aina kun surettaa, itkettää, masentaa tai on kauhee olo, ni varmasti jokasen tekis mieli et lähel olis joku ihminen tai läheinen ja etenki jos vieres olis oma äiti joka rauhoittaa,halaa ja rakastaa. Mä toivoisin tätä kaikkea mun äidiltä, mut se ei oo sitä. Tänääki mua masennutti yks asia ja mul oli kauhee olo, menin äidin luo selittää et mul on kauhee olo, mut se vaa katto mua ku olisin kuollu tai mua ei oo olemas. Se ei ees näyttäny silt et se kuuntelis mua yhtää. Sit se vaa nauraa mulle ja sanoo ''mitä sä oikee höpiset'' tai keksii jonku tyhmän tekosyyn ja lähtee vetää. Mul ei oo ketää kenelle puhua, itkeä ja purkaa tunteita. Äiti on aina tollanen :(
äiti ei osaa auttaa
kamalaa
4798
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
ei saa parkua noin paljoo, huomaat isona et se oli sun parhaaksi! :D, koita kestää
mene puhumaan tosta asiasta jollekin. ja kyllä saa parkua.
Kerro äidillesi suoraan miltä sinusta tuntuu ja miten hänen sinun mielestäsi pitäisi käyttäytyä ja auttaa sinua. Jos nyt sinusta tuntuu ettei äitisi sittenkään ymmärrä ota mp3 mukaa ja lähde pitkälle kävelylenkille ja yritä ajatella muita kuin masentavia ajatuksia. Se auttaa ainakin minua:D
Kokeile huviksesi :D
voi vietävä että kuulosti niin mun elämältä. mun äiti on aina kans ollu just tollanen. ei oo koskaan lohduttanu, ottanu syliin tai mitään sillon ku sitä ois tarvinnu. kattonu just tosiaan vaan vierestä niinkö kuollutta tai silleen, et oisin jotenkin kummallinen. paskamaista ku kumpikin vanhempi on sellasii et ne saa mut tunteen syyllisyyttä siitä että on paha mieli.
en oikeesti tiedä mitä tekisin ku joskus on paha olla eikä oo ketään kenen luo mennä, joka lohduttas. sillon ku nimenomaan haluaa olla jonku kans eikä yksin. onnellisia on kyllä ne joilla on rakastavat vanhemmat.
monilla on sama ongelma. nopeeta ratkaisua siihen on vaikee keksii, pitäs vaan löytää joku rakastava aikuinen. tää on paha pulma siinä mieles et ei oikein kehtaa mennä psykologille puhuun, että mistä mä löydän jonkun joka lohduttais mua. sitäki oon heikkoina hetkinä ajatellu... näistä asioista mä oon jutellu jonkun verran täällä palstalla, täällä on porukkaa samojen dilemmojen ääreltä.
äitejä on moneen lähtöön, valitettavasti. se että on tehny lapsen ei tarkota että olis hyvä äiti. sen tietää parhaiten ne jotka sen kokemuksesta oppii, sellasen vanhemman lapsena.