piilevä (latentti) keliakia ja ongelmia diagnoosissa

Keliakia voi olla piilevä eikä aina näy tähystyksessä tai verikokeissa.

tässä lisätietoa sivuilta:
http://www.keliakialiitto.fi/view/extra.asp?document_id=250

DIAGNOSTISET ONGELMAT

Vasta-aineet positiiviset, mutta ohutsuolikoepala normaali:

Tarkista uudelleen koepalalöydös ja se, että koepala on laadukas. Neuvottele tarvittaessa kokeneen patologin kanssa.
Harkitse uutta näytteen ottoa, jolloin useita koepaloja. Tarvittaessa ohjaa erikoislääkärille, jolloin mahdollisuus immunohistokemiallisiin tutkimuksiin (latentin keliakian markkerit).
Endomysium- ja transglutaminaasivasta-aineet positiiviset: jatkoseuranta kehittyvän keliakian varalle. Yleensä jatketaan gluteenipitoista ruokavaliota. Vasta-ainetasoja voidaan seurata esim. vuosittain ja uusi koepala on aiheen, jos tasot nousevat tai jos potilaalle kehittyy keliakiaan sopivia oireita. Koepalan ottoa on harkittava muutoinkin tietyn ajanjakson jälkeen; tämä aika harkitaan tapauskohtaisesti ja voi olla 1-5 vuotta. Näissä tapauksissa on aina syytä konsultoida erikoislääkäriä.
Pelkät gliadiinivasta-aineet usein vääriä positiivisia, eikä oireeton potilas tarvitse yleensä jatkoseurantaa.
Oireet viittaavat selvästi keliakiaan: konsultoi erikoislääkäriä.
Älä aloita gluteenitonta ruokavaliohoitoa.
----

Vasta-aineet negatiiviset, ohutsuolen koepala viittaa keliakiaan:

Tarkista histologia. Viittaavatko oireet keliakiaan: erityisesti jos sattumalöydös, tarkista diagnoosi. Konsultoi tarvittaessa erikoislääkäriä.

Histologia viittaa vahvasti keliakiaan
- Kyseessä vasta-aine negatiivinen keliakia (n 10% erit. aikuiskeliaakikoista).
- Kyseessä selektiivinen IgA puutos?

Histologia ei täysin varma
- Mieti muita (harvinaisia) ohutsuoliatrofian syitä: enteriitit, Crohnin tauti, tulehduskipulääkkeet, giardiaasi. (Kirjallisuuden mukaan muut ohutsuoliatrofiat on huomioitava erityisesti varhaislapsuudessa, mutta Suomessa tyypillisen subtotaalin villusatrofian ja kryptahyperplasian syy on harvoin muu kuin keliakia.)
Tarkista ruokavalio: onko välttänyt gluteenia? Harkitse uutta koepalaa gluteenialtistuksen aikana, harkitse samalla immunohistokemiallisia tutkimuksia (latentin keliakian markkerit).
Mikäli päädyt keliakiadiagnoosiin, aloita hoito. Tarkista hoidon tulos kliinisesti ja uudella koepalalla.

------------------
Oireeton keliakia:
Oireettomuus ei sulje pois keliakiaa. Dg perustuu ohutsuolikoepalalöydökseen.

------------------
Latentti keliakia:

Latentti keliakia on tila, jossa geneettisesti alttiilla potilaalla todetaan normaali villusrakenne gluteenipitoisen ruokavalion aikana, mutta myöhemmin kehittyy tyypillinen villusatrofia.
Riskiryhmiä ovat vasta-ainepositiiviset (erityisesti retikuliini- tai endomysiumpositiiviset) potilaat ja keliakiapotilaiden lähisukulaiset.
Usein latentissa keliakiassa on intraepiteliaalisten solujen tiheys lisääntynyt ja tämä yhdessä positiivisten vasta-aineiden kanssa puhuukin latentin keliakian puolesta, jos limakalvon villusrakenne on normaali. Epäselvissä tapauksissa voi määrittää keliakian perintötekijät HLA DQ2 ja DQ8: positiivinen tulos ei kerro mitään, mutta jos molemmat ovat negatiiviset, on latentti keliakia epätodennäköinen.

Jos epäillään latenttia keliakiaa, seurantatutkimus suoritetaan muutaman vuoden kuluttua, tai kun aihetta ilmenee. Tällöin on pyrittävä tekemään ohutsuolinäytteestä markkeritutkimus.

Latentin keliakian markkeritutkimus antaa viitteitä myöhemmin kehittyvästä keliakiasta. Kyseessä on erikoistutkimus, joka tehdään vain joissakin paikoissa Suomea. Asiaa voi tiedustella esim. paikallisen keskussairaalan patologian laitokselta. Näytteenotosta on syytä sopia etukäteen ja tutkiva laboratorio lähettää ohjeet näytteiden otosta. Markkerit tutkitaan immunohistokemiallisella värjäyksellä ohutsuolen limakalvonäytteestä. Tutkimus sisältää mm. intraepiteliaalisten CD3- solujen ja alfa/beta- sekä gamma/delta-T-solureseptorin sisältävien solujen tiheyden mittaamisen. Erityisesti suuri gamma/delta-solujen tiheys viittaa latenttiin keliakiaan.