Voiko vyön menettää?

...mutta mahdollista. Esim jos käyttäytyy jotenkin törkeesti opettajaansa kohtaan. Mutta pitää kyllä käyttäytyä tosi idioottimaisesti että vyönsä menettäis, vyöt nimittäin myöntää yleensä lajin liitto vyökokeen pitäjän lisäksi. Joten jos joltain otetaan vyö pois, niin se menee liiton kautta. Eli esim Suomen Karateliitto, Suomen Taidoliitto, Nihon Honbu Aikikai, tms.

Vyöarvot ovat vain väline edetä järjestelmällisesti tyylisuunnan ohjelma. Jos joltakulta vietäisiin vyöarvo, niin katoaisiko tämän kaverin taito samalla hetkellä? Höpöhöpö. Koska vain taidolla on jotain merkitystä, niin vyöarvot ovat varsin itseisarvottomia.

Voi menettää, mutta se on erittäin harvinaista.

Joiltakin pahoja rikoksia tehneiltä ihmisiltä on mitätöity vyöarvoja. En tiedä, että näin olisi koskaan käynyt Suomessa.

Yleisempää on, että henkilö riitaantuu lajinsa pääopettajan tai muun yligurun kanssa ja häneltä siksi viedään vyöarvo tai opetuslupa. Tällä harvemmin on merkitystä, koska yleensä nämä ihmiset muutenkin vaihtavat organisaatiota. Tiedän tällaisia tapauksia Suomesta.

Lisäksi ITF taekwon-don vyökokeissa on sellainen mahdollisuus, että vyöarvoa alenetaan, jos suoritus on aivan luokaton. Tämä on käytännössä hyvin harvinaista.

harjoituksen menetti eräs sinivöinen vyöarvonsa, kun laiskotteli treeneissä. Itse en nähnyt, mitä se teki, kun treenasin sivummalla. Luultavasti vain löysäili tms. Kuulin, kun sitä hoputettiin hieman ennen tätä julkista rankaisua pari kertaa. Ei ehkä yrittänyt tarpeeksi kovaa ja siitä rangaistus. Kyseessä oli karate, paikka Helsinki ja erään koulun voimistelusali, jossain Meilahdessa päin.
Hän ei saanut muka enää käyttää sinistä. Seuraavalla kerralla piti olla vihreävyö päällä, jos salille meinasi tulla. Punnertamaanhan se pääsi heti tuoreeltaan. En muista pyyhittiinkö se passista pois. Tuskin. Kyse oli varmaan enemmän sen aikaisten mestarien lapsellisesta uhoamisesta. Se sininen vyöhän on liitossa kirjattuna. Siihen olisi pitänyt tehdä paperihommiakin ehkä.
Mutta kyseessä oli siis dojon häpäisy.
Erittäin harvoin kuitenkin sattui noita pahempia häpäisyjä. Yleensä punnerruksilla pääsi.
Jos oli raahannut salille perseensä, niin sen ajan tavan mukaan täysillä mentiin. Se oli sen ajan extremeä, jos leikin kesti. 80-luvun jälkeen en ole kuullut ko. tapauksista. Linja on pehmennyt radikaalisti ko. lajissa ja muutenkin otetaan mallia jostain Anneli Tempakan jumppaohjeista.
Karatessa oli ennen se pelkkä treenaaminen jo kovajuttu ja sitä ei ihan kuka vaan kestänyt. Kaikki ei ollut tietenkään ihan järkevää tämänpäivän valossa. Se on jo toinen juttu.