyttöön verrattuna.
Auton törmättyä esteeseen matkustajien liike jatkuu sillä nopeudella, mikä autolla oli ennen törmäystä. Turvavyöt pysäyttävät matkustajat tasaisemmin kuin auton korirakenteet, mutta voimakkaissa törmäyksissä ne antavat periksi, ja ihmiset iskeytyvät auton ohjauspyörään, kojelautaan ja muihin rakenteisiin.

Auton törmätessä kiinteään esteeseen 50 kilometrin tuntinopeudella, pitäisi vöiden kestää saman verran kuin henkilön pudotessa vapaasti kerrostalon neljännestä kerroksesta.
Uusimpien autojen turvavöissä on kiristäjät, jotka kiinnittävät matkustajat tiukasti istuimeen muutamaa sekunnin murto-osaa ennen ilmatyynyjen laukeamista.

Etuilmatyynyt laukeavat, jos törmäys tapahtuu suoraan edestä tai korkeintaan 30 asteen kulmasta, eli kellotauluun verrattaessa tuntiaikojen 10-14 välillä.
Kuljettajan puoleisessa tyynyssä on noin 50 grammaa ja etumatkustajan isommassa tyynyssä 100 grammaa pyroteknistä räjähdettä. Tavallisen käsiaseen luodissa on alle gramma ruutia.
Törmäyksen jälkeen sähköinen sytytin käynnistää ilmatyynyssä kemiallisen reaktion, josta syntyy vaaratonta typpikaasua.
Kaasu laajentaa tyynyn nopeasti, noin 160-300 kilometrin tuntinopeudella. Kun ilmatyyny on täynnä, ihminen iskeytyy siihen, ja tyyny alkaa tyhjentyä vaimentaen näin törmäystä.

Turvatyynyn tunnistimet antavat toimintakäskyn noin kahden g:n kiihtyvyydessä, joka vastaa putoamisliikettä kerrottuna kahdella.
Turvavyön kiristimien ja ilmatyynyjen koko toiminta-aika on vain yksi kymmenesosa sekuntia. Tapahtumia ei ehdi havaita.
Ilmatyynyt ja turvavyöt kiristimineen on suunniteltu tyypillisimpiä onnettomuustilanteita varten. Tyyny laukeaa vain kerran, joten se ei enää tehoa jos kolarissa tapahtuu useampia törmäyksiä. Kolmasosa vakavista onnettomuuksista sisältää useampia törmäyksiä.

Sivuilmatyynyjen tarkoitus on lisätä suojaa kylkikolareissa, joita on noin viidesosa onnettomuuksista.
Sivukolareilta suojautumista vaikeuttaa törmäyskohdan ja matkustajan lyhyt välimatka, jolloin pelivara jää pieneksi.
Sivuilmatyynyjen on saatava toimintakäsky jo kolmen tuhannesosasekunnin kuluttua törmäyksestä, ja tyynyn pitää olla täyttynyt 10 tuhannesosasekunnin kuluessa, kun etuturvatyynyllä on aikaa 30 tuhannesosasekuntia.

Turvavyöt riittävät yksinään suojaamaan alle 30 kilometrin tuntinopeuksilla sattuvat törmäykset.
Ilmatyynyt laukeavat 25-30 kilometrin tuntinopeuksissa ja estävät vakavia vammoja sekä kuolemantapauksia hyvin 60 kilometrin tuntinopeudella tapahtuviin törmäyksiin asti.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat ilmatyynyn laukeamiseen johtaneita onnettomuuksia vuosina 1993-1997. Kolareissa oli mukana 211 ihmistä, joista ilmatyyny pelasti yhdeksän kuolemalta ja lievensi tai esti 159 ihmisen vammoja.
Osa uhreista sai tyynyistä hankaumia tai naarmuja käsivarsiin, rintaan ja kasvoihin, mutta ilman tyynyä vammat olisivat olleet vakavampia.


--------------------------------------------------------------------------------

ILPO MATTILA
[email protected]