tosi raskasta kun mieliala on vaihdellut ihan hulluna jo muutaman viikon. aamulla voi olla kaikki jotakuinkin ok mutta kesken työpäivää huomaa refleksinomaisesti jännittävänsä vatsalihaksia ja vetävänsä syvään henkeä kun huomaa että yhtäkkiä alkaa itkettää niinkuin salama kirkkaalta taivaalta. loppupäivästä miettii vaan kuinka pääsis lähtemään lopullisesti tuskattomammin. sairastuin masennukseen vuosia sitten ja aina se palaa kummittelemaan vaikka on kuinka yrittänyt päästä eroon. vähätkin voimavarat menee työelämässä ulkoisen olemuksen ylläpitämiseen. masentuneisuus saa toiset vaan vaivaantuneiksi ja etäisiksi. lääkärissä sanotaan että 'jaa, no sä nyt varmaan ite sitten tiedät parhaiten miten saat olon menemään ohi kun on ennenkin mennyt'. Kunnan 'psykiatri-raadille' on puolen vuoden jono pelkkään arviointiin oisko edes 'tarpeeksi pahassa jamassa', oikeutettu terapiaan. jos menee päivystykseen niin sieltä voidaan ihan hyvin sanoa että jaksoit tännekin kävellä omin jaloin. vanhaan terapeuttiin ei oikein voi ottaa yhteyttä kun aikoinaan sillä oli oma vaivansa tehdä pesäero tähän pitkäpiimäiseen asiakkaaseen joka aina kääntyi sen puoleen kun oli ongelma, ainut ihminen siihen tarkoitukseen kun oli. on niin vaikea edes tietää kannattaako hakea apua, onko tämä vaan ohimenevää ja silloin häiritsis ihan turhaan jotain,.. tai sit joku aamu vaan ei jaksa enää mennä kouluun ja antaa seinien kaatua päälle. kun ois edes joku fyysinen sairaus korvien välissä tai jotain tän takana mikä selittäis minkä helvetin takia tästä ei edes vuosien jälkeen pääse eroon. nyt on vaan vitun luuseri olo. oikein ennätystehtailija. odottanut sitä aikaa et ois kiva olla jokupäivä jossain tukiverkostossa auttamassa niitä jotka on tässä tilaanteessa ja aina vaan löytää itsensä asian toiselta puolelta.
en tiedä mitä tekisin
................
4390
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
lukea jos tekisit kappalejaot
se onkin se isoin ongelma tällähetkellä. ne kappelejaot.. voi vittu.
Sinä se takerrut kappalejakoihin kun toisella on paljon isompi hätä.
Masentunut ihminen ei todellakaan jaksa ajatella
ja keskittyä juuri mihinkään.
jos se masennus palaa aina vain uudestaan, niin ehkä sulla on jäänyt se masennuksen syy jotenkin käsittelemättä? en tiedä mutta voi se niinkin olla. siksi olisi hyvä mennä jonnekin psykologille. jos mikään muu ei auta, niin soita/mene jonnekin kriisiapuun. tee mitä tahansa, kunhan saat apua. onko sulla jo lääkitys? sekin voi auttaa joksikin aikaa vaikka ei masennuksen syytä poistakaan. tiedän että mielenterveyspuolen resurssit ovat hävettävän pienet ja aikoja on vaikea saada, mutta luulen että sä todella sitä tarvitsisit. ei tuollaista kestä kenenkään terveys.