Mikäkaltainen on Jumalan luonto eli luonne islamissa?
Hänen korkea prsoonallisuutensa, oppi Jumalan vanhurskaudesta, rakkaudesta, armosta, kolmiyhteydestä, sovituksesta, ihmisen yhteydestä Jumalaan ja kuinka ihminen, siis armosta langennut voidaan sovittaa Jumalan kanssa siten, että hän on jälleen Jumalan rakas lapsi?
Mitä Jumala vaatii ihmisen puolelta, ja mitä hän antaa omaltapuoleltaan ihmiselle?
Tämä on puhtaasti teologinen kysymys.
Jos ihmisellä on vääristynyt käsitys Jumalan korkeista antropologisista ominaisuuksista, siitä seuraa myös vääjäämättä väärä käsitys Jumalasta, eli jos taivaallinen isä nähdään ja tunnetaan vain toiselta puolelta ankarana ja vanhurskaana ja vaativana, eikä nähdä eikä tunneta häntä rakkaana isänä, niinkuin helläsydämminen isä tai äiti on lapselleen, joka kyllä kurittaa, mutta rakkaudessaan, että lapsi tottelisi ja välttyisi vaaroilta ja vahingoilta, niin tästä seuraa ja kehittyy ihmiselle vääristynyt kuva Jumalan luontoisuudesta.
Jumaluus alkujaan loi ihmisen omaksi kuvakseen.
Tästä seuraa, että ihmisellä on samoja luonteisuuksia kuin Jumalalla, koska hän on Jumalan perillinen, niinkuin lapsi on isänsä ja äitinsä perillinen on myös ihmiskunta luojansa perillinen, silloin kun hän on sovitettuna Jumalansa edessä.
Hänen korkea prsoonallisuutensa, oppi Jumalan vanhurskaudesta, rakkaudesta, armosta, kolmiyhteydestä, sovituksesta, ihmisen yhteydestä Jumalaan ja kuinka ihminen, siis armosta langennut voidaan sovittaa Jumalan kanssa siten, että hän on jälleen Jumalan rakas lapsi?
Mitä Jumala vaatii ihmisen puolelta, ja mitä hän antaa omaltapuoleltaan ihmiselle?
Tämä on puhtaasti teologinen kysymys.
Jos ihmisellä on vääristynyt käsitys Jumalan korkeista antropologisista ominaisuuksista, siitä seuraa myös vääjäämättä väärä käsitys Jumalasta, eli jos taivaallinen isä nähdään ja tunnetaan vain toiselta puolelta ankarana ja vanhurskaana ja vaativana, eikä nähdä eikä tunneta häntä rakkaana isänä, niinkuin helläsydämminen isä tai äiti on lapselleen, joka kyllä kurittaa, mutta rakkaudessaan, että lapsi tottelisi ja välttyisi vaaroilta ja vahingoilta, niin tästä seuraa ja kehittyy ihmiselle vääristynyt kuva Jumalan luontoisuudesta.
Jumaluus alkujaan loi ihmisen omaksi kuvakseen.
Tästä seuraa, että ihmisellä on samoja luonteisuuksia kuin Jumalalla, koska hän on Jumalan perillinen, niinkuin lapsi on isänsä ja äitinsä perillinen on myös ihmiskunta luojansa perillinen, silloin kun hän on sovitettuna Jumalansa edessä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.