Eli tarkoitus rakentaa huoneistoalaltaan 215 neliöinen talo ja lämmitysmuoto on vähän vielä hakusessa. Maalämpö yksi vaihtoehto mutta kallio tontilla on aika syvässä.
Eli vastaavankokoisten talojen omistajat, mikä on teidän talonne lämmitysmuoto ja oletteko olleet tyytyväisiä valintaanne?
Eli vastaavankokoisten talojen omistajat, mikä on teidän talonne lämmitysmuoto ja oletteko olleet tyytyväisiä valintaanne?
Vastaukset 60
Vanhimmat
Yksikin hyvä syy miksi tehdä noinkin iso talo,totuushan on että 120 m2 asumis pinta-ala riittää vallan hyvin 7 lapsisen perheen asumiseen.
Tällä hetkellä asuinala tuo mainitsemasi 120 neliötä ja on todella ahdasta neljän lapsen kanssa asustaa. Kodinhoitohuoneen tarvii olla isompi, lapset kasvavat ja jokaiselle halutaan oma huone, vaatehuone- ja varastotilaa tarvitaan lisää jne.
Turhia neliöitä ei itse asiassa tuossa uudessa talossa ole ollenkaan, vaikka talo ehkä isolta kuulostaakin.
ja siitä aiheutuu kaikenmoisia ikäviä judanssuja (mutta enään en muista mitä)
Meille tulee muutama sata neliötä vähemmän peuhaustilaa kuin synnyinkotona. Eli tehdään vaan about 230m2 ullakko.
Meillä on 170 huoneistoneliötä, eikä ole yhtään liikaa kolmilapisisessa perheessä, yksi huone ja varastotiloja saisi olla lisää.
Käsitätkö raksaaja että teet itsestäsi ja
informaatiostasi täydellisen ikävän judanssun,
kun heittelet tänne tollaisia "näin olen kuullut/
lukenut/naapurin mies/ehkäpä työkaverin kalakaveri
on kertonut en nyt muista mistä olen kuullut ja
muistanko nyt oikein juttuja. Kerro nyt siis perustelu väitteellesi että kun suomessa tehdään
läntisen maailman pienimmät talot niin miksi siitä
aiheutuu kaikenmoisia ikäviä judanssuja. Perustele
nyt hyvin tai kukaan ei usko sun muitakaan höpinöitäsi.
Minulla on n. 250 neliötä ja kaksi lasta. Tilaa on koko ajan liian vähän, kun on niin monta huonetta harrastuksilla.
SULLE!
Siirryin öljystä pellettiin lähes vastaavankokoisessa 40 vuotiaassa talossa.Kaikesta peloittelusta huolimatta lämmintä on ollut,kertaakaan laitteet eivät ole pimentyneet parin vuoden olemassaolonsa aikana,eikä kertaakaan,huomio,kertaakaan ole naama nokeentunut.
Paljonko vuositasolla menee euroja lämmitykseen? Mietin lähinnä, mikä on kustannusero esim. öljylämmitteiseen taloon verrattuna.
3200 litraa meni ennen öljyä,pellettiä 1000-1200€.Siis rahaa meni 1200€,mutta tavara riitti vajaa 14kk.
siinä maalämmössä on?
"...mutta kallio tontilla on aika syvässä."
Tuonhan luulisi olevan vaan etu, ei tartte putkia
kallioon louhia.
Eli olisimme halunneet mieluummin poratun kaivon kuin että kaapelia levitetään 500 m ympäri tonttia (tontin koko noin 2700 m2, sopisiko edes?). Järvi on vieressä mutta on niin matala, ettei sekään taitaisi kunnolla toimia.
Kaivon poraaminen pehmeään maahan maksaa hunajaa ja mahtaisikohan porakaivo edes toimia pelkässä kosteassa savimaassa?
miksi ihmeessä laitatte ison, painavan talon
paksulle savipohjalle? Järvi vieressä taannee
että on vielä vetelääkin.
On kyllä kallista perustamista jos haluaa ettei
talo liikaa elä.
Saitte edullisesti tontin?
Itse uskoin ja uskon wanhan kansan tietävän ja
rakensin vastaavan talon kalliolle.
Siinä on ja pysyy perillisillekin.
Tontilla on sen verran kokoa että ihan rantaan ei taloa tarvitse tehdä. Maaperätutkimuksen mukaan tontille voisi perustaa vaikka lentokentän siihen kohtaan, johon talo tulee (kovaa moreenimaata, noin 1,5 metrin syvyydessä tuli kova kohta vastaan). Ranta on savinen ja märkä kuten sanoitkin ja siihen ei taloa kenenkään kannattaisi pystyttää.
Toivon mukaan kaupungin mittaajien sanaan voi luottaa ja talo tulee aikanaan paikallaan pysymään..
voi laittaa? 170 metriä kun täräyttää reikää, riittää lämpöä talossa. Porakaivo maksaa noin 5000-6000 tonnia. Missäpäin Suomea tontti on?
Keski-Suomessahan tämä meidän tontti sijaitsee. Toimittaja suositteli kahta 120 metriä syvää kaivoa, jotta lämpöä riittäis tarpeeksi.
Pakkohan sen kallion on jossain vaiheessa tulla vastaan mutta jostain luin, että suositus on porakaivon kustannuksia ajatellen, että kallioon päästäisiin viimeistään 20 metrin syvyydessä. Pehmeään maahan poraaminen kun maksaa niin paljon enemmän.
jäädy pohjiaan myöten talvella, niin sinne ne putket. Unohda tarjoaja, jonka MLP:ssä on niin pieni liuospumppu ettei se jaksa pyörittää yhtä 230 metrin reikää. Maksat kahdesta reiästä tupla maaosuuden ja se on tehottomampi kuin yksi syvä.
Minusta tuo sinun järvesi savipohjineen kuulostaa oikein hyvältä putkiston paikalta.
LÄ ja Karhussa on ainakin suuret 460W liuospumput joilla saa syvänkin kaivon toimimaan.
Kiitos hyvästä vinkistä. Sitä kun on ihan aloittelija näissä maalämpöasioissa niin kaikki tieto on todella tervetullutta!
Eli olen saanut tarjouksen kahdelta toimittajalta, GEBWell (maalämpöpumpun tyyppi T12) ja Thermia Duo 12. Osaatko sanoa, onko näistä mihinkään, jos on vain yksi syvä kaivo tai putket ovat järvessä?
Porakaivohan on kallis tapa hankkia maalämpöä.
Järven rannan savinen maa taitaa olla ihanteellinen paikka maapiireille.
Jep, siltä alkaa tuntua, että järkevin vaihtoehto lienee joko putkien maahan upotus (etenkin jos/kun se ei myöhemmin tuota ongelmia pihan laiton yms. suhteen) tai vesi mutta poraamisen taidan unohtaa.
Arvelinkin että gepwell on toinen tarjoaja. Se tarjosi meillekkin kahta kaivoa.
Suosittelen että rekisteröidyt www.maalampofoorumi.fi foorumille. SInun kannattaa esim. ottaa ehdottomasti täystehopumppu, jolloin 3x25A sulakkeet riittää. Tällöin et maksa Vattenfallille joka kuukausi suurempaa kk-maksua.
Mutta kuten sanoin...jatketaan maalämpöfoorumilla.
on kritiikkiä sietämätön mainosmiesten temmellyskenttä.
Siellä tulee kusetetuksi aivan varmasti jos niihin juttuihin uskoo.
Markkinamiehethän sitä ylläpitää ja markkinamiesten tarkoitus on mainostaa siellä tuotteitaan.
Mainostaminen on enimmäkseen harhaanjohtamista, jos et ole sitä vielä huomannut.
Maalämpökauppiaat pitäisi saada edesvastuuseen mainostamisessa tapahtuneista harhaanjohtamisesta.
Mainokset ovat vähän samaa luokkaa kuin kosmetiikkamainokset, joissa luvataan 96% lisää pituutta ripsiin.
mainostaa kuin Geopron myyjät: Pro ja Jerkku
Muun tekstin pystyy suodattamaan kun katsoo mikä on vastaajan oma pumppumerkki. Oman puolta pidetään joskus turhan hanakasti.
Nibeä myydään niin halvalla että muita merkkejä ei oikein kannata harkita. Tuohon alottajan taloon saa Niben varmaan täystehoisena jollakin 5000 eurolla (12kW), pistää vielä 3kW:n vastuksen lisäksi ja vielä pystyy 3x25A sulakeella operoimaan.
Timppa
Taidamme törmätä siis vielä siellä :)
Onko sillä muuten muuta väliä kuin kustannus (kaksi kaivoa kalliimpi pehmeän maan takia), onko kaivoja yksi vai kaksi?
haaroitus, säätöventtiilit maksaa, tasapainoitus olisi hyvä saada kohdalleen, jne...
Yksinkertaisesti maksaa enemmän. Yleensä pyritään kustannustehokkaaseen ratkaisuus. Tällöin 1 kaivo on parempi. Hiha-arvio 200m yksi kaivo vastaa 2x110m kaivoja lämmöntuotoltaan.
Olikohan aste/100m kun lämpö nousee alaspäin mentäessä.
Porari
Meille ei LVIS-suunnittelija edes ehdottanut yhtä kaivoa vaan koko ajan hänkin on ollut kahden kaivon kannalla (samoin kuin poraaja).
Pitääpä ottaa asia puheeksi ja kyseenalaistaa..
Tähän on olemassa selitys miksi kauppaavat kahta kaivoa. Porakaivon piirien tukkeentuminen/pimeneminen on tämä syy.
Eli jos toisen kaivon piirit tukkeutuvat, toinen vielä toimii? Mitäs sitten, jos se kaivo tosiaan tukkeutuu/pimenee, mitä sitten on tehtävissä sen osalta?
eli toinen jää näistä piireistä toimimaan, jos toinen pimenee. Tiedossani ei ole tällaisia tapauksia, mutta radiosta olen tämän kuullut. En tiedä onko ne näiden markkinamiesten höpötyksiä.
Kirjoituksesi on täyttä potaskaa. 40mm putkessa liikkuu vain vesi/alkoholiseos. Maapiirin sihdin kun puhdistaa kerran vuoteen niin se on siinä.
Höpötyksesi jostain tukkeumasta on lööperiä...kahdella kaivolla paikataan vain liian pientä liuospumppua, piste.
heinäkuussa otettu kalja vaikuttaa ? Juttu ei ollut oma keksintöni. Olen niitä pumppuja itsekkin kytkenyt, eikä liosputkistosta ollut kyse. Jääköön niitten selvitettäväksi, jotka sitä radiossa esitelmöi. Pohjois-Espoossa porasivat kolme porakaivoa muutama vuosi sitten. Vasta viimeiseen tuli vesi, sekin käyttämällä paineiskua. Kaivojen syvyys yli oli 100 metriä, luuletko tämä olevan potaskaa ?
Ota tarjous ekowell laitteista vielä ennen päätöstä.niillä myös netissä sivut ja edustus ympäri suomea.
Tutustuinkin ko. merkkiin tuolla foorumissa ja ajatuksissa on pyytää tarjous vielä parilta muultakin toimittajalta, myös ekowelliltä.
Jännät kotisivut.
Pieni tontti?
Tämä lienee yksi vaihtoehto, jota tulemme harkitsemaan, jos putket tontille sopivat. Tiedätkö, minkä verran maassa olevat putket rajoittavat tontilla touhuamista? Tarkoitan, että piha pitää vielä sitten ensi kesänä laittaa ja voiko sitten putkien päältä esim. ajaa koneella (multaa saatava tontille yms.)?
Putket tulee sen verran syvälle, että ne ei haittaa kuin viemärin ja vesijohdon kaivuuta.
Eli jos putket laittaakin maahan (joka tuntuu tällä hetkellä järkevimmältä vaihtoehdolta), kuinka ison alan putkitus vie tontista (tähän osannee kai parhaiten vastata itse lämpöpumpun myyjä..) ja onko maan kaivaminen isokin/aikaavievä operaatio kaivon poraamiseen verrattuna? Halvempi lienee ainakin?
noin 3 metrin etäisyydelle toisesta. Siitä voi laskea paljonko pinta-alaa tarvitaan. Pintaputkiston vetoon taitaa salaojakaivuri olla työkalu kätevimmästä päästä. Kaivun metrihinnan kertoo tarkimmin koneen omistaja.
Porakaivo tulee joka tapauksessa arvokkaammaksi kuin pintaputkisto ja porakaivon hintaan vaikuttaa eniten tarvittavan teräsputken pituus. Teräsputkea taas tarvitaan niin pitkästi että päästään poraamaan reikää kallioon.
Joku mainitsi aikaisemmin että porakaivo maksaa 5000€.
Kaivinkoneen tuntihinta on 40-60€, eli porakaivon hinnalla tonkii tontilla pari-kolme viikkoa ja siinä ajassa tulee sekä upotettua maapiirit, että tehtyä kaikki muutkin pihatyöt. Eikä tuohon mene oikeasti kuin viikko. Kannattaa suunnitella homma niin että saman tien putkien kaivuun yhteydessä tasoittelette pihan ja levittelette mullat.
Huhhuijaa...
800m putkea pistettiin maahan ja aikaa työhön meni 8h.
Kaivinkoneeseen leveä kauha ja samaan kaivantoon 2 putkea.
Putki maksaa reilun euron metri ja kaivuri 70€/h (sis. alv22%)
Öljylämmityksen puolestapuhujat ovat yllättävän hiljaa tässä tilanteessa.Nyt luulisi RICAn miesten iskevän kiinni 30% säästöineen ja aurinkokeräimineen,sillä tällainen suuri talo olisikin ihanteellinen kohde uuden teknologian kattilalle.
Joo, täytyy kyllä myöntää, että odotin kommentteja kaikenlaisista lämmitysmuodoista mutta ehkä maalämpö sitten tänä päivänä on järkevin valinta noinkin isoon taloon, mikä meille tulee.
Jään kuitenkin mielenkiinnolla odottamaan :)
Ilmeisesti öljylämmittäjät vaativat keskustelulta korkeampaa älyllista tasoa.
kerran koko ketju. Ei tunnu todelliselta rakenta-
jalta jos on muka talopaketista kaupat tehty ja
nyt vasta alkaa mietiin millä pirttinsä lämmittää.
Heh, en todellakaan ole maalämpötoimittaja, luulisi tuon jo tiedon tasosta huomaavan :)
Talopakettikaupat tehtiin alkuvuonna ja maalämpö on sovittu lämmitysmuodoksi jo alun pitäenkin. Nyt on vain ruvennut mietityttämään, onko se poraaminen paras vai huonoin vaihtoehto, kun sitä kalliota ei ihan pinnasta löydykään.
Itse asiassa olen erittäin kiitollinen jokaiselle kysymykseeni kommentoineelle ja mielelläni olisin kuullut enemmän kommentteja muistakin lämmitysmuodoista.
Siinäkin mielessä erittäin mukava näitä kommentteja oli saada ja lukea, että sain rutkasti lisätietoa sekä itse laitteista että myöskin (oikeastaan sanoisin, että etenkin) poraushinnoista tuolta aiemmin mainitusta foorumista.
Öljymiehet ei uskalla pullistella, rica on laittanut ne maton alle.
Miten niin. Minulla ei ollut hajuakaan kun valitsin talopaketin millä se lämpee!
Tosin tekninen tila oli jo silloin.....
'
HALOO!
Matalaenergia- tai jopa minimienergiatalon ottaisin tavoitteeksi. Talon muoto ratkaisee paljon, ilmansuunnat täytyy ottaa huomioon ja hyödyntää mahdollisimman paljon aurinko. Matalaenergiatalolle tekisin massivisen ja hyvin ulkopuolelta lisäeristetyn lämpöharkkokellarin, jos on vähääkään kaltevuutta tontilla. Kaikkialla parasta eristystasoa.
Koko vaikuttaa toki suoraan ilmanvaihdon määrään.
Mitä paremmin eristetty talo, sen vähemmän väliä on eri lämmitysmuodoilla. Ehkä pääset 15-20kWh kulutukseen 3kk lämmityskauden ansiosta, mutta riippuu paljolti minnepäin rakennat. VILP voisi silloin olla kannattava valinta.
Tämä on hyvä ymmärtämisen kannalta:
http://www.sahkolammitysfoorumi.com/VTT-matalaenergiatalo.pdf
sivulla 29. oleva tutkimustieto:
Siinä tutkimuskohteesta todettiin ettei maalämpöpumpulla varustettu matalaenergiatalo kuluttanut vähempää kuin sähkölämmitteinen.
Siksi ehdotin tuota VILP vaihtoehtoa, mutta PILP (esim. Nilan VP18) voisi olla edelleen olla oikea vaihtoehto, jos suunnittelijasi toteaa sen riittäväksi. Tällöin päälämmönlähteeksi kannattaa varata sähkö
Eli olemme jo tehneet kaupat pienelementtejä toimittavan talotehtaan kanssa. Ei taida enää matalaenergiseen taloon olla mahdollisuuksia.
Ajatuksesi oli kuitenkin hyvä. Ehkä jos vielä kerran alamme rakentaa, otamme tämän ajoissa huomioon!
Laitat ne piirit sinne järveen...halvemmalla et pääse perustamiskustannusten tai käyttökustannusten suhteen millään muulla järjestelmällä.
Oletan että tarkoitat:
- Matalaenergiatalo kuluttaa 50% normaalista talosta
- Minimienergiatalo kuluttaa 25% normaalista talosta
Kuten kerroit talon muoto auringon paiste ym. vaikuttavat osaltaan. Myös talon koko vaikuttaa paljon noiden lisäksi. Matalaenergiarakentaminen sopii paremmin pieniin taloihin. (ei se toki turhaa ole suurissakaan) Pienissä taloissa eristyksen parantaminen vaikuttaa enemmän.
Esimerkki:
alle 100m2 pikkutalossa ostetavan lämmitysenergian vuositarve on 15000kWh. 215m2 talossa voisi tarve olla esim. 25000kWh. Kummassakin talossa on suunnilleen sama määrä kodinkoneita ja ihmisiä yms. joiden lämmittävä vaikutus on 7000kWh. Rakenteiden lämpöhäviöt ovat siis ilmaisenergian verran suuremmat kuin ostettava lämmitysenergia.
Kun pikkutalon eristevahvuudet tuplataan:
tippuu häviöt 22000kWh -> 11000kWh ja ostoenergiaa tarvitaan enää 4000kWh. Eli kulutus tippuu 81%
Kun isossa talossa tehdään sama temppu niin häviöt muuttuvat 32000kWh -> 16000kWh ja ostoenergiaa tarvitaan 9000kWh kulutus tippuu 64%
Kun otetaan huomioon että isossa talossa eristettävää pintaa on enemmän ja eristyksen vaikutus pienempi, niin lisäeristämisen kannattavuus on kokonaisuutena paljon heikompi. Minimienergiatason saavuttaminen voi suuressa talossa olla vaikeaa tai lähes mahdotonta. Pienessä talossa minimienergiatason voi saavuttaa jo eristysten tuplaamisella. Eristystason tuplaaminen on kuitenkin jo aika hurja temppu. Tämänkin esimerkin tuplataa eristykset tarkoittaa käytännössä seuraavaa.
Normitalo:
- Seinät 20cm u=0,22
- Katto 35 cm u=0,12
- Lattia 15cm u=0,25
- ikkunat&ovet u=1,4
- Tiiveys n50=3
Tuplaeristys:
- Seinät 50cm (kompensoidaan ikkunoita)
- Katto 80cm (kompensoidaan ikkunoita)
- ikkunat 0,8 (paras mitä löytyy)
- lattia 25cm (routaongelmien vuoksi ei voi määrättömiin kasvattaa)
- Tiiveys n50=1
Esimerkissäsi neliöiden suhde on 100-215, eli suurmpi talo on 115% suurempi.
Energian säästö matalaenegriatalossa oli pienemmässä 4000kWh ja suuremmassa 9000kwh, eli säästä suuremmassa säästyy 125% enemmän.
Pitää kuitenkin muistaa että taloa ei lämmitetä suhteilla, vaan kilowattitunneilla ja euroilla.
Pienemmässä säästö oli vain 4000kWh ja suuremmassa sentään 9000kWh.
Suuremmassa talossa matalaenergisyys tuo suuremman hyödun, koska asumisen tuoman lämmön lisäksi varsinaista lämmitystarvetta on enemmän.
Tottakai suuressa talossa on suurempi säästöpotentiaali. Suuressa talossa lisäeristäminen maksaa kuitenkin paljon enemmän kuin pienessä. Tahdoin esimerkilläni tuoda esiin sellaisen näkökulman että suuressa talossa panostus/hyöty -suhde on huonompi kuin pienessä.
Yksi matalaenergiarakentamisen hyöty on että lämmitysjärjestelmää voidaan keventää tai siitä päästään eroon kokonaan. Vasta tämä antaa varsinaisen hyödyn. Muuten lisäeristämisen kannattavuus on aika heikkoa. Suuressa talossa tällaisen tason saavuttaminen on paljon vaikeampaa.
samalla kulutuksella. VTT:n mukaan eristäminen on suhteessa 5% kallimpaa. Siinä on varmaan laskettu mukaan pienempi lämmönjakojärjestelmä ja suhteessa pienempi tehon- ja huollontarve.
Ennen kuin päätät lämmitysjärjestelmän on syytä listata seuraavat asiat.
Onko ilmanvaihdossa lämmöntalteenotto ?
Yleensä nykyään on.
Onko tarkoitus tehdä tulisijoja?
Tällä tarkoitetaan nyt varaavia tulisijoja ja esim. puukiuasta. Avotakkaa ei tarvitse huomioida. Yleensä on näinkin.
Jos vastasit näihin kysymyksiin kyllä. Pystyt käytännössä lämmittämään talosi tulisijoilla. Tätä tilannetta komppaamaan ei kannata investoida muuhun kuin suoraan sähkölämmitykseen.
Tämän voit laskea. Investointikustannus ja sitten päälle korko ja oletettu järjestelmän kestoaika huollot. Yleensä on päädytty tulokseen jossa maalämpö, ilmalämpö yms. pumput tipahtavat kelkasta.
Mutta, aina välillä on niin, että ihminen haluaa jotakin mikä ei taloudellisesti ole järkevää. Esim lattialämmityksen, varaavat tulisijat, puilla lämmittämisen ja jotain muuta. Osalle myös halot/hake tai muu polttoaine on ilmaista. Lisäksi jos et aio lämmitellä tulisijoja, kannattaa silloin investoida näihin pumppuihin ja karsia varaavat tulisijat melkeimpä pois.
Helpoin, varmin, mutta ei edullisin on kuitenkin kaukolämpö, jos sellaista on saatavilla.