Olin sukuloimassa, ja minun piti mennä saman ikäisen serkkutytön kanssa vapputansseihin. Pappa ja mamma olivat syvästi uskonnollisia ja pitivät tanssia syntinä. Sen tähden tarkoituksemme oli lähteä salaa.
Olimme jo päivällä vieneet tanssivaatteemme ja kenkämme vanhaan hirsiaittaan, joka oli metsän reunassa, kauempana pihapiiristä.
Saunan jälkeen, kun isovanhemmat menivät nukkumaan, livahdimme aittaan vaihtamaan vaatteita. Yhtäkkiä aitan ulkopuolen salpa loksahti kiinni, emmekä päässeet pois aitasta.
Kukaan ei kuullut, kun huusimme, ja lopulta kietouduimme pettyneinä ja vihaisina vanhoihin vällyihin.
Varhain seuraavana aamuna hiippaili kaksi ilkimystä, serkkuni pikkuveljet, vapauttamaan meidät. Ennen kuin livahtivat karkuun ilkesivät vielä kysyä, oliko meillä ollut hauskaa.
Millaisia ovat olleet teidän unohtumattoman erilaiset vappunne?
Olimme jo päivällä vieneet tanssivaatteemme ja kenkämme vanhaan hirsiaittaan, joka oli metsän reunassa, kauempana pihapiiristä.
Saunan jälkeen, kun isovanhemmat menivät nukkumaan, livahdimme aittaan vaihtamaan vaatteita. Yhtäkkiä aitan ulkopuolen salpa loksahti kiinni, emmekä päässeet pois aitasta.
Kukaan ei kuullut, kun huusimme, ja lopulta kietouduimme pettyneinä ja vihaisina vanhoihin vällyihin.
Varhain seuraavana aamuna hiippaili kaksi ilkimystä, serkkuni pikkuveljet, vapauttamaan meidät. Ennen kuin livahtivat karkuun ilkesivät vielä kysyä, oliko meillä ollut hauskaa.
Millaisia ovat olleet teidän unohtumattoman erilaiset vappunne?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Vuotta en muista. Oisko ollut 50-luvun puolivälin jälkeen. Luokkatoverien kanssa lähdettiin ihan Helsinkiin asti ottamaan vappua vastaan.
Aatto oli lämmin. Kesähepenet oli päällä ja minulla uudet korkokengät. Korot olivat vähintään 10 cm.
Linnanmäellä oltiin ja hauskaa oli. En kuitenkaan jaksanut niillä hienoilla kengillä kuin alkuillan kävellä. Ei auttanut kuin lähteä tätilään nukkumaan, kun toiset jäivät hauskaa pitämään.
Kun aamulla heräsin, oli tullut talvi. Helsinki oli räntäinen. Kun vihdoin pääsin linja-autolla kotiin, jouduin kahlaamaan nilkkoja myöten lumessa.
Seuraavana päivänä oli koko porukka nuhainen ja köhäinen. Eikä niistä uusista korkokengistä ollut enää mihinkään.
vappuaamun.Veikkaisin , että vuosi oli 57- 58? Olimme myös olleet Lintsillä illalla ja vielä Messuhallin tansseissa loppuun saakka.
Kävin levähtämässä ystävän luona hänen kämpässään Hakaniemen torin laidalla.
Työvuoroni alkoi aamulla Kotkankadulla , jonne talsin tanssivarusteissani kun 'jalkarätin' kokoisia lumimöykkyjä satoi taivaalta.
Ikimuistoinen vappuaamu. Mahdoin olla virkeä töissä sinä päivänä!
Se vappu oli 1957. Odotin silloin esikoistani, emmekä lähteneet minnekään aattoiltana. Sitä mielenkiintoisempaaoli seuraavana aamuna seurata, kun sisareni koikkelehti lumisohjossa. Häneltä taisivat myös korkekorkoiset kengät mennä piloille!
Hassua, mutta ikimuistoiseen vappuuni liittyy taas raskaus. Olin kotona, ja isäni poikkesi kertomassa terveisiä luokkatoveriltani, joka puhtaan valkoisessa lakissaan oli ollut samoissa vappujuhlissa niin iloisena ja eloisana.
Voi että tunsin itseni vanhaksi ja ränsistyneeksi!
Säälin itseäni ihan kyyneliin asti.
Siinä surkeuttani nyyhkiessäni tulla tupsahti sisään esikoisemme johdolla kahdeksan naapurien lasta. Kaikilla oli käsissään valkovuokkokimppu, ja he olivat tulleet toivottamaan naapurin tädille iloista vappua!
Olin eräässä vappujuhlassa -70 luvulla.
Minulla oli nuorempana sellainen polvi joka herkästi 'meni sijoiltaan'. Sitä tapahtui hyvin harvoin kuitenkin.
Mutta vappujuhlassa, jossa oli paljon ihmisiä,
herätti kyllä huomiota huomiota kun kaksi järjestysmiestä talutti pikkurouvaa autoon.
Varmaan moni tuumasi, että on täti tainnut ottaa vähän liikaa vappusimaa.
On jäänyt mieleen sekin vappu, kun harmitti lähteä juhlista kotiin ennenkuin juhlat oikeastaan alkoivatkaan.
Hei, mutta on paljon mukavaikin muistoja. Niistä toiste.
hilpeähkö valkeahkolakkinen könsäke istu siinä, olin sillonki ujo ja menin ystävällisen könsäkkeen pöytään. Tämäntästä se laulo jostaki ikituurista muuta tolokkua siinä ei ollu.
Maaltamuuttajalle se vappu jäi mieleen.
syntyi helmikuun alussa...
pysäköin vappupäivänä pyörää talon seinustalle.
Portti rämähti näin,
Tarmon, sen Mannin tulevan portista, joku naapurinsa oli myös siinä.
Tarmo sanoi hänelle,"Kun neiti sejase soitti kysyen, olisiko sinulla mitään ja kun minulla oli tämä viinipullo lähdin viemään sitä hänelle".
Manni esiintyi ja nautti esiintymisestä aina pienellekin yleisölle vaikkapa raitsikassa.
Siinä nelosessa.
kertoi isänsä, suomen kielen professorin,
pitäneen kuuluvalla äänellään kielitieteelistä katsaustaan ratikassa, ja lapsi-parka joutui kokemaan myötähäpeää isän puolesta, joka ei ymmärtänyt.
Iso veli ei ikinä tullut samaan ratikkaan. Jos mentiin vaikka sunnuntaivierailulle, hän joko meni edelliseen tai seuraavaan ratikkaan, pahimmassa tapauksessa vaikka käveli perille.
Ymmärrän hyvin noita teini-ikäisiä. :)